TaxFax nro 35 • 28.6.2023
Poistot elinkeinoverotuksessa
Verohallinto on julkaissut 27.6.2023 päivätyn ohjeen Poistot elinkeinoverotuksessa (linkki).
Aikasempaan ohjeeseen verrattuna ohjeen liitettä on täydennetty:
- Osana rakennuksen hankintamenoa poistetaan myös sähköautojen latausjärjestelmän edellyttämät muutostyöt latausasemaa lukuun ottamatta ja niihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt.
- Sähköautojen latausasemaa pidetään irtaimena käyttöomaisuutena, jonka poiston määrä on enintään 25 prosenttia menojäännöksestä.
Yhdistyksen tilinpito ja verotus
Verohallinto tiedottaa (linkki), että yhdistyslakia on muutettu niin, että jatkossa yhdistykset voivat edellytysten täyttyessä tehdä kirjanpitonsa kevennettynä tilinpitona. Kevennettyä tilinpitoa koskevia säännöksiä sovelletaan 1.7.2023 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin.
Kevennettyä tilipitoa voivat soveltaa yhdistykset, joiden avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä on enintään 30 000 euroa päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella.
Kevennettyä tilipitoa ei kuitenkaan voi soveltaa, jos yhdistys harjoittaa liiketoimintaa.
Jos yhdistys on esimerkiksi soveltanut kevennettyä eli kassaperusteista tilinpitoa ja se on saman tilikauden aikana alkanut harjoittaa elinkeinotoimintaa, on yhdistyksen annettava veroilmoitus. Tällöin yhdistyksen on kuitenkin ilmoitettava elinkeinotoiminnan tulot ja menot veroilmoituksella suoriteperusteisesti.
Vuosi-ilmoitusten palautuspäivät vuonna 2024
Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2023 pitää antaa viimeistään 31.1.2024. Seuraavilla vuosi-ilmoituksilla on kuitenkin poikkeukselliset palautuspäivät:
- 15.2.2024, Vuosi-ilmoitus korkotulon lähdeveron alaisista koroista
- 26.2.2024, Vuosi-ilmoitus osakaslainoista
Haastaviin verokysymyksiin ennakollinen keskustelu
Verohallinto on päivittänyt tiedotettaan ennakollisista keskusteluista (linkki). Ennakollinen keskustelu on tarkoitettu yhteisöasiakkaiden haastaviin verokysymyksiin, joihin ei löydy vastausta Verohallinnon ohjeista. Ennakolliset keskustelut ovat maksuttomia.
Ennakollista keskustelua voi pyytää Verohallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta. Keskustelussa voidaan antaa ohjausta esimerkiksi yritysjärjestelyihin liittyen. Keskustelussa selvitetään, minkälaisia järjestelyjä yhteisö on suunnittelemassa ja keskustelun tuloksena yhteisö saa tietoa eri vaihtoehtojen verovaikutuksista.
Verohallinto laatii ennakollisesta keskustelusta aina muistion. Yhteisöä ohjataan keskustelussa suullisesti ja tarvittaessa voidaan laatia myös kirjallinen ohjaus.
Uutta oikeuskäytäntöä
Henkilöstöanti listaamattomassa yhtiössä
A Oy:llä oli yhteensä 21 työntekijää, kun lukuun ei otettu yhtiön hallituksen jäseniä eikä sellaisia työntekijöitä, jotka omistivat yli kymmenen prosentin osuuden yhtiön osakkeista. A Oy:ssä oli tarkoitus toteuttaa henkilöstöanti, jonka ulkopuolelle oli tarkoitus jättää vain aikaisemmin yhtiön osakkeita omistavat työntekijät, hallituksen jäsen sekä koeajalla olevat työntekijät. Henkilöstöannissa osakkeita oli tarkoitus tarjota yhteensä 15 työntekijän merkittäviksi vähintään tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitetulla matemaattisella arvolla siten, että kunkin työntekijän työsuhteen alkamisvuosi oli perusteena sille, kuinka monta osaketta työntekijä saattoi osakeannissa enintään merkitä.
Asiassa oli ratkaistavana, oliko henkilöstöannissa työntekijöille muodostuva etu tuloverolain 66 a §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla henkilöstön enemmistön käytettävissä, kun merkittäväksi tarjottavien osakkeiden enimmäismäärä perustui kunkin työntekijän työsuhteen kestoon.
