Maapohjan kiinteistöverotus kiristyy
Hallitus esittää (He 39/2023), että maapohjan veroprosentin alaraja korotettaisiin nykyisestä 0,93:sta 1,30:aan. Maapohjan veroprosentti eriytettäisiin yleisestä kiinteistöveroprosentista, jonka vaihteluväli säilyisi nykyisenä 0,93–2,00 prosenttina. Maapohjan veroprosentin ylärajana olisi samoin 2,00.
Kiinteistöverotulojen kasvu painottuisi erityisesti pääkaupunkiseudulle ja suurempiin kasvukeskuksiin. Yhteensä 245 kuntaa joutuisi korottamaan kiinteistöveroprosenttiaan. Maapohjan vero nousisi enimmillään 40 prosenttia niissä 42 kunnassa, joissa yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä alarajalla 0,93 prosentissa.
Muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2024 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.
Perintöveron maksaminen ja vanhentuminen
Hallitus esittää (He 34/2023) perintöveron maksamiseen ja ulosottoon muutoksia. Esityksen mukaan maksamatta olevaa perintöveroa, sen korotusta ja viivästysseuraamusta ei perittäisi kymmenen vuoden aikana ulosottoteitse eikä niiden perusteella haettaisi verovelvollisen asettamista konkurssiin. Tietoa maksamattomasta perintöverosta ei merkittäisi verovelkarekisteriin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Maksamatta olevalle perintöverolle laskettaisiin muista veroista poiketen alempaa viivästyskorkoa. Viivästyskoron määrä olisi korkolain viitekorko lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä. Muille maksamatta jätetyille veroille laskettaisiin viivästyskorkoa jatkossakin viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.
Lisäksi ehdotetaan, että perintövero vanhentuisi 12 vuoden kuluttua laskettuna sitä seuranneen vuoden alusta, jona vero on määrätty.
Maksuajan pidennyksen saisivat hyväkseen ne perintöverovelvolliset, joiden perintöveron verovelvollisuus olisi alkanut 1.1.2024 tai sen jälkeen. Lakia sovellettaisiin myös perintöveroon, jonka verovelvollisuus on alkanut ennen lakimuutoksen voimaantuloa, jos veron ensimmäinen eräpäivä on 1.1.2024 tai sen jälkeen.
Uutta 12 vuoden vanhentumisaikaa sovellettaisiin vastaavasti kaikkiin perintöveroihin, joissa verovelvollisuus alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen. Pidennettyä vanhentumisaikaa sovellettaisiin myös perintöveroon, jonka verovelvollisuus on alkanut ennen lakimuutoksen voimaantuloa, jos veron ensimmäinen eräpäivä on 1.1.2024 tai sen jälkeen.
Useamman kuin viiden vuoden aikana kannettava lahjavero vanhentuisi kymmenen vuoden kuluttua laskettuna sitä seuranneen vuoden alusta, jona vero on määrätty. Säännös soveltuisi jatkossa ainoastaan sukupolvenvaihdoshuojennuksen alaiseen lahjaveroon, jonka vanhentumisaikaan ei siten tulisi muutoksia. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen alainen perintövero sen sijaan vanhentuisi jatkossa 12 vuoden kuluttua laskettuna sitä seuranneen vuoden alusta, jona vero on määrätty.
Vuoden 2024 tuloveroasteikko
Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Indeksitarkistus on suuruudeltaan 2,8 prosenttia. Indeksitarkistuksen mitoituksessa otetaan huomioon hallituksen budjettiriihessä päätetty työttömyysvakuutusmaksun 0,2 %:n alenemista vastaava veronkiristys.
Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä tulorajoja. Hallitus esittää (He 34/2023), että vuoden 2024 tuloveroasteikko on seuraavanlainen:
|
Verotettava ansiotulo, |
Vero alarajan kohdalla, euroa |
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % |
|
0 |
0 |
12,64 |
|
20 500 |
2 591,20 |
19 |
|
30 500 |
4 491,20 |
30,25 |
|
50 400 |
10 510,95 |
34 |
|
88 200 |
23 362,95 |
42 |
|
150 000 |
49 318,95 |
44 |
Tuloverotukseen muutoksia
Hallitus esittää tuloverolakiin muutoksia (He 34/2023), jotka on pääosin tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2024 alusta.
Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset
Hallitus esittää, että vähennettävien matkakustannusten omavastuuosuutta korotettaisiin 750 eurosta 900 euroon. Vähennettävien matkakustannusten enimmäismäärää korotettiin tilapäisesti vuosille 2022 ja 2023 yhteensä 8 400 euroon. Tämä tilapäinen korotus päättyy vuoden 2023 lopussa ja jatkossa enimmäismäärä palautuu ennalleen 7 000 euroon.
Kotitalousvähennyksen määräaikaisia korotuksia jatketaan
Vuosina 2022 ja 2023 voimassa ollutta korotusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärään ja vähennettävään prosenttiosuuteen kustannuksista jatketaan vuodelle 2024. Korotus koskee kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä. Näiden töiden perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen enimmäismäärää on korotettu 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista on korotettu työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 30 prosenttiin. Muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden osalta kotitalousvähennys säilyy ennallaan.
Kotitalousvähennys laajenee fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluihin
Laillistetun fysioterapeutin antama fysioterapia ja laillistetun toimintaterapeutin antama toimintaterapia säädetään kotitalousvähennykseen oikeuttaviksi töiksi. Vähennyksen voi saada verovelvollisen kotona annetusta fysioterapiasta tai toimintaterapiasta.
Kotitalousvähennyksen edellytyksenä olisi, että palvelun suorittaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu fysioterapeutti tai laillistettu toimintaterapeutti. Lisäksi palveluntuottajalla tulisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetussa laissa tarkoitettu oikeus tuottaa fysioterapia- tai toimintaterapiapalveluja.
Vähennyksen saisi myös silloin, jos fysioterapian tai toimintaterapian kohteena olisi verovelvollisen, hänen puolisonsa tai edesmenneen puolisonsa vanhemmat, ottovanhemmat, kasvattivanhemmat tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevat sukulaiset tai edellä mainittujen henkilöiden puolisot ja työ tehdään heidän käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa.
Perusvähennyksen enimmäismäärä nousee
Perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 870 eurosta 3 980 euroon. Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 3 980 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 8 000 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin 13 600 euron vuosituloilla.
Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 26 000 euron vuosituloille, palkkatulon saajalla noin 32 200 euron vuosituloille ja eläketulon saajalla noin 29 800 euron vuosituloille.
Työtulovähennyksen korotus ja kohdennus
Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 030 eurosta 2 140 euroon. Lisäksi vähennyksen poistumaprosenttien tulorajoja korotetaan. Kun puhdas ansiotulo on noin 168 400 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä.
Työtulovähennyksen enimmäismäärän ikäperusteista korotusta kohdennetaan uudelleen. Enimmäismäärän korotus kaksinkertaistetaan 65 vuotta täyttäneillä 600 eurosta 1 200 euroon. Samalla korotus poistetaan 60–64-vuotiailta.
Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdevero
Ulkomaisten erityisasiantuntijoiden eli avainhenkilöiden Suomesta saaman palkkatulon lähdeverotuksen alaista työskentelyaikaa pidennetään kolmella vuodella. Lähdeverotuksen piiriin tulevien avainhenkilöiden Suomesta saamasta palkkatulosta peritään lähdeveroa jatkossa enintään 84 kuukauden ajan nykyisen 48 kuukauden sijaan. Palkkatulon lähdevero on tällä hetkellä 32 prosenttia.
