TaxFax nro 76 • 22.12.2023
Palkansaajan matkakustannusten vähentäminen
Verohallinto on julkaissut 21.12.2023 päivätyn ohjeen Matkakustannusten vähentäminen palkansaajan verotuksessa (linkki).
Ohjeeseen on päivitetty euromääräiset muutokset, jotka on tehty Verohallinnon päätöksiin ja yhtenäistämisohjeeseen. Lukuihin 2.4.2 ja 3.3 on lisätty ohjeistus matkakulujen vähentämisestä, kun kulkemiseen käytetään jalankulkua avustavaa tai korvaavaa liikkumisvälinettä taikka kevyttä sähköajoneuvoa.
Lisäksi ohjeen lukuun 4.3, joka käsittelee lisääntyneiden elantomenojen vähentämistä kaavamaisesti, on lisätty esimerkki 11, joka käsittelee ruokalähetin lisääntyneitä elantomenoja.
Sähköpotkulauta tai sähköskootteri liikkumisvälineenä
Jalankulkua avustava tai korvaava liikkumisväline (esim. tasapainoskootteri) sekä kevyt sähköinen ajoneuvo (esim. sähköskootteri tai sähköpotkulauta) rinnastetaan kuitenkin polkupyörään, jolloin vähennyksen määrä on matkakuluvähennyspäätöksen mukainen vähennys polkupyörän mukaan laskettuna (100 euroa vuonna 2023). Jalankulkua avustaville tai korvaaville liikkumisvälineille sekä kevyille sähköisille ajoneuvoille on tyypillistä, että niiden maksiminopeus on 15–25 km/h ja maksimiteho 1 kW.
Työntekijä voi kuitenkin vaihtoehtoisesti esittää selvityksen esimerkiksi vuokratun sähköpotkulaudan todellisista kuluista ja vähentää tämän määrän työmatkoista aiheutuneina tulonhankkimiskuluina.
Vähennys lisääntyneistä elantomenoista kaavamaisesti
Palkansaajalle voi aiheutua tilapäisestä työmatkasta ylimääräisiä elantomenoja (lisääntyneet elantomenot). Lisääntyneitä elantomenoja ovat esimerkiksi työmatkasta aiheutuneet kohtuulliset ylimääräiset ruokailukustannukset, ylimääräiset kulut yhteydenpidosta kotiin. Palkansaaja voi vaatia vähennystä lisääntyneistä elantomenoista joko todellisten kulujen perusteella tai kaavamaisesti lasketun arvon perusteella.
Vähennyksen saamiseksi palkansaajan on pyydettäessä annettava työmatkakohtainen selvitys tehdyistä työmatkoista (kohde, kesto, etäisyys), mistä lisääntyneet elantomenot ovat aiheutuneet ja kuinka työmatkalla syntyneet menot poikkeavat hänen tavanomaisista elantomenoistansa.
Kaavamaisen vähennysvaatimuksen tekeminen edellyttää, että työmatka täyttää Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaiset aika- ja etäisyysvaatimukset. Kaavamaisen vähennyksen määrä on kotimaassa 17 euroa yli 6 tuntia kestäneeltä työmatkalta ja 32 euroa vuorokaudessa yli 10 tuntia kestäneeltä työmatkalta. Kaavamaisen vähennyksen edellytyksenä on lisäksi, että erityinen työntekemispaikka (työmatkakohde) on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty ja yli 5 kilometrin päässä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. (Verohallinnon yhtenäistämisohje vuodelle 2023)
Esimerkki 11: Maria työskentelee ruokalähettinä. Hänelle maksetaan tästä työstä palkkaa mutta ei matkakustannusten korvauksia.
Koska Marialla ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, hänen varsinaisena työpaikkanaan pidetään kotia, jossa hän säilyttää työssään käyttämäänsä kulkuneuvoa ja kuljetusreppua. Marian työmatka alkaa, kun hän lähtee hakemaan kuljetusta. Tyypillisesti Marian työmatka alkaa kotoa, mutta se voi alkaa myös muusta paikasta, jossa hän sattuu olemaan ottaessaan toimeksiannon vastaan. Työmatka ei voi kuitenkaan laskennallisesti alkaa kauempaa kuin koti.
Maria käy yleensä lounaalla kotonaan tai hakee kaupasta eväitä. Maria ei voi vaatia verotuksessaan kaavamaista vähennystä lisääntyneistä elantomenoista, koska ruokailusta aiheutuneet menot eivät poikkea hänen tavanomaisista elantomenoistaan. On myös huomattava, että Marian työmatka katkeaa, kun hän käy lounaalla kotonaan.
Henkivakuutusten verotus
Verohallinto on julkaissut 20.12.2023 päivätyn ohjeen Henkivakuutusten verotus (linkki).
Ohjeeseen on päivitetty keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun KVL 37/2022 mukainen tulkinta säästöhenkivakuutuksen tuottoperusteen muuttamisesta. Tapauksessa säästöhenkivakuutuksen tuottojen muodostamistavan muutos laskuperustekorkoisesta sijoitussidonnaiseksi ei realisoinut veronalaista tuloa hakijan verotuksessa. Ohjeeseen on myös lisätty kannanottoja murto-osin omistettujen säästöhenkivakuutusten verotuskohtelusta, vakuutussuorituksiin sovellettavasta valuuttakurssista sekä säästöhenkivakuutuksen tappiosta.
