TaxFax nro 44 • 30.8.2023
Uudisasunnon kaupan yhteydessä annettu etu ja alennus yhtiövastikkeeseen
Verohallinto tiedottaa (linkki), että rakennusliikkeiden tarjoamia vastikealennuksia ja -etuja ei pidetä lahjaveron alaisina lahjoina, koska alennuksia ja etuja ei anneta lahjoitustarkoituksessa vaan myynninedistämisen vuoksi.
Moni rakennusliike on kysynnän hiipuessa tarjonnut uudisasuntojen ostajille alennuksia, joita on toteutettu eri tavoin ja erilaisin ehdoin.
Verotuksen näkökulmasta vastikealennuksissa ja -eduissa on kyse lähtökohtaisesti kauppahinnan alentamisesta. Tuloverotuksessa näitä alennuksia ja etuja voidaan siis pitää kauppahinnan alennuksena, joista ei aiheudu ostajalle veroseuraamuksia. Ostajan saama kauppahinnan alennus alentaa ainoastaan hänen ostamiensa osakkeiden hankintamenoa.
Varainsiirtoverotukseen vastikealennus vaikuttaa vain silloin, jos se on merkitty kauppakirjaan kauppahintaa pienentäväksi eräksi. Toisin sanoen varainsiirtovero lasketaan sopimukseen merkityn kauppahinnan mukaan.
Kiinteistöverotukseen kaavaillaan muutoksia
Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi kiinteistöverolain muuttamisesta. Lausuntoaika päättyy 18.9.2023 (linkki).
Kiinteistöverolakia muutettaisiin siten, että maapohjan kiinteistöveroprosentti eriytettäisiin yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alaraja korotettaisiin yleisen kiinteistöveroprosentin alarajasta 0,93:sta 1,30:aan. Yläraja säilyisi 2,00 prosentissa. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.
Alarajan korotuksen johdosta 245 Manner-Suomen kuntaa joutuisi asettamaan maapohjan kiinteistöveroprosentin nykyistä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeammaksi. Muutos kiristäisi kiinteistön maapohjasta suoritettavaa veroa enimmillään 40 prosentilla, suurimmassa osassa kunnista vaikutus jäisi pienemmäksi.
Verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuutta koskevia kiinteistöverolain säännöksiä täydennettäisiin siten, että tämän olisi tarkistettava Verohallinnon lähettämältä kiinteistöverotuksen perusteena käytettäviä kiinteistötietoja koskevalta selvitykseltä muiden tietojen ohella myös maa-aineksen ottoalueita koskevat tiedot.
Lisäksi lakiin lisättäisiin säännös verovelvollisen velvollisuudesta antaa verotusta varten kehotuksetta tiedot veronalaisesta kiinteistöstä, vaikka tämä ei olisi saanut Verohallinnolta kyseisestä kiinteistöstä selvitystä kiinteistöverotuksen perusteena käytetyistä kiinteistötiedoista.
Myös kiinteistöverolain kiinteistön määritelmää tarkennettaisiin ottaen huomioon kolmiulotteiset kiinteistöt.
Vertailutietotarkastukset
Verohallinto on julkaissut 24.8.2023 päivätyn ohjeen Vertailutietotarkastukset (linkki). Vertailutietotarkastuksella tarkoitetaan verotarkastusta, jonka tarkoituksena on kerätä tietoja pelkästään muista verovelvollisista kuten tarkastuskohteen asiakkaista tai liikekumppaneista.
Vertailutietotarkastuksessa on lähtökohtaisesti esitettävä tarkastettavaksi kirjanpitoaineiston lisäksi kaikki sellainen aineisto, joka saattaa olla tarpeen toisen verovelvollisen verotuksessa. Vertailutietotarkastuksen esittämisvelvollisuus koskee siten lähtökohtaisesti kirjanpitoaineiston lisäksi kaikkea verovelvollisen tulonhankkimistoiminnassa saamaa aineistoa, joka on verovelvollisen hallinnassa.
Jos vertailutietotarkastuksen kohteena on esimerkiksi alustatalouden toimija, tyypillistä vertailutietotarkastuksella tarkastettavaksi esitettävää aineistoa ovat:
-
tarkastuskohteen ja sen asiakkaan tai asiakkaiden välisen asiakassuhteen tiedot (esimerkiksi sopimukset ja niihin liittyvät tapahtumat) sekä yksilöintitiedot
-
reskontratiedot (esimerkiksi myyntilaskut tai ostolaskut ja niiden maksutapahtumatiedot määrätyltä ajanjaksolta).
Jos vertailutietotarkastus kohdistuu esimerkiksi luottolaitokseen tai vastaavaan toimijaan ja verotuksellisesti asiaan, josta Verohallinto ei saa tarvittavia tietoja muuta kautta esimerkiksi vuosi-ilmoituksilta, tietojen esittämisvelvollisuus voi koskea esimerkiksi:
-
tarkastuskohteen ja sen asiakkaan välisen asiakassuhteen tietoja (esimerkiksi sopimukset ja niihin liittyvät tapahtumat)
-
maksuliikennetietoja (esimerkiksi tilisiirrot ja käteistapahtumat määrätyltä ajanjaksolta)
-
yksilöintitietoja (kuten asiakastunnus, syntymäaika ja osoitetieto) tarkastuskohteen asiakkaista, joilla on verotukseen vaikuttavia tapahtumia tai sopimuksia tarkastettavalla ajanjaksolla.
Laajoissakaan vertailutietotarkastuksissa tietopyynnöt eivät käsitä lähtökohtaisesti kokonaista rekisteriä, vaan tietopyynnöissä tarkastettavaksi esitettävä aineisto rajataan koskemaan vain tiettyjen veroriskien valvonnan kannalta etukäteen tarpeellisiksi arvioitavia tietoja.
Ennakonpidätys hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetusta osingosta
Verohallinto on julkaissut 30.8.2023 päivätyn ohjeen Ennakonpidätys Suomessa yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetusta osingosta (linkki). Aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen verrattuna ohjeeseen on tehty täsmennyksiä ja teknisiä muutoksia.
Ohjeessa käsitellään tilanteita, joissa osingon maksajan on toimitettava hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettavasta osingosta 50 prosentin suuruinen ennakonpidätys, kun maksaja ei saa loppusaajatietoja Suomessa yleisesti verovelvollisesta osingonsaajasta.
Osingon maksajan on tiedettävä, onko hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen, eli sovelletaanko osingonsaajaan lähdeverolakia vai ennakkoperintälakia. Se, sovelletaanko osingonsaajaan lähdeverolakia vai ennakkoperintälakia, vaikuttaa veron perintään ja siihen, että tiedot ilmoitetaan asianmukaisesti oikeilla ilmoituksilla.