Täytäntöönpanon keskeyttäminen
Verohallinto on julkaissut 18.12.2023 päivätyn ohjeen Täytäntöönpanon keskeyttäminen (linkki).
Täytäntöönpanon kieltäminen ja keskeyttäminen ovat menettelyjä, joilla estetään veron täytäntöönpano - eli ulosmittaus, ulosmitatun omaisuuden myynti tai ulosmittauksella kertyneiden varojen tilitys - sinä aikana, kun veroa koskeva muutoksenhakuasia on vireillä.
Täytäntöönpanotoimet ovat ulosottoviranomaisen toimia. Verohallinnon perintätoimenpiteet eivät ole varsinaisia täytäntöönpanotoimia, mutta täytäntöönpanon keskeyttämismääräys voi vaikuttaa myös perintätoimenpiteisiin. Jos täytäntöönpano on kielletty kokonaan (myös ulosmittaus kielletään), muutoksenhaun kohteena olevalle verolle ei käytetä asiakkaan maksuja ja veronpalautuksia, ellei asiakas toisin vaadi.
Kynnys keskeyttämispyynnön hyväksymiseen on matalahko. Toisaalta täytäntöönpanon keskeytysjärjestelmän ei pidä johtaa siihen, että perintätoimenpiteet estetään ilmeisen aiheettomilla oikaisuvaatimuksilla. Lisäksi, vaikka muutoksenhaku ei olisi laissa tarkoitetulla tavalla "ilmeisen aiheeton", keskeytysmääräys voi olla perinnän turvaamiseksi rajoitettu siten, että se ei estä omaisuuden ulosmittausta.
Täytäntöönpanon keskeytysmääräys myönnetään muutoksenhakuviranomaisen tarkoituksenmukaiseksi arvioimassa laajuudessa. Täytäntöönpanon keskeytysmääräys voi olla rajoitettu esimerkiksi siten, että ulosmittaus sallitaan, mutta määräyksellä kielletään ulosmitatun omaisuuden myynti ja realisoinnista saatujen varojen tilitys Verohallinnolle.
Ulosoton kieltona annettu keskeytysmääräys vaikuttaa siten, että muutoksenhaun kohteena olevalle verolle ei käytetä asiakkaan maksuja ja veronpalautuksia. Myynnin ja tilityksen kieltona annettu keskeytysmääräys ei vaikuta velvollisuuteen maksaa vero sen eräännyttyä. Asiakkaan maksut ja veronpalautukset saadaan käyttää myös muutoksenhaun kohteena olevan veron suoritukseksi.
Täytäntöönpanon keskeytysmääräys ei keskeytä veron erääntymisestä maksupäivään saakka laskettavan viivästyskoron muodostumista. Muutoksenhaun ja keskeytysmääräyksen voimassaoloajalta syntynyt viivästyskorko tulee maksettavaksi siltä osin, kun verotuspäätös jää voimaan muutoksenhakuviranomaisen päätöksellä.
Sukupolvenvaihdokset
Verohallinto on julkaissut 1.12024 päivätyn ohjeet:
- Maatilan sukupolvenvaihdos (linkki)
- Henkilöyhtiön ja yksityisliikkeen sukupolvenvaihdos verotuksessa (linkki)
Ohjeita on päivitetty varainsiirtoverolain muutosten takia. Varainsiirtoverolakia muutettiin siten, että varainsiirtoveroprosentti kiinteistöjen luovutuksesta alennettiin 4,0:sta 3,0:aan sekä asunto-osakeyhtiöiden ja muiden kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden sekä muiden arvopaperien luovutuksista 2,0:sta ja 1,6:sta 1,5:een. Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapaus poistui.
Lakimuutos tuli voimaan 1.1.2024, mutta sitä sovelletaan takautuvasti 12.10.2023 tai sen jälkeen tehdyn sopimuksen perusteella tapahtuneeseen luovutukseen.
Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus
Verohallinto on julkaissut 2.1.2024 päivätyn ohjeen Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus (linkki). Ohjeessa on huomioitu vuoden 2024 alusta voimaan tullut laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta.
Sosiaalipalveluja saa tuottaa vain sellainen palveluntuottaja, joka on ja jonka palveluyksikkö on Valviran ylläpitämässä valtakunnallisessa palveluntuottajien rekisterissä (Soteri). Soteri-rekisteriin rekisteröidään sekä yksityiset että julkiset palveluntuottajat ja palveluyksiköt.
Palveluntuottajan on annettava rekisteröintiä varten laissa säädetyt tiedot sähköisesti Valviralle, josta tiedot siirtyvät palveluntuottajaa ja palveluyksikön rekisteröintiä varten toimivaltaisen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Asian käsittelee se aluehallintovirasto, jonka toimialueella palveluja tuotetaan. Jos palveluja tuotetaan useamman kuin yhden aluehallintoviraston toimialueella tai palveluntuottaja rekisteröidään ilman palveluyksikköä, asian käsittelee Valvira.
