Sairausvakuutusmaksut vuonna 2024
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa (linkki), että valtioneuvosto on vahvistanut sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuodelle 2024.
Sairaanhoitomaksut
Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,51 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2024. Maksu pienenee 0,09 prosenttiyksikköä vuodesta 2023.
Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,48 prosenttia, joka on 0,09 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2023.
Työtulovakuutuksen maksut
Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,16 prosenttia. Maksu on 0,37 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2023.
Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on 1,01 prosenttia palkka- ja yrittäjätulosta, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 16 499 euroa. Maksu pienenee 0,35 prosenttiyksikköä vuodesta 2023. Jos palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä jää alle 16 499 euron, päivärahamaksua ei peritä.
Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,22 prosenttia vuonna 2024. Tämä on 0,01 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2023.
Lisäaika vuosi-ilmoituksen antamiseen
Verohallinto tiedottaa (linkki), että se voi myöntää lisäaikaa vuosi-ilmoituksen antamiseen, jos pyyntöön on erityinen syy – esimerkiksi äkillinen sairastuminen. Työkiireiden tai loman vuoksi pidennystä ei voi saada.
Lisäaikaa voi hakea puhelimitse tai kirjallisesti. Puhelimitse lisäaikaa voi saada 5.2.2024 asti. Jos lisäaikaa pyydetään pidemmäksi aikaa, hakemus on tehtävä kirjallisesti.
Hakemuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään vuosi-ilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Vuokratusta lomahuoneistosta maksettuja ja tuloutettuja rahoitusvastikkeita ei pidetty lisäsijoituksina
A oli omistanut Kiinteistö Oy B:n osakkeet, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan tuottivat oikeuden hallita yhtä yhtiön rakennuksessa olevaa lomahuoneistoa. Kiinteistö Oy B:n yhtiöjärjestyksessä oli määrätty, että osakkeenomistajalla oli oikeus käyttää lomahuoneistoaan korkeintaan 56 vuorokautta kalenterivuodessa. Muuksi ajaksi lomahuoneiston käyttöoikeus jäi Kiinteistö Oy B:lle siten, että yhtiön oli vuokrattava huoneisto valitsemalleen palveluntuottajalle vuokratuottojen kerryttämiseksi yhtiölle. Kiinteistö Oy B tilitti vuokratuoton vuokrausvelvoitteen piirissä olevien lomahuoneistojen osakkeenomistajille vuokratuottona, osinkona tai pääomanpalautuksena siten, että nettotuotto jaettiin osakkeenomistajille heidän omistamiensa osakkeiden lukumäärien suhteessa riippumatta siitä, kuinka paljon kunkin osakkeenomistajan hallitsema lomahuoneisto oli ollut vuokrattuna.
A oli maksanut Kiinteistö Oy B:lle 9 600 euroa rahoitusvastiketta vuonna 2015 ja 9 024 euroa sekä vuonna 2016 että vuonna 2017. Yhtiöjärjestyksen mukaan rahoitusvastikkeilla katettiin yhtiön rakennusaikaisten ja muiden pitkäaikaisten lainojen hoitomenoja. Kiinteistö Oy B oli tulouttanut rahoitusvastikkeet kirjanpidossaan. Yhtiö ei ollut perinyt A:lta hoitovastikkeita. A oli saanut yhtiöstä 2 560 euron suuruisen pääomanpalautuksen sekä vuonna 2015 että vuonna 2017.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei Kiinteistö Oy B ollut luonteeltaan tavallinen kiinteistöosakeyhtiö, vaikka sen yhtiöjärjestyksen mukaan lomahuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan hallintaoikeutta oli rajoitettu olennaisella ja merkittävällä tavalla. Tämän vuoksi ja koska Kiinteistö Oy B oli tulouttanut A:n maksamat rahoitusvastikkeet, A:n maksamia rahoitusvastikkeita ei ollut pidettävä yhtiöön tehtyinä lisäsijoituksina. Koska A oli omistanut osakkeet tulonhankkimistarkoituksessa, hänellä oli oikeus vähentää yhtiölle maksamansa rahoitusvastikkeet pääomatulon hankkimisesta johtuneina menoina siltä osin, kuin niiden ei katsottu kohdistuvan lomahuoneiston omaan käyttöön, vaikka näiden menojen määrä ylitti osakkeiden tuottamien tulojen määrän. Verovuodet 2015–2017.
KHO 13.11.2023 T:3316 eli vuosikirjassa KHO:2023:104