Suunnitellussa osakeannissa osakkeita tarjottaisiin merkittäväksi suurimmalle osalle yhtiön työntekijöistä. Jotta osakeannista muodostuvan edun voitaisiin katsoa olevan tuloverolain 66 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla henkilöstön enemmistön käytettävissä, osakeannin ehdot eivät saaneet käytännössä merkitä jonkin työntekijän tai työntekijäryhmän, kuten johdon, suosimista taikka jonkin työntekijän tai työntekijäryhmän syrjimistä siten, että kysymyksessä oleva työntekijä tai työntekijäryhmä on oikeutettu merkitsemään yhtiön muihin työntekijöihin nähden vain nimellisen määrän osakkeita. Koska palvelusvuosien eli työsuhteen keston käyttö työntekijöille tarjottavien osakkeiden jakoperusteena ei merkinnyt tietyn työntekijän tai työntekijäryhmän suosimista tai syrjimistä ja koska mikään henkilöstöannin piirissä oleva työntekijäryhmä ei ollut oikeutettu merkitsemään yhtiön muihin työntekijäryhmiin nähden vain nimellistä määrää osakkeita, A Oy:n suunnittelema osakeanti oli tuloverolain 66 a §:n mukainen henkilöstöanti, josta ei muodostunut työntekijöille sellaista veronalaista etua, josta yhtiön olisi tullut toimittaa ennakonpidätys.
Verohallinnon ennakkoratkaisu ajalle 13.8.2021–31.12.2022.
KHO 28.6.2023 T:1979 eli vuosikirjassa KHO:2023:65
Henkilöstöanti listatussa yhtiössä
A Oy:ssä oli yhteensä noin 230 työntekijää, kun mukaan luettiin noin kymmenen työntekijää, jotka olivat Y:n valtion kansalaisia tai asuivat Y:n valtiossa. Yhtiöllä oli henkilöstöantiohjelma, jonka mukaan yhtiön osakkeita tarjottaisiin muille 217 työntekijälle kaksi yhtiön johtoon (leadership) kuuluvaa henkilöä mukaan lukien. Osakkeiden merkintäoikeuksia saavat työntekijät jaettiin luokkiin heidän roolinsa ja työpanoksensa arvon perusteella. Työpanoksen arvon yhtiölle määritti kunkin tiimin esimies työntekijän meriittien ja vaikutuksellisuuden kautta. Tätä varten esimiehellä oli käytössään hänen erikseen pyytämänsä tai vuoden aikana saamansa palautteet muilta työntekijöiltä ja esimiehiltä. Osakkeiden merkintäoikeuksien jakoon ottivat tämän jälkeen kantaa yhtiön talousjohtaja ja johtoryhmä. Yhtiön hallitus teki lopullisen päätöksen osakeannista.
Verohallinto oli katsonut, että asiassa oli kysymys tuloverolain 66 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta työsuhteeseen perustuvasta osakeannista muiden kuin kahden yhtiön johtoon kuuluvan henkilön osalta. Hallinto-oikeuden katsottua Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta, että kysymys ei ollut miltään osin tällaisesta osakeannista, asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, voitiinko henkilöstöantiin soveltaa muiden kuin kahden johtoon (leadership) kuuluvan henkilön ennakkoperinnän osalta tuloverolain 66 a §:n säännöksiä.
Tuloverolain 66 §:n 1 momentin sanamuodon perusteella säännöksessä tarkoitettu etu ei ole luonteeltaan kollektiivinen. Kun tämän seikan lisäksi otettiin huomioon, että säännöksen tavoitteena on edistää listaamattomien yhtiöiden mahdollisuuksia palkita ja sitouttaa henkilöstöä toteuttamalla henkilöstöanti, henkilöstöannista muodostuva etu saattoi olla yhtiön henkilöstön enemmistön käytettävissä tuloverolain 66 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla johtoon kuulumattomien työntekijöiden osalta, vaikka edusta kertyi veronalaista tuloa yhtiön johtoon (leadership) kuuluville henkilöille. Koska arviointikriteerit ja -menettely, jolla yhtiön työntekijät jaettiin merkittävien osakkeiden jakoa varten luokkiin, olivat lisäksi asianmukaiset, henkilöstöanneista muodostuva etu oli tuloverolain 66 a §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla henkilöstön enemmistön käytettävissä.
Verohallinnon ennakkoratkaisu ajalle 18.5.2021–31.12.2022.
KHO 28.6.2023 T:1976 eli vuosikirjassa KHO:2023:66