Palveluntuottajat voivat keskenään sopia, että ne rekisteröivät yhteisen palveluyksikön. Yhteiseen palveluyksikköön kuuluvien palveluntuottajien on valittava keskuudestaan valtuutettu palveluntuottaja, joka edustaa muita yhteisen palveluyksikön palveluntuottajia valvontaviranomaisessa. Yhteinen palveluyksikkö rekisteröidään kaikkien palveluyksikössä toimivien palveluntuottajien lukuun valtuutetun palveluntuottajan toimittamien tietojen perusteella.
Julkisyhteisöjen eli valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien harjoittama sosiaalihuolto on arvonlisäverotonta. Arvonlisäverottomia ovat myös ne sosiaalihuoltopalvelut, jotka julkisyhteisö ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta, joka on merkittynä ja jonka palveluyksikkö on merkittynä Valviran ylläpitämään valtakunnalliseen palveluntuottajien rekisteriin (Soteri) ja jotka julkisyhteisö maksaa kokonaan tai osittain.
Jos yksityinen asiakas ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta määrällisesti enemmän tai muita hyödykkeitä kuin mitä julkisyhteisön maksusitoumus koskee, myydyt palvelut ovat arvonlisäverottomia, jos alla esitetyt edellytykset täyttyvät.
Yksityiset sosiaalihuoltopalvelut ovat arvonlisäverottomia seuraavilla edellytyksillä:
- Palveluntuottaja ja tämän palveluyksikkö on merkittynä palveluntuottajien rekisteriin
- Sosiaalihuolto perustuu joko viranomaisen päätökseen tai palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen.
- Palveluntuottajalla on asiakkaan kanssa yhteistyössä tehty palvelu- tai muu vastaava suunnitelma.
- Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma, jonka toteutumista palveluntuottaja seuraa.
Avainhenkilöiden verotus
Verohallinto on julkaissut 21.12.2023 päivätyn ohjeen Avainhenkilöiden verotus (linkki).
Ohjeessa käsitellään ulkomailta Suomeen töihin tulevan henkilön verotusta, kun henkilön verotuksessa sovelletaan lakia ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta. Ohjeeseen on päivitetty 1.1.2024 voimaan tulleet lakimuutokset.
Vuoden 2023 loppuun saakka avainhenkilölakia on voitu soveltaa enintään 48 kuukauden työskentelyyn. 1.1.2024 alkaen avainhenkilölain mukainen enimmäistyöskentelyaika piteni 84 kuukauteen. Muutos koskee 1.1.2024 tai sen jälkeen Suomessa avainhenkilölain mukaisen työskentelyn aloittavia henkilöitä ja niitä avainhenkilöitä, jotka jo työskentelevät Suomessa ja heidän 48 kuukauden mittainen enimmäistyöskentelyaikansa päättyisi vasta 31.12.2023 jälkeen.
Työsuhdeoptioiden verotus
Verohallinto on julkaissut 21.12.2023 päivätyn ohjeen Työsuhdeoptioiden verotus (linkki).
Aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen verrattuna ohjeessa on täsmennetty sairausvakuutusmaksuja koskevaa lukua 5 ja erityisesti listaamattoman yhtiön osakepalkkioon soveltuvia sairausvakuutuslain säännöksiä.
Osakepalkkiona saadusta edusta ei makseta päivärahamaksua eikä työantajan sairausvakuutusmaksua. Sääntö soveltuu osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin, joissa palkansaajalle annetaan esimerkiksi työnantajayhtiön osakkeita, jotka ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Säännöstä ei voida soveltaa esimerkiksi noteeraamattoman yhtiön osakepalkkioon tai tällaisiin osakkeisiin kohdistuvasta sijoitustalletuksesta.
Lisäksi ohjetta on täsmennetty lukua 3.3.2, joka käsittelee osakkeiden lahjoittamista ja intressipiirille tehdyn luovutuksen verotusta sekä korjattu varainsiirtoverolain muutoksen myötä lukua 10.
Luovutusvoitot ja tappiot
Verohallinto on julkaissut 19.12.2023 päivätyn ohjeen Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa (linkki).
Aikaisemman samannimisen ohjeen tekstiä on muokattu useissa kohdin asiasisältöä muuttamatta. Ohjeeseen on myös lisätty uusia lukuja ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä johtuvia täsmennyksiä. Seuraavassa ote ohjeen luvuista, jotka käsittelevät tilanteita joissa kauppahinta on nolla (12.2) tai negatiivinen (12.3):
Kauppahinta on nolla euroa
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO 2020:145 (Finlex) oli kyse siitä, verotetaanko kauppa luovutusvoittoa koskevien sääntöjen mukaisesti, jos kauppahinta on nolla euroa.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan osakkeiden omistusoikeuden siirtoon liittyvän asiakirjan otsikointi kauppakirjaksi ei ratkaissut asiaa. Korkein hallinto-oikeus lausui, että vastikkeella tulee olla taloudellista arvoa. Koska kauppahinnaksi oli merkitty nolla euroa, luovuttajalle ei ollut maksettu osakkeiden omistuksen siirrosta lainkaan vastiketta. Siten kyseessä ei ollut luovutusvoittoverotuksen piiriin kuuluva luovutus eikä luovutustappiota siten voitu vahvistaa.