Muutos koskisi sekä 1.1.2024 tai sen jälkeen avainhenkilölaissa tarkoitetun työskentelyn Suomessa aloittavaa palkansaajaa että sellaista jo Suomessa avainhenkilölain soveltamisen piirissä työskentelevää henkilöä, jonka enintään 48 kuukauden yhtäjaksoinen työskentelyaika jatkuu lain voimaantulon jälkeen eli pidempään kuin 31.12.2023 asti. Näin ollen, esimerkiksi 1.5.2020 ulkomailta Suomeen tullut avainhenkilö voisi olla palkkatulon lähdeverotuksen piirissä enintään 84 kuukautta eli 30.4.2027 asti, kun voimassa olevan lain mukaan palkkatulon lähdeverotus päättyisi viimeistään 30.4.2024. Suomessa jo työskentelevän avainhenkilön olisi haettava Verohallinnolta uutta avainhenkilön lähdeverokorttia pidennetylle työskentelyajalleen ollakseen avainhenkilölain soveltamisen piirissä myös alkuperäisen työskentelyajan päättymisen jälkeen.
Kirjallinen hakemus olisi tehtävä Verohallinnolle viimeistään 30 päivän kuluttua meneillään olevaa työskentelyjaksoa koskevan lähdeverokortin viimeisestä voimassaolopäivästä. Uusi verokortti myönnettäisiin kuitenkin enintään 84 kuukaudeksi työskentelyn alkamisesta lukien.
Rahastopoikkeamalle jatkoaika
Hallitus esittää, että määräaikaista rahastopoikkeusta jatketaan kahdella vuodella. Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi määräaikainen, vuosina 2024 ja 2025 sovellettava rahastopoikkeus, jonka mukaan toimitettavassa verotuksessa toisessa ETA-valtiossa perustettuun tai rekisteröityyn UCITS- tai AIF-rahastoon ei sovelleta säännöstä yleisestä verovelvollisuudesta tosiallisen johtopaikan perusteella.
Osakesäästötilin talletusrajaa korotetaan
Hallitus esittää (He 44/2023), että osakesäästötilille talletettavien varojen enimmäisraja nostettaisiin nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon. Ehdotuksen mukaan laki tulee voimaan 1.1.2024.
Osakesäästötilin verokohtelu on ollut suotuisa siten, että säästäjä joutuu maksamaan sijoitusten tuotosta veroa vasta varoja osakesäästötililtä nostettaessa. Verotuskäytäntö mahdollistaa niin sanotun korkoa korolle vaikutuksen, kun osakemyynneistä ja osingoista saadut tulot on voinut sijoittaa uudelleen joutumatta välillä maksamaan tuotosta veroa.
Ajoneuvoveron perusveroa alennetaan
Hallitus esittää (He 35/2023), että henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron perusveroa kevennetään. Kevennys kohdistuu keski- ja suuripäästöisiin autoihin sekä niihin vanhimpiin autoihin, joista ei ole saatavilla päästömittaustietoa. Uudempien autojen verotus säilyy ennallaan, eikä siihen tule muutoksia. Kyse on useimmista henkilöautoista, jotka on otettu käyttöön ensimmäisen kerran 1.1.2001–31.8.2018 välisenä aikana, sekä useimmista pakettiautoista, jotka on otettu käyttöön ensimmäisen kerran 1.1.2008–31.8.2019 välisenä aikana. Veronalennus alkaisi päästötasolta 111 grammaa kilometriltä ja ulottuisi päästötasolle 210 grammaa kilometriltä.
Veronkevennys koskee vuonna 2025 arviolta keskimäärin 1,8 miljoonaa liikennekäytössä olevaa autoa eli vajaata 60 prosenttia liikennekäytössä olevasta henkilö- ja pakettiautokannasta. Veronalennuksen kohteena olevien autojen vuosittainen ajoneuvovero kevenee keskimäärin noin 28 euroa, suurimmillaan veronalennus on noin 52 euroa vuodessa.
