Työsuhteeseen perustuva osakeanti
Verohallinto on julkaissut 21.12.2023 päivätyn ohjeen Työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus (linkki).
Ohjeessa käsitellään työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotusta palkansaajan tuloverotuksessa, työnantajan ennakkoperinnässä, elinkeinotulon verotuksessa ja varainsiirtoverotuksessa. Ohjetta on päivitetty korkeimman hallinto-oikeuden päätösten KHO 2023:65 ja KHO 2023:66 johdosta. Tapaukset liittyvät työntekijöille suunnattujen osakeantien allokointiin eri työntekijöiden kesken listaamattomissa yhtiöissä.
Päätöksessä KHO 2023:65 objektiivisena ja yhtäläisenä perusteena pidettiin työsuhteen keston mukaan määriteltyä osakemäärää, kun osakkeiden määrä seuraa lineaarisesti työssäolovuosia eikä kenenkään työntekijän merkintäoikeus jäänyt nimelliseksi. Päätöksessä kyse oli pienehköstä ja aloitusvaiheessa voimakkaasti kasvavasta startup-yhtiöstä.
Korkein hallinto-oikeus korosti päätöksessään lisäksi sitä, että palvelusvuosiin perustuva jakoperuste ei merkitse minkään tietyn työntekijän tai työntekijäryhmän suosimista tai syrjimistä.
Päätös KHO 2023:66 koski yhtiötä, joka työllisti joitain satoja työntekijöitä ja jonka liiketoiminta oli vakiintunutta. Yhtiössä oli käytössä monivaiheinen suoriutumisen arviointimenettely, jonka perusteella työntekijät jaettiin luokkiin. Jako perustui työntekijän rooliin ja työpanoksen arvoon, joita mitattiin meriiteillä ja vaikutuksellisuudella. Arviointi oli pitkälti saman tyyppinen kuin palkankorotusprosessissa.
Korkein hallinto-oikeus kiinnitti päätöksessään huomiota siihen, että työpanoksen arvottamisen kriteerien on oltava yleisesti tiedossa, eikä arviointi saa perustua yksittäisten henkilöiden tekemiin arviointeihin vaan arviointien yhtäläisyys tulee varmistaa avoimella menettelyllä. Arviointikriteerien tulee myös koskea yhtäläisesti koko henkilöstöantiin osallistuvaa joukkoa.
Lisäksi korkein hallinto-oikeus totesi, ettei osakkeita voi allokoida siten, että jonkun antiin osallistuvan osuus olisi vain nimellinen. Nimellisyyttä arvioidessa korkein hallinto-oikeus kiinnitti huomiota edun euromääräiseen arvoon. Sen sijaan korkein hallinto-oikeus ei kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka suuri ero pienimmän ja suurimman merkintämäärän välillä on, joten tällä ei ole asian arvioinnissa merkitystä.
Varainsiirtoverovapaus liiketoimintasiirrossa
Verohallinto on julkaissut 3.1.2024 päivätyn ohjeen Yritysmuodonmuutosten ja yritysjärjestelyjen varainsiirtoverotus (linkki). Ohjeen liiketoimintasiirtoja käsittelevää lukua 3.2 on päivitetty 1.1.2024 voimaan tulleiden varainsiirtoverolain muutosten perusteella.
Verovapauden edellytyksenä varainsiirtoverotuksessa ei enää ole se, että liiketoimintasiirto tehdään toimintaa jatkamaan perustettuun yhtiöön. Muutoksen jälkeen varainsiirtoveroa ei ole suoritettava, kun liiketoimintasiirron yhteydessä siirtyvään toimintaan kuuluva kiinteistö tai arvopaperi luovutetaan toimintaa jatkavalle yhteisölle.
Lakimuutoksella luovuttiin myös aiemmasta vapautus- ja palautusmenettelystä. Verovapauden edellytysten täyttyessä luovutus on suoraan verosta vapaa ilman Verohallinnon hakemuksesta tekemää vapautus- tai palautuspäätöstä. Luovutuksensaajan on kuitenkin annettava luovutuksesta varainsiirtoveroilmoitus Verohallintoon.
Varainsiirtoverovapaus selviää pääsääntöisesti tuloverotuksen ennakkoratkaisulla, koska liiketoimintasiirron varainsiirtoverovapaus on sidottu elinkeinotuloverolain 52 d §:n soveltumiseen, jonka mukaan kriteerit täyttävä liiketoimintasiirto ei aiheuta välittömiä tuloveroseuraamuksia siirtävälle yhtiölle. Siirtävässä yhtiössä luovutetun omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi luetaan verotuksessa poistamatta oleva hankintamenon osa.
Uusia säännöksiä sovelletaan takautuvasti 9.10.2023 tai sen jälkeen tehdyn sopimuksen perusteella toteutettuihin liiketoimintasiirtoihin.
Osakehuoneiston varainsiirtoveron vanhentuminen
Verohallinto on julkaissut ohjauksen osakehuoneistojen kauppaan liittyvän varainsiirtoveron vanhentumisesta (linkki). Taloyhtiö voi joutua vastuuseen osakkaan varainsiirtoverovelasta, jos omistajanvaihdos on merkitty osakeluetteloon ilman todistusta varainsiirtoverosta tai vanhanmallista varainsiirtoveroilmoitusta.
Vaikka vuoden 2020 kaupoista vero on pääosin vanhentunut, aiempina vuosina tehdyistä kaupoista varainsiirtovero ei ole välttämättä vielä vanhentunut. Tämä johtuu 1.1.2017 voimaan tulleen lakimuutoksen siirtymäsäännöksistä.
Kaupat vuonna 2021 ja sen jälkeen
Vuonna 2021 ja sen jälkeen tehtyihin luovutuksiin liittyvät varainsiirtoverot eivät ole vanhentuneita.
Kaupat vuonna 2020
Jos asunto-osakkeet on luovutettu vuonna 2020, varainsiirtovero on pääsääntöisesti vanhentunut. Jos kyse on ollut uudiskohteesta, varainsiirtovero on kuitenkin vanhentunut vain siinä tapauksessa, että asunnon omistusoikeus on siirtynyt viimeistään 31.10.2020 (eli vero olisi pitänyt suorittaa vuoden 2020 aikana). Jos uudiskohteen omistusoikeus on siirtynyt 1.11.2020 tai sen jälkeen, varainsiirtovero ei ole vielä vanhentunut.
Kaupat vuonna 2019 ja aikaisemmin
Varainsiirtovero on lähtökohtaisesti vanhentunut, jos asunto-osakkeiden kauppa on tehty vuonna 2019 tai aiemmin. Jos kysymys on uudiskohteen kaupasta, varainsiirtovero ei välttämättä ole vielä vanhentunut. Uudiskohteissa määräaika lasketaan omistusoikeuden siirtymisestä.
- Jos uudiskohteen kauppa on tehty vuonna 2019ja omistusoikeus uudiskohteeseen on siirtynyt 11.2020 tai sen jälkeen varainsiirtovero ei ole vielä vanhentunut.
- Jos uudiskohteen kauppa on tehtyennen 1.1.2017 (esim. vuonna 2016) ja omistusoikeus on siirtynyt ostajalle 10.2018 jälkeen, ei varainsiirtovero välttämättä ole vanhentunut.
- Jos uudiskohteen kaupat on tehty ennen 1.1.2017ja omistusoikeus on siirtynyt ennen 31.10.2018 (veron eräpäivä olisi ollut viimeistään 31.12.2018) on varainsiirtovero vanhentunut.