Jos kauppahinnaksi on merkitty nimellinen euromäärä, joudutaan tilanne arvioimaan tapauskohtaisesti olosuhteiden perusteella. Jos nimellisen kauppahinnan taustalla ei ole riittäviä verotuksesta riippumattomia syitä, veron kiertämistä koskevan säännöksen soveltaminen on mahdollista.
Kauppahinta on negatiivinen
Omaisuutta saatetaan myydä myös negatiivisella kauppahinnalla. Kyseessä on usein myyntiarvonsa menettäneen omaisuuden luovutus tilanteessa, jossa omistaja on valmis maksamaan omaisuuden vastaanottajalle vapautuakseen esimerkiksi omaisuuden ylläpidosta tai uhkaamassa olevista remontoinnin, maaperän puhdistamisen tai purkamisen kustannuksista.
Negatiivisella kauppahinnalla tehdyn kaupan verotuksesta ei ole oikeuskäytäntöä. Negatiivista kauppahintaa käytettäessä myyjä ei saa vastiketta. Negatiivisen kauppahinnan tilanteissa menetellään siten samalla tavalla kuin nollan euron kauppahintatilanteissa. Luovutustappiota ei siten voida vahvistaa.
Negatiivinen kauppahinta ei ole myöskään muuna tulonhankkimiskuluna vähennyskelpoinen tuloverolain mukaan verotettavan myyjän verotuksessa. Elinkeinotoiminnan yhteydessä tilanne arvioidaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan, joten negatiivinen kauppahinta voi olla vähennettävissä tulosta.
Kuolinpesäosuuden luovutus
Verohallinto on julkaissut 19.12.2023 päivätyn ohjeen kuolinpesäosuuden luovutuksen verotus (linkki). Ohjeeseen on muutettu 12.10.2023 alkaen tehtyihin luovutuksiin sovellettavat uudet varainsiirtoveron veroprosentit.
Kuolinpesäosuuden vastikkeellista luovutusta pidetään varainsiirtoveronalaisena luovutuksena siltä osin kuin kuolinpesään kuuluu kiinteistöjä tai arvopapereita. Varainsiirtoveron suorittamisvelvollisuus syntyy kuitenkin vasta silloin, kun kiinteistön tai arvopaperin osalta tapahtuu siviilioikeudellinen omistajanvaihdos.
Osakesäästötilin verotus
Verohallinto on julkaissut 1.1.2024 päivätyn ohjeen Osakesäästötilin verotus (linkki).
Osakesäästötilille talletettavissa oleva euromääräinen yläraja on noussut 50 000 eurosta
100 000 euroon 1.1.2024 alkaen. Ohjetta ja sen esimerkkejä on päivitetty muutoksen johdosta.
Kotitalousvähennys
Verohallinto on julkaissut kolme 1.1.2024 päivättyä ohjetta kotitalousvähennyksestä:
- Kotitalousvähennys verotuksessa (linkki)
- Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä sekä öljylämmityksestä luopumisesta aiheutuneista töistä (linkki)
- Kotitalousvähennys tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä fysio- ja toimintaterapiasta (linkki)
1.1.2022 alkaen voimaan tullutta kotitalousvähennyksen 3 500 euron korotettua enimmäismäärä, joka koskee kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä, on jatkettu verovuodelle 2024.
1.1.2024 alkaen laillistetun fysioterapeutin antamasta fysioterapiasta ja laillistetun toimintaterapeutin antamasta toimintaterapiasta verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla voi saada kotitalousvähennyksen samalla tavoin kuin tavanomaisesta hoiva- ja hoitotyöstä. Tällaista työtä koskee myös 3 500 euron korotettu raja verovuonna 2024.
Lotto- ja arpajaisvoitot
Verohallinto on 1.1.2024 päivittänyt kannanottoaan Lotto- ja muiden arpajaisvoittojen jakaminen usean henkilön kesken (linkki). Kannanotossa on huomioitu 1.1.2024 voimaan tullut edellytys tunnistautua raaputusarpojen ostamisen ja voiton lunastuksen yhteydessä.
Voiton voi lunastaa vain se henkilö, joka on tunnistautunut ostaessaan arvan. Käytännössä raaputusarpoja ei voi jatkossa ostaa lahjaksi.
1.1.2024 tai sen jälkeen ostetun raaputusarvan perusteella saatu voitto on verovapaa arpajaisvoitto vain arvan ostaneelle henkilölle, joka voi lunastaa voiton. Voiton tai sen osan antaminen toiselle henkilölle on saajalle veronalainen lahja.