Maanantaina 25.8. veroneuvontamme on poikkeuksellisesti auki vain klo 9–11.

TaxFax nro 8 • 3.2.2023

Apurahat, stipendit ja tunnustuspalkinnot

Verohallinto on julkaissut 31.1.2023 päivätyn ohjeen Apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen verotus (linkki). Aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen verrattuna ohjeeseen on päivitetty verovapaan apurahan muuttunut enimmäismäärä vuodelle 2023.

Valtion taiteilija-apurahan suuruus on 1.6.2022 alkaen ollut 2 080,42 euroa/kk. Lisäksi ohjetta on päivitetty 1.1.2023 voimaan tulleiden lainmuutosten vuoksi.

1.1.2023 alkaen tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saadut palkinnot ovat saajalleen kokonaan verovapaita, jos palkinto on saatu palkinnon saajaan nähden riippumattomalta palkinnon myöntäjältä. Muutos koskee vuonna 2023 tai sen jälkeen maksettuja tunnustuspalkintoja.

Veronalaista tuloa ei ole luonnollisen henkilön saama stipendi tai muu apuraha, joka on saatu opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten.

Valtiolta, kunnalta, hyvinvointialueelta tai muulta julkisyhteisöltä taikka Pohjoismaiden neuvostolta saadut stipendit, opintorahat ja muut apurahat ovat verovapaita ilman ylärajaa. Muilta kuin julkisyhteisöiltä tai Pohjoismaiden neuvostolta saadut stipendit, opintorahat ja muut apurahat ovat kuitenkin veronalaisia siltä osin kuin niiden sekä julkisyhteisöiltä ja Pohjoismaiden neuvostolta saatujen stipendien, muiden apurahojen ja opintorahojen yhteenlaskettu määrä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen ylittää verovuonna valtion taiteilija-apurahan vuotuisen määrän.

Tulonhankkimiskulut ansiotuloista

Verohallinto on julkaissut 31.1.2023 päivätyn ohjeen Tulonhankkimiskulut ansiotuloista (linkki). Aikaisempaa ohjetta on päivitetty työhuonevähennyksen osalta (luku 4.4.) ja hyvinvointialueiden luottamustehtäviin liittyvien kulujen osalta (luku 4.13.2).

Työhuonevähennys

Jos verovelvollinen käyttää asuntoaan tai asunnosta erillistä työtilaa tulon hankkimiseen, hän voi vähentää siitä aiheutuneet kulut tulonhankkimistoiminnan menona. Vähennys voidaan myöntää joko kaavamaisena vähennyksenä tai todellisten kulujen mukaan laskettuna. Kaavamainen työhuonevähennys kattaa sekä työhuoneesta että kalusteista syntyneet todelliset kulut. Verovelvollinen voi siksi saada vähennyksen vain joko todellisten kulujen mukaan laskettuna tai kaavamaisena vähennyksenä, ei molempia.

Kulut hyvinvointialueen luottamustoimesta

Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat myös hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän luottamustoimista maksetuista kokouspalkkioista perityt luottamushenkilömaksut. Hyvinvointialueen luottamustoimesta on kyse esimerkiksi hyvinvointialueen valtuuston jäsenyydessä.

Luottamushenkilömaksu voidaan suorittaa siten, että hyvinvointialue perii maksun palkkiosta ja tilittää sen puolueelle tai puolueyhdistykselle. Luottamushenkilö voi myös itse suorittaa maksun puolueelle tai puolueyhdistykselle.

Autoveron vientipalautus

Unionin tuomioistuimen päätöksen (C-676/21) mukaan autoverolain vientipalautusta koskeva 10 vuoden sääntö ei ole vastoin unionin oikeutta. Autoverolain mukaan autovero voidaan osittain palauttaa, jos auto viedään pysyvästi maasta. Autoveroa ei kuitenkaan palauteta ajoneuvosta, jonka ensimmäisestä käyttöönotosta on vientiajankohtana kulunut vähintään kymmenen vuotta.

Muutoksia yhdistysten päätöksentekoon ja tilinpitovaatimuksiin

Tasavallan presidentti on vahvistanut yhdistyslain muutokset (He 200/2022, LaVM 22/2022), joiden perusteella pienten yhdistysten hallinnollista taakkaa kevennetään. Kirjanpitolakia kevyempi tilinpito sallitaan sellaiselle yhdistykselle, jonka vuosituotot ovat enintään 30 000 euroa ja joka ei harjoita liiketoimintaa. Kevyempi tilinpito voidaan käytännössä perustaa pitkälti pankin (sähköiseen) tiliote- ja tilitapahtumatietoihin.

Lisäksi joustavoitetaan kaikkien yhdistysten ja liittojen päätöksentekoa. Yhdistyksen hallinnon helpottamiseksi on laajennettu päätösvallan delegointimahdollisuuksia jäseneksi ottamisen ja eroilmoitusten vastaanottamisen osalta. Jäseneksi ottamisen osalta delegointi edellyttää sääntömääräystä, jonka mukaan hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä (yhdistyksen sääntöjen rajoissa).

Jatkossa sallitaan jäsen- ja liittoäänestys myös hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen muidenkin jäsenten valitsemiseksi, jos siitä on määräys yhdistyksen säännöissä. Säännöissä voi myös määrätä, että osa hallituksen jäsenistä valitaan perinteisessä tai etäkokouksessa ja osa valitaan jäsen tai liittoäänestyksellä.

Yhdistyksen hallituksen päätöksenteko sallitaan kokousta pitämättä. Hallituksen päätös kokousta pitämättä voidaan tehdä sähköpostitse tai muuten varsinaista kokousta pitämättä hallituksen päättämällä tavalla.

Muutokset tulevat voimaan 8.2.2023. Kevyemmän tilinpidon sääntelyä voi soveltaa aikaisintaan 1.7.2023 alkavalla tilikaudella.

Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistaminen

Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 201/2022, LaVM 23/2022), joiden perusteella tuomioistuimet voivat jatkossa nykyistä useammin kohtuullistaa omasta aloitteestaan oikeudenkäyntikuluja, jotka riita-asian häviäjä velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäynnin voittajalle. Tämän pienentää oikeudenkäyntiin liittyvää taloudellista riskiä ja helpottaa häviäjän asemaa. Muutokset tulevat voimaan toukokuussa.

Hävinneen asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrän alentaminen viran puolesta ei enää edellytä täysimääräisen korvausvelvollisuuden kohtuuttomuuden olevan ilmeistä. Jatkossa kuluvastuun kohtuullistamiseksi riittää, jos yhden tai useamman kohtuullistamista puoltavan tekijän painoarvo olisi kokonaisarvioinnissa kohtuullistamista vastaan puhuvien arviointiperusteiden painoarvoa suurempi. Maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää voidaan alentaa myös asianosaisten ollessa tasavertaisia.

Muutoksia huoneistotietojärjestelmään

Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 168/2022, MmVM 17/2022), jotka mahdollistavat huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämisen. Muutokset mahdollistavat toimintaympäristön, jossa taloyhtiöiden hallinnolliset tiedot virtaavat tietojärjestelmien välillä rakenteisena ja koneluettavana tietona. Lainmuutokset tulevat voimaan 1.6.2023.

Muutokset mahdollistavat esimerkiksi sen, että isännöitsijäntodistuksella annettavia tietoja saataisiin käyttöön huoneistotietojärjestelmän avulla. Tällöin tieto tulisi suoraan huoneistotietojärjestelmästä esimerkiksi kiinteistönvälittäjän käyttämään järjestelmään, eikä tietoa tarvitsisi enää syöttää käsin isännöitsijäntodistukselta kopioimalla.

Muutosten tavoitteena on se, että huoneistotietojärjestelmästä saatavat tiedot palvelisivat mahdollisimman hyvin kiinteistönvälitystä, luottolaitoksia, vakuuttamista, taloyhtiöiden omaa hallintoa sekä osakkaiden tiedonsaantia. Lisäksi huoneistotietojärjestelmästä pystytään uudistuksen jälkeen toimittamaan tietoja taloyhtiölainoista positiiviseen luottotietorekisteriin, jolla pyritään mm. ehkäisemään ylivelkaantumista.

Sisällysluettelo