Verosopimus Ranskan kanssa muuttuu
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 14/2024), jossa ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Ranskan kanssa tehdyn verosopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan. Molemmat sopimusvaltiot ilmoittavat toisilleen, kun tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt on toteutettu. Sopimus tulee voimaan kolmekymmentä päivää ilmoituksista myöhemmän päivämäärän jälkeen.
Osinkojen verotus
Uusi sopimus muuttaa osinkojen verotusta. Uuden sopimuksen mukaan osinkotulon lähdevaltiolle annetaan portfolio-osingon osalta oikeus periä verosopimuksissa tavanomaisesti käytetty 15 prosentin lähdevero.
Nykyisen sopimuksen mukaan lähdevaltiolla ei ole portfolio-osinkojen verotusoikeutta, vaan osingoista verotetaan ainoastaan osingonsaajan asuinvaltiossa. Näin ollen Suomi ei saa tällä hetkellä verotuloja suomalaisen yhtiön Ranskassa asuville luonnollisille henkilöille ja yhtiöille maksamista osingoista. Uusi sopimus antaa lähdevaltiolle oikeuden periä portfolio-osingoista 15 prosentin lähdeveron, edellyttäen että kyseessä ei ole suorasijoitusosinko eli osinko, joka on maksettu yhtiölle, joka on omistanut osinkoa jakavasta yhtiöstä vähintään viisi prosenttia osingon maksupäivän ja vähintään sitä edeltävän vuoden. Muutoksen seurauksena Suomi saa Ranskaan maksettavasta portfolio-osingosta lähdeverotuottoja. Vastaavasti Ranska voi periä samansuuruisen veron Suomeen maksettavasta portfolio-osingosta.
Eläkkeiden verotus
Uusi sopimus muuttaa muusta kuin julkisesta palveluksesta saadun eläkkeen verottamista. Uuden sopimuksen mukaan Suomi saa verottaa myös Suomesta Ranskaan maksettuja muusta kuin julkisesta palveluksesta saatuja eläkkeitä.
Nykyisessä sopimuksessa muusta kuin julkisesta palveluksesta maksettujen eläkkeiden ja vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvien suoritusten verotusoikeus on julkisesta palveluksesta maksetuista eläkkeistä poiketen yksinomaan eläkkeensaajan asuinvaltiolla. Uusi sopimus antaa näiden eläkkeiden osalta verotusoikeuden myös eläkkeiden kertymisvaltiolle eli lähdevaltiolle.
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen
Myös kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen käytetty menetelmä muuttuu vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään. Lisäksi kiinteän toimipaikan määritelmä muutetaan uudessa sopimuksessa pääosin vastaamaan OECD:n uusinta malliverosopimusta.
Tilinpäätöstietojen ilmoittaminen
Verohallinto on julkaissut ohjauksen(linkki) tilinpäätöstietojen ilmoittamisesta Verohallinnolle ja välittämisestä kaupparekisteriin. Ohjauksessa annetaan vastaus 21 yleiseen kysymykseen, jotka liittyvät tilinpäätöstietojen ilmoittamiseen, täydentämiseen, korjaamiseen ja välittämiseen sekä lisäosingonjaosta ilmoittamiseen.
Apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen verotus
Verohallinto on julkaissut 5.3.2024 päivätyn ohjeen Apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen verotus (linkki).
Ohjeeseen on päivitetty verovapaan apurahan muuttunut enimmäismäärä vuodelle 2024. Valtion taiteilija-apurahan suuruus on 1.3.–31.12.2024 2 196,30 euroa/kk. Aikavälillä 1.1.–29.2.2024 se oli 2 153,23 euroa/kk. Lisäksi ohjeeseen on lisätty luku (2.11), joka käsittelee apurahan saajalle maksettuja matkakustannusten korvauksia.
Apurahan saajalle maksettavat matkakustannusten korvaukset
Lähtökohtaisesti vain työnantaja voi maksaa työmatkasta aiheutuneita matkakustannuksia palkansaajalle verovapaasti. Siten apurahan saajalle ei voida maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia apurahalla katettuun tutkimukseen liittyvistä matkoista.
Toisaalta esimerkiksi yliopistossa apuraharahoituksella tutkimusta tekevä henkilö voi samanaikaisesti olla työsuhteessa yliopistoon. Tällöin yliopisto voi maksaa henkilölle verovapaita matkakustannusten korvauksia ainoastaan työsuhteeseen liittyviltä työmatkoilta.
Apurahalla rahoitettuun tutkimukseen liittyviä matkakustannuksia yliopisto taas ei voi korvata verovapaasti. Jos yliopisto maksaa apurahansaajalle matkakustannusten korvauksia apurahatyöskentelyyn liittyvistä matkoista, kyse on tilanteesta riippuen joko työkorvauksesta tai muuna ansiotulona verotettavasta suorituksesta. Apurahan saaja voi omassa verotuksessaan vaatia vähennystä toteutuneiden matkakustannusten perusteella.
Matkakuluvähennysten euromäärät vuonna 2023
Matkakuluvähennys lasketaan sen mukaan, onko kyseessä asunnon ja työpaikan välinen matka vai tilapäinen työmatka.
Asunnon ja työpaikan välisellä matkalla tarkoitetaan kodin ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa. Vähennys tehdään halvimman kulkuneuvon ja lipun hinnan mukaan. Vähennyksen saa muun kulkuneuvon käytön mukaan vain tietyissä olosuhteissa.
Työmatka on tilapäinen matka, joka tehdään erityiselle työntekemispaikalle työtehtävien vuoksi. Vähennyksen voi tehdä vain silloin, jos työnantaja ei ole maksanut korvauksia verovapaasti.
Kulkuväline |
Asunnon ja työpaikan väliset matkat |
Työmatkat |
Julkinen kulkuneuvo |
halvin kulkuneuvo ja lippuhinta |
todelliset kulut |
Oma auto |
0,30 e/km |
0,30 e/km |
Käyttöetuauto |
0,24 e/km |
0,14 e/km |
Vapaan autoedun auto |
0,21 e/km |
ei vähennystä |
Moottoripyörä ja kevyt nelipyörä |
0,20 e/km |
0,20 e/km |
Mopo |
0,11 e/km |
0,11 e/km |
Polkupyörä (myös sähköpyörä) |
100 e/vuosi 1 |
100 e/vuosi 2 |
Oma sähköpotkulauta, sähköskootteri, tasapainoskootteri |
100 e/vuosi |
100 e/vuosi |
Vuokrattu sähköpotkulauta, sähköskootteri, tasapainoskootteri |
vuokrakulut |
vuokrakulut |
1) Jos palkansaajalla on luontoisetuna verovapaa polkupyöräetu, hän ei voi vähentää asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja polkupyörällä tehdyistä matkoista. Jos polkupyöräedusta osa on veronalaista luontoisetua, työntekijä voi vähentää asunnon ja työpaikan välisinä matkakuluina veronalaisen osan verran, kuitenkin enintään 100 euroa.
2) Jos työntekijä on tehnyt työmatkan työsuhdepolkupyörällä,
hän voi vähentää kuluja vain, jos osa polkupyöräedusta on veronalaista. Työntekijä voi tällöin vähentää veronalaisen osuuden verran, kuitenkin enintään 100 euroa vuodessa