Valuuttakurssi
Jos vakuutus on otettu ulkomaan valuutassa, muunnetaan ulkomaan valuutassa oleva suoritus (esim. takaisinosto tai osittainen takaisinosto) euroiksi suorituksen maksuhetken mukaisella valuuttakurssilla. Maksuhetken mukainen valuuttakurssi määrittelee tällöin myös vakuutuksessa jäljellä olevan pääoman ja tuoton suhteen. Jos takaisinostosuoritus maksetaan useammassa erässä eri maksupäivinä, käytetään jokaisen osasuorituksen veronalaisen osuuden ja määrän laskemiseen kyseisen maksupäivän mukaista valuuttakurssia.
Jos ulkomaan valuutassa otettu vakuutus on tappiollinen, tappio vahvistetaan vakuutussopimuksen päättymispäivän mukaisella valuuttakurssilla. Vakuutussopimus katsotaan päättyneeksi, kun viimeinenkin takaisinostosuoritus on maksettu.
On lisäksi mahdollista, että valuuttamääräisten suoritusten vaihtamisesta euroiksi syntyy erillinen verotettava valuuttakurssivoitto. Valuuttakurssitappio sitä vastoin on luonnollisella henkilöllä ja kuolinpesällä vähennyskelvoton.
Jos vakuutukseen on maksettu vakuutusmaksuja ulkomaan valuutassa useassa erässä eri kursseilla, valuuttakurssivoittoa laskettaessa käytetään näiden vakuutusmaksujen keskikurssia.
Tappio
Tappio voidaan vahvistaa vain vakuutuksenottajalle. Jos vakuutuksenottaja ei saa vakuutussuoritusta itselleen vaan se maksetaan jollekin muulle, ei tappiota tällöin voida vahvistaa, koska vakuutusta ei tällöin katsota otetuksi omassa tulonhankkimistarkoituksessa.
Kapitalisaatiosopimuksen verotus
Verohallinto on julkaissut 20.12.2023 päivätyn ohjeen Kapitalisaatiosopimuksen verotus (linkki). Ohjeeseen on lisätty kannanotot kapitalisaatiosopimuksen tuottoperusteen muuttamisesta, murto-osin omistettujen kapitalisaatiosopimusten tuoton verotuksesta sekä vakuutussuorituksiin sovellettavasta valuuttakurssista.
Yhdessä omistetun kapitalisaatiosopimuksen jakaminen
Murto-osin omistetun kapitalisaatiosopimuksen jakaminen osaomistajien yhteisellä päätöksellä erillisiin kapitalisaatiosopimuksiin on toimenpide, jossa alkuperäisen yhdessä omistetun sopimuksen varoista disponoidaan. Tällöin alkuperäinen yhdessä omistettu kapitalisaatiosopimus katsotaan kokonaisuudessaan takaisinostetuksi, johon liittyvät veroseuraamukset ratkaistaan kunkin sopimuksen osaomistajan kohdalla erikseen edellä tässä ohjeessa kerrotun mukaisesti. Uusiin kapitalisaatiosopimuksiin siirretyt varat muodostavat sen kapitalisaatiosopimuksen maksun, jonka perusteella kunkin osaomistajan ottaman uuden kapitalisaatiosopimuksen tuotto lasketaan.
Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero
Verohallinto on julkaissut kaksi 20.12.2023 päivättyä ohjetta rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöverosta:
- Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti (linkki).
- Rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittaminen (linkki).
Kunnanvaltuusto voi määrätä asuntotarkoitukseen kaavoitetulle rakentamattomalle rakennuspaikalle erillisen, muita kiinteistöveroprosentteja korkeamman veroprosentin. Pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kuntia koskee kuitenkin erityissäännös, jonka mukaan rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on pakko määrätä.
Verovuonna 2024 rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin on oltava vähintään 3,00 prosenttiyksikköä kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi ja veroprosentti voi olla enintään 6,00.
Ohjeessa on otettu huomioon uusin oikeuskäytäntö (KHO 2022:80) ja lainsäädäntöön tehdyt muutokset, erityisesti maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin eriyttäminen rakennusten yleisestä kiinteistöveroprosentista verovuodesta 2024 alkaen.
Päätöksen KHO:2022:80 mukaan kunnan on selvitettävä rakentamisen edellytysten olemassaolo, rauhoituksen tai suojelun estämättä, jos rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia halutaan käyttää.
Valmisteverotuksen siirtomenettelyt
Verohallinto on julkaissut 21.12.2023 päivätyn ohjeen Valmisteveron alaisten tuotteiden siirtomenettelyt (linkki).
Ohjeessa käsitellään valmisteveron alaisten tuotteiden siirtomenettelyjä ja vastataan erityisesti siihen, mitä siirtoasiakirjaa tulee missäkin tilanteessa käyttää. Ohje kattaa tuotteiden siirrot EU-jäsenvaltioiden välillä ja Suomen alueella sekä tuotteiden tuonnin EU:n ulkopuolelta ja viennin EU:n ulkopuolelle. Ohjeessa ei käsitellä tuotteiden verokohtelua eikä tuotteista suoritetun valmisteveron palautusta.
Lisäksi ohjeessa käsitellään erikseen eräiden energiatuotteiden, alkoholituotteiden, tupakkatuotteiden, sähkön, polttoturpeen, mäntyöljyn, jätteiden ja kaivosmineraalien siirtoja.