Kuntien sote-kiinteistöjen yhtiöittämiset verovapaiksi varainsiirtoverotuksessa
Hallitus esittää (He 40/2023), että kuntien ja kuntayhtymien järjestämän sote- ja pelastustoimen käytössä 1.1.2023 olleiden, hyvinvointialueille kyseiseen käyttöön vuokrattujen kiinteistöjen yhtiöittäminen säädettäisiin tietyin ehdoin varainsiirtoverosta verovapaaksi.
Yhtiöittämisvelvollisuus johtuu kuntalain säännöksistä, joiden mukaan kunnan on yhtiöitettävä kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa toiminta, jollaista vuokraustoiminta lähtökohtaisesti on sote- ja pelastustoimen siirryttyä hyvinvointialueiden tehtäväksi. Yhtiöittämisen yhteydessä tapahtuvista kiinteistöjen ja toimitilaosakkeiden siirroista vastaanottavaan kuntayhtiöön olisi ilman verovapautta suoritettava 4,0 tai 2,0 prosentin varainsiirtovero. Verovapaus olisi voimassa vuoden 2030 loppuun.
Alkoholin ja tupakan verotusta kiristetään
Alkoholi
Hallitus esittää (He 37/2023), että yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiveroa korotetaan keskimäärin noin 8,3 prosentilla.
Välituotteiden (esimerkiksi väkevöidyt viinit) veroa korotettaisiin keskimäärin noin 12,7 prosentilla. Viinojen, muiden väkevien juomien, long drink -juomien ja muiden etyylialkoholipohjaisten juomasekoitusten veroa korotettaisiin keskimäärin 8,8 prosentilla. Enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien etyylialkoholipohjaisten juomien veroa ei korotettaisi.
Oluen veroa ehdotetaan alennettavaksi noin 4,9 prosentilla. Alle 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän oluen veroa ei alennettaisi, sillä vähäalkoholisimpien oluiden vero on jo nykyisellään matalampi kuin alkoholittomista juomista kannettava virvoitusjuomavero.
Keskimäärin alkoholijuomien valmisteverotus kiristyisi noin 2 prosentilla. Veromuutosten seurauksena alkoholijuomien hintojen arvioidaan nousevan kokonaisuudessaan keskimäärin noin prosentin.
Tupakka
Hallitus esittää (He 38/2023), että tupakkaverosta annettuun lakiin lisätään uusi savuttomien nikotiinituotteiden tuoteryhmä. Tämä ryhmä kattaisi markkinoilla olevat niin sanotut nikotiinipussit. Näille tuotteille asetettaisiin sekä yksikkövero että vähittäismyyntihintaan perustuvaa arvovero. Lisäksi säädettäisiin vähimmäisverosta. Tupakkaveron määrä olisi esimerkiksi 12 gramman nikotiinipussirasialta noin 2 euroa. Ehdotetun muutoksen arvioidaan kasvattavan verotuloja vuosittain noin 50 miljoonalla eurolla.
Siirtymäsäännöksen mukaan tupakkaveroa olisi maksettava 1.7.2024 alkaen myös hallituksen esityksen antamisen jälkeen vuoden 2023 puolella kulutukseen luovutetuista savuttomista nikotiinituotteista.
Liikennepolttoaineiden valmisteveroa lasketaan
Hallitus esittää (He 36/2023), että nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa alennetaan. Bensiinin ja sitä korvaavien tuotteiden valmistevero laskisi keskimäärin 3,9 senttiä litralta ja dieselin ja sitä korvaavien polttoaineiden valmistevero laskisi keskimäärin 3,8 senttiä litralta. Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.
Veronalennus ehdotetaan toteutettavaksi kohdistamalla alennus valmisteveron hiilidioksidikomponenttiin. Veronalennuksella kompensoitaisiin uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen tason asteittaisesta noususta arvioitu keskimääräinen pumppuhintojen nousu.