Finanssialan asiakasbonukset
Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesitysluonnoksen (linkki), jossa esitetään tuloverolakiin lisättäväksi säännökset luottojen, talletusten ja sijoitusten perusteella kertyvien asiakasetujen verotuksesta. Lausuntoaika päättyy 14.5.2024
Hallituksen on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle syksyllä budjetin yhteydessä ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta.
Asiakasbonus pääomatuloa
Ehdotuksen mukaan asiakasbonus, -hyvitys, -alennus tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva rahanarvoinen etu olisi luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa, jos etu kertyisi tai sen määrä muodostuisi yksityistalouden luottojen, talletusten, sijoitusten, sijoitusvakuutusten, vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tai kapitalisaatiosopimusten määrän tai arvon perusteella.
Asiakasbonus verovapaata
Etu olisi kuitenkin verovapaata tuloa siltä osin, kun etu käytettäisiin tai se kohdistuisi edellä mainittuihin samoihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin eikä etua maksettaisi rahana tai siihen verrattavalla tavalla. Lisäksi verovapaus edellyttäisi, että asiakas ei voisi vaikuttaa edun käyttökohteeseen.
Muutoksen merkitys
Merkittävin muutos nykyiseen verotuskäytäntöön olisi se, että luottojen, säästöjen ja sijoitusten perusteella kertyviä etuja ei voisi enää käyttää verovapaasti muihin palveluihin tai palvelumaksuihin kuin mistä ne ovat kertyneet. Kyseiset edut olisivat edelleen verovapaita, jos ne käytettäisiin näihin samoihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin.
Konserniavustus
Verohallinto on julkaissut 3.4.2024 päivätyn ohjeen konserniavustus (linkki). Ohjeen konsernisuhteen kestoa käsittelevää lukua 3.3 on täydennetty ja ohjeen lukua 3.5, joka käsittele yritysjärjestelyjä ja toimintamuodon muutostilanteita, on täsmennetty.
Konsernisuhteen kesto
Ohjeeseen on lisätty esimerkki 11:
A Oy on omistanut B Oy:n osakekannan ja B Oy on omistanut C Oy:n osakekannan vuodesta 2021 lähtien. A Oy on ostanut B Oy:ltä C Oy:n osakkeet 15.9.2023. Kaikkien yhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi. A Oy ja B Oy voivat antaa C Oy:lle konserniavustusta verovuonna 2023, sillä yhtiöiden välinen konsernisuhde ei katkea konsernin sisäisessä osakekaupassa.
Henkivakuutusten verotus
Verohallinto on julkaissut 3.4.2024 päivätyn ohjeen Henkivakuutuksen verotus (linkki).
Ohje käsittelee henkivakuutuksen verotusta luonnollisen henkilön tuloverotuksessa ja perintö- ja lahjaverotuksessa sekä kansainvälisissä tilanteissa. Aikaisempaan ohjeeseen verrattuna ohjeen lukua 3.10, joka käsittelee lainan korkojen vähennyskelpoisuutta, on täsmennetty. Koron vähennysoikeuden kannalta on merkitystä sillä, kuka on vakuutuksenottaja ja kuka on edunsaajana.
Luoton käyttäminen henkivakuutukseen tehtyyn sijoitukseen ja korkojen vähennysoikeus
Verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan velkojensa korot, jos velka kohdistuu veronalaisen tulon hankkimiseen. Säästöhenkivakuutuksen tuotto on veronalaista pääomatuloa, joten myös säästöhenkivakuutukseen tehdyn sijoituksen rahoittamiseksi otetun luoton korot voivat olla pääomatulosta vähennyskelpoisia, jos säästöhenkivakuutus liittyy verovelvollisen omaan tulonhankkimistoimintaan. Tällöin myös pankin perimät lainannostopalkkiot ja muut vastaavat luotosta aiheutuneet kulut ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja.
Tapauskohtaisesti arvioidaan sitä, onko säästöhenkivakuutuksen ottamisessa kyse verovelvollisen omasta tulonhankkimistoiminnasta vai ei. Olennaista arvioinnissa on se, kuka vakuutuksessa on vakuutuksenottajana (vakuutusmaksun maksaja) ja kuka edunsaajana (vakuutussuorituksen saaja). Merkitystä voi olla myös sillä, päättyykö vakuutussopimus vasta niin pitkän ajan kuluttua (esim. 100 vuoden päästä), ettei vakuutuksenottaja tosiasiassa voi saada vakuutussuoritusta itselleen, vaikka hän olisikin vakuutuksessa edunsaajana.
Jos velan vakuutuksen ottamista varten ottanut vakuutuksenottaja on sama taho, jolle myös vakuutussuoritus vakuutustapahtuman yhteydessä maksetaan (edunsaaja), velan korko on lähtökohtaisesti vähennyskelpoinen tulonhankkimisvelan korkona. Jos kuolintapauskorvauksen saajana on tällaisessa tilanteessa vakuutuksenottajan kuolinpesä, kyse on tästä huolimatta henkilön omasta tulonhankkimistoiminnasta.
Jos vakuutussuoritus on tarkoitus maksaa jollekin muulle kuin vakuutuksenottajalle, kyse ei ole vakuutuksenottajan omasta tulonhankkimistoiminnasta eikä korko tässä tilanteessa ole vähennyskelpoinen. Korko on vähennyskelvoton esimerkiksi silloin, kun vakuutuksen edunsaajana on joku muu kuin vakuutuksenottaja.
Tulonhankkimisvelan koron vähennyskelpoisuutta arvioitaessa ei ole merkitystä sillä, että vakuutuksenottajalla on mahdollisuus takaisinostaa vakuutus osittain tai kokonaan sen voimassaoloaikana.
Lainan tulonhankkimistarkoitus voi muuttua kesken vakuutuksen voimassaoloajan. Tämä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun vakuutuksenottajan tilalle edunsaajaksi vaihdetaan joku muu henkilö kesken vakuutuksen voimassaolon. Vakuutusta varten otetun velan korko ei enää ole vähennyskelpoinen edunsaajamääräyksen muutoksen jälkeen, koska kyse ei ole vakuutuksenottajan omasta tulonhankkimistoiminnasta.