Vuoden 2024 verokortit
Verohallinto tiedottaa, että verovelvolliset saavat vuoden 2024 verokortin sekä OmaVeroon että postitse joulu-tammikuussa. Vuoden 2024 verokorttiin voi hakea muutosta sen jälkeen kun on sen saanut. Kaikkien verokortit ovat OmaVerossa 13.12.2023.
Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu
Verohallinto on julkaisut kolme ohjetta sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksusta:
- vuosi-ilmoitustietojen antajat linkki
- tiedonantovelvoitteet FATCA, DAC2/CRS, CAC6 ja DAC7 tilanteissa linkki
- maksupalvelutarjoajien tiedonantovelvollisuus rajat ylittävissä tilanteissa
Vuosi-ilmoitukset on annettava pääsääntöisesti 31.1.2024 mennessä.
Seuraavilla vuosi-ilmoituksilla on tammikuun lopusta poikkeava antamisaika:
- Vuosi-ilmoitus korkotulon lähdeveron alaisista koroista on annettava viimeistään 15.2.2024
- Osakaslainoista on annettava vuosi-ilmoitus viimeistään 24.2.2024
Vuosi-ilmoituksen antamisaikaan voidaan hakea pidennystä, jos vuosi-ilmoitusta ei voida antaa määräaikana.
Siirtohinnoittelua koskeva direktiiviehdotus
Valtioneuvosto on ottanut kantaa (U 63/2023) Euroopan komission ehdotuksesta direktiiviksi siirtohinnoittelusta, COM(2023) 529 final. Ehdotetun direktiivin täytäntöönpano edellyttää muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.
Tarkoituksena on yksinkertaistaa yhteisöverotusta sisämarkkinoilla luomalla yhtenäiset säännöt sisämarkkinoilla toimivien konsernien yhteisöveropohjan laskemiseksi. Direktiiviehdotus sisältää yhtenäisen veropohjan laskentasäännöt, veropohjien yhdistämisen ja jakokaavan veropohjien jakamista varten.
Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan lisäksi työkaluja siirtohinnoittelun riskienhallintaan sekä yhtenäisiä menettelysääntöjä verotuksen toimittamiseksi.
Markkinaehtoperiaatteen soveltamisala laajentuisi verrattuna nykyisen siirtohinnoittelusäännöksen soveltamisalaa, koska ehdotuksessa esitetään laajennusta etuyhteydessä olevan yrityksen määritelmään. Etuyhteys muodostuisi direktiiviehdotuksen mukaan 25 prosentin osuutena äänistä, osakepääomasta tai tuotoista.
Komissiolle siirrettyisi myös toimivaltaa hyväksyä delegoituja säännöksiä, joilla voitaisiin täydentää perussäädöstä siirtohinnoittelun dokumentointivaatimuksien osalta. Ehdotukseen sisältyy lisäksi uudenlaisia menettelyitä esimerkiksi vastaoikaisun osalta.
Valtioneuvosto pitää komission ehdotuksen tavoitetta tärkeänä ja kannattaa pyrkimystä edistää markkinaehtoperiaatteen soveltamisen yhdenmukaistamista EU:n alueella. Valtioneuvosto katsoo, että verotuottojen jakautumisessa kansainvälisesti keskeistä pitäisi jatkossakin olla se, missä on arvoa luovaa, innovatiivisuuteen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan perustuvaa liiketoimintaa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että direktiiviehdotus seuraisi tarkasti OECD:n siirtohinnoitteluohjeita. Verotustoimivallan tulee kuitenkin jatkossakin säilyä pääasiassa kansallisella tasolla.
Pienten ja keskisuurten yritysten verojärjestelmä
Valtioneuvosto on ottanut kantaa (U65/2023) direktiiviehdotukseen pienten ja keskisuurten yritysten kotipaikkaan perustuvasta verotusjärjestelmästä ja direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta, COM(2023) 528 final.
Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan luotavaksi vapaaehtoinen yksinkertaistettu järjestelmä verotettavan tuloksen laskentaan EU:n alueella verotuksellisesti asuville ja sisämarkkinoilla kiinteiden toimipaikkojen kautta toimiville pk-yrityksille.
Ehdotetussa pk-yritysten kotipaikkaan perustuvassa verotusjärjestelmässä kiinteiden toimipaikkojen verotettava tulos laskettaisiin pääliikkeen kotipaikan verotusjärjestelmän sääntöjen mukaisesti, mutta lopullinen veron määrä laskettaisiin kunkin kiinteän toimipaikan sijaintivaltion verokannalla. Myös kiinteiden toimipaikkojen verotuksen toimittaminen ja veronkanto keskitettäisiin pk-yrityksen pääliikkeen kotivaltioon.
Valtioneuvosto pitää pk-yritysten kotipaikkaan perustuvaa verotusjärjestelmää koskevan direktiiviehdotuksen tavoitteita kannatettavina. Valtioneuvosto suhtautuu direktiiviehdotukseen kuitenkin erittäin varauksellisesti, sillä ehdotettu järjestelmä eriyttäisi veropohjan määrittämisen ja verokannan määrittämisen toisistaan ja siirtäisi verotustoimivaltaa osin pois Suomesta, vaikka hallitusohjelman mukaisesti verotustoimivallan tulisi jatkossakin säilyä pääasiassa kansallisella tasolla.
Konsernien yhteisöverotus
Valtioneuvosto on ottanut kantaa (U 64/2023) direktiiviehdotukseen (BEFIT) COM(2023) 532 final, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa yhteisöverotusta sisämarkkinoilla luomalla yhtenäiset säännöt sisämarkkinoilla toimivien konsernien yhteisöveropohjan laskemiseksi.
Direktiiviehdotus sisältää yhtenäisen veropohjan laskentasäännöt, veropohjien yhdistämisen ja jakokaavan veropohjien jakamista varten. Lisäksi ehdotetaan työkaluja siirtohinnoittelun riskienhallintaan sekä yhtenäisiä menettelysääntöjä verotuksen toimittamiseksi. Ehdotuksen mukaan järjestelmä olisi toimialasta riippumatta pakollinen konserneille, joiden sääntelyn mukainen kokonaisliikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa ja sitä sovellettaisiin näiden konsernien EU-yhtiöihin, joissa konsernin omistus on vähintään 75 %. Pienemmille konserneille järjestelmä olisi vapaaehtoinen.
Valtioneuvosto katsoo, että verotustoimivallan tulee jatkossakin säilyä pääasiassa kansallisella tasolla. Koska BEFIT-direktiiviehdotuksessa on kyse laajasta yritysverotuksen harmonisointihankkeesta, joka kaventaisi jäsenvaltioiden toimivaltaa yritysverotuksessa, suhtautuu Valtioneuvosto BEFIT-direktiiviehdotukseen tässä vaiheessa kokonaisuudessaan erittäin varauksellisesti. Valtioneuvosto katsoo, että erityisesti BEFIT-direktiiviehdotukseen sisältyvän pakollisuuselementin osalta on jatkokäsittelyssä arvioitava sen suhdetta verotuksen toimivaltaan ja mahdollisuuteen käyttää yritysverotusta jatkossa talouspolitiikan välineenä. Valtioneuvosto katsoo myös, että BEFIT-direktiiviehdotuksen tavoitteena oleva liiketoiminnan esteiden poistaminen sisämarkkinoilla esimerkiksi pienemmän hallinnollisen taakan muodossa voitaisiin saavuttaa vapaaehtoisessa järjestelmässäkin.