TaxFax nro 24 • 19.4.2024
Verovapaat lahjat
Verohallinto on julkaissut 18.4.2024 päivätyn ohjeen Verovapaat lahjat (linkki).
Seuraavassa ote ohjeen kohdasta, joka käsittelee puolisoiden elatusvelvollisuutta ja lahjaverotusta:
Verovapaata puolison elatusta vai verollinen lahja
Puolison elatusvelvollisuuden perusteella maksettu suoritus ei ole lahjaa, vaan lakisääteisen velvollisuuden täyttämistä. Elatusvelvollisuus kattaa lähtökohtaisesti perheen tavanomaisesta elämisestä aiheutuvat juoksevat kustannukset.
Lahjaverovelvollisuus puolisoiden välillä muodostuu lähinnä sellaisista merkittävämmistä toimista, joiden tarkoituksena on siirtää omaisuutta puolisolta toiselle ja joissa ei ole kyse tavanomaisten perheen elantokustannusten kattamisesta. Elatusta ei siten ole esimerkiksi kiinteistön, asunnon tai niiden osan luovuttaminen vastikkeetta puolisolle. Elatusta ei ole myöskään toisen puolison velan maksaminen, ellei kyseistä velkaa ole otettu elatusta varten.
Jos puolison elatuskyky on merkittävä, voivat myös puolison elatukseen käytettävät menot olla euromääräisesti merkittäviä. Siten pelkästään puolison elatuksesta aiheutuvien kustannusten suuri määrä ei ole peruste katsoa elatusta lahjaksi puolisolle.
Puolisot voivat hoitaa elatusvastuutaan joustavasti siten, että toinen puoliso maksaa jotain menoja (esimerkiksi perheen asunnon ostamiseen otetun lainan lyhennyksiä) ja toinen maksaa muita kustannuksia (esimerkiksi ruoka- ja vaatemenoja). Kun tällaiset kustannukset kokonaisuutena katetaan elatuskyvyn mukaisesti, ei yksittäisten menoerien kohdalla ole kyse lahjasta.
Puolisoilla voi olla käytössään yhteinen tili, jolle puolisot siirtävät rahaa elatuskykynsä mukaisesti ja jonka varoja käytetään perheen elantokustannusten kattamiseen. Tällaisesta tilistä ei muodostu verotettavaa lahjaa, vaan kyse on keskinäisen elatuksen järjestämisestä. Lahjasta ei ole kyse, vaikka jompikumpi puolisoista käyttäisi tililtä enemmän varoja elantokustannuksiin kuin on sinