TaxFax nro 21 • 16.4.2024
Valtioneuvoston kehysriihen verolinjaukset
Valtioneuvosto tiedottaa (linkki), että kehysriihessä on tehty seuraavia veroratkaisuja:
Arvonlisäverotus ja vakuutusmaksuvero
Yleinen arvonlisäverokanta sekä vakuutusmaksuveron verokanta korotetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Korotus tulee voimaan vuonna 2024.
Ansiotulojen verotus
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään vuonna 2025 tekemättä valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan osalta.
Lisäksi eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy. Eläketulon verotuksen kiristys kohdistuu 23 000–57 000 euroa vuodessa eläkettä saaviin. Eläketulon lisäveroon ei tehdä muutoksia.
Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla vuosina 2026 ja 2027. Indeksitarkistus sisältyy teknisenä oletuksena myös vuodelle 2028. Työn verotusta kevennetään asteittain vaalikaudella painottaen pieni- ja keskituloisia. Vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsilukuun perustuva lapsikorotus.
Ansiotulovähennys korvataan työtulovähennyksellä
Kuntien tulopohjaa vahvistetaan korvaamalla ansiotulovähennys työtulovähennyksellä. Muutos kasvattaa kuntien verotuloja ja vähentää valtion.
Vapaaehtoinen eläkesäästämisen
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki poistetaan vuoden 2027 alusta lähtien.
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla.
Ajoneuvovero ja nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuki
Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen voimassaoloa jatketaan ja sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoveroa korotetaan.
Valmisteverot ja kaivosmineraalivero
Kaivosmineraaliveroa, tupakkaveroa sekä virvoitusjuomaveroa korotetaan aiempaa päätettyä enemmän. Väkevien alkoholijuomien alkoholivero sidotaan kuluttajahintaindeksiin.
Autovero
Matkailuautojen autoverotuki poistetaan asteittain 15 vuoden siirtymäajalla.
Lahjoitusvähennys
Lahjoitusvähennys laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen.
Terveysperusteiset verot
Hallitus huomioi veropäätöksissä THL:n suositukset terveysperusteisesta verotuksesta. Makeisten ja suklaan arvonlisäverokanta korotetaan nykyisestä alennetusta 14 prosentin verokannasta uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin.
Verohyvitys suurille nettonollatalouteen siirtymistä tukeville teollisille investoinneille
Investointien vauhdittamiseksi hallitus valmistelee käyttöön määräaikaisen EU:n väliaikaisten kriisipuitteiden mahdollistaman verohyvityksen suurille nettonollatalouteen siirtymistä tukeville teollisille investoinneille, esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen. Tavoitteena on saada sähköä hyödyntäviä mittaluokaltaan suuria teollisia investointeja liikkeelle ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden ekosysteemin rakentumista Suomeen.
Energiainvestointien korkovähennysoikeus
Hallitus selvittää ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan merkittävien energiainvestointien korkovähennysoikeuden rajoituksen infrastruktuuripoikkeuksen laajennuksen ja selvittää yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitusmahdollisuuksien parantamista ky-muotoisiin sijoitusrahastoihin vuodesta 2026 alkaen.
Raskaan liikenteen ammattidiesel
Hallitus ottaa käyttöön raskaan liikenteen ammattidieselin, kun EU:n uusi polttoaineen jakelijoiden päästökauppa tulee voimaan vuonna 2027.
Uutta oikeuskäytäntöä
Joukkovelkakirjalainan liikkeelle laskemisesta maksettu järjestelypalkkio oli oikeus vähentää ilman korkojen vähennysoikeutta koskevia rajoituksia
Asiassa oli ratkaistavana, oliko osakeyhtiöllä oikeus vähentää tuloverotuksessaan joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun pääjärjestäjien veloittama järjestelypalkkio ilman elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:ssä säädettyjä korkojen vähennysoikeuden rajoituksia.
A Oyj oli laskenut liikkeeseen pörssiin listatun joukkovelkakirjalainan. Pääjärjestäjinä toimineet E Abp ja F AS olivat koordinoineet joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun. Tehtävä oli sisältänyt lainan kaupallisten ehtojen koordinoinnin yhdessä A-konsernin kanssa ja avustamisen liikkeeseenlaskuun liittyvän dokumentaation laatimisessa. Palveluihin oli kuulunut muun muassa liikkeeseenlaskun välittäjänä toimiminen, A Oyj:n avustaminen liikkeeseenlaskun asianmukaisessa ja tehokkaassa täytäntöönpanossa ja liikkeeseenlaskun mahdollistavan sijoittajamäärän kartuttamisessa, avustaminen asioinnissa luottoluokittajan kanssa, merkintöjen allokointi sijoittajien välillä, avustaminen liikkeeseenlaskuun liittyvien materiaalien laadinnassa, yhtiön ja ulkopuolisten neuvonantajien yhteydenpidon koordinointi sekä liikkeeseenlaskun markkinointitoimenpiteiden koordinointi. A Oyj suoritti E Abp:lle ja F AS:lle palveluista palkkion, joka koostui varsinaisesta järjestelypalkkiosta ja kannustimesta. E Abp ja F AS eivät toimineet joukkovelkakirjalainassa lainanantajina.
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 2 momentissa säädetty koron määritelmä ei lain esitöiden perusteella kattanut kaikkia menoja, jotka ovat kertyneet rahoituksen järjestämisen yhteydessä tai jotka ovat olleet tarpeen rahoituksen hankkimiseksi, vaan neuvontapalvelut jäivät säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Koska järjestelypalkkio ei ollut velkapääomalle maksettavaa suoritusta tai korvausta rahoituksen antamisesta yhtiölle, palkkiota oli pidettävä luonteeltaan rahoituksen järjestämisessä avustamisesta perittävänä neuvonantopalkkiona, joka ei ollut sanotussa säännöksessä tarkoitettua korvausta vieraasta pääomasta tai rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyvä suoritus, vaikka A Oy oli suorittanut järjestelypalkkion E Abp:lle ja F AS:lle rahoituksen hankkimisen yhteydessä.
Järjestelypalkkiota ei ollut katsottava sanotussa säännöksessä tarkoitetuksi suoritukseksi myöskään niin sanotun ATAD-direktiivin tulkintavaikutuksen perusteella. A Oyj:llä oli siten oikeus vähentää järjestelypalkkio ilman korkojen vähennysoikeutta koskevia rajoituksia.
KHO 16.4.2024 T:1098 eli ennakkopäätös KHO:2024:58
Lahjaveron laskupohja sukupolvenvaihdoshuojennuksessa
Asiassa oli ratkaistava, minkä verovuoden verotuspäätöksen mukaista yhtiön osakkeen vertailuarvoa oli käytettävä laskettaessa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 2 momentissa tarkoitettu veronhuojennus, kun lahjan kohteena olivat sellaisen yhtiön osakkeet, jonka tilikausi ei ollut kalenterivuosi.
Kun otettiin huomioon perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 2 momentin sanamuoto, säännöksen esityöt sekä perintö- ja lahjaverolain mukainen arvostamisen ajankohtaa koskeva lähtökohta, sukupolvenvaihdoshuojennusta laskettaessa oli käytettävä lahjaverovelvollisuuden alkamishetkeen nähden yhtiön viimeisimmän verovuoden verotuspäätöksen mukaista vertailuarvoa.
Muutoksenhakija oli saanut 2.11.2018 lahjana kysymyksessä olevat yhtiön osakkeet. Lahjaverovelvollisuuden alkamisajankohtaan nähden lahjoituksen kohteena olevan yhtiön viimeisin tilikausi oli päättynyt 31.5.2018. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen laskennassa oli siten tullut käyttää yhtiön verovuodelta 2018 toimitetussa tuloverotuksessa laskettua vertailuarvoa.
Äänestys 3–2 ja esittelijän eriävä mielipide.
KHO 11.4.2024 T:1035 eli ennakkopäätös KHO:2024:55
Sukupolvenvaihdoshuojennuksen yrityksen käsite
Lahjanantajat olivat harjoittaneet omistamallaan kiinteistöllä lomamökkien ja juhlatilan lyhytaikaista vuokraustoimintaa, jonka lisäpalveluina oli huolehdittu muun ohella kohteiden siivouksesta ja kunnossapidosta. Lahjanantajien vuodelta 2021 antaman veroilmoituksen mukaan toiminnan myynti oli ollut 84 690,26 euroa ja tulos 41 090,06 euroa.
Lahjanantajat suunnittelivat mökkien ja juhlatilan vuokraustoiminnan yhtiöittämistä osakeyhtiöksi. Perustettavan osakeyhtiön tarkoituksena oli jatkaa lahjanantajien harjoittamaa lomamökkien ja juhlatilan vuokraustoimintaa, missä tarkoituksessa lahjanantajien omistamat kuusi mökkiä ja juhlatila maapohjineen sekä muut toimintaan kuuluvat varat ja velat siirrettäisiin yhtiöön. Lahjanantajien tarkoituksena oli tämän jälkeen lahjoittaa yhtiön osakkeita kolmelle lapselleen. Verohallinnon verovuosille 2022 ja 2023 antaman lainvoimaisen ennakkoratkaisun mukaan toimintamuodon muutokseen sovelletaan tuloverolain 24 §:ää.
Asiassa oli ratkaistavana, pidetäänkö perustettavaa yhtiötä perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentissa tarkoitettuna yrityksenä ja voidaanko osakkeiden lahjoitukseen siten soveltaa mainitun lain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä.
Hallinto-oikeus totesi, että yrityksen käsitettä ei ole perintö- ja lahjaverolaissa erikseen määritelty, eikä tulkintaa ole kytketty tuloverotuksen elinkeinotoiminnan käsitteeseen. Yritystoiminnan olemassaolo ratkaistaan perintö- ja lahjaverolakia sovellettaessa itsenäisesti tapauskohtaisen kokonaisarvioinnin perusteella ottaen huomioon elinkeinotoiminnan yleiset tunnusmerkit.
Vakiintuneen verotus- ja oikeuskäytännön mukaan laajaakaan esimerkiksi huoneistojen ja kiinteistöjen vuokraustoimintaa ei lähtökohtaisesti pidetä perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentissa tarkoitettuna yritystoimintana. Perustettavan yhtiön toiminnassa oli kyse laadultaan ja laajuudeltaan melko tavanomaisesta lomamökkien ja juhlatilan lyhytaikaisesta vuokraustoiminnasta. Yhtiön tarjoamat lisäpalvelut olivat tällaiseen vuokraustoimintaan tyypillisesti liittyviä lisäpalveluita, joille ei voitu toiminnan kokonaisuudesta esitetty selvitys huomioiden antaa arvioinnissa ratkaisevaa merkitystä. Yhtiön toiminnasta esitettyä kokonaisuutena arvioiden hallinto-oikeus katsoi, että ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatun lahjoituksen kohteena ei ollut sellaista aktiivisesti harjoitettua yritystoimintaa, jonka perusteella yhtiötä voitaisiin pitää perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentissa tarkoitettuna yrityksenä. Näin ollen yhtiön osakkeiden lahjoitukseen ei voitu soveltaa mainitun lain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 3.4.2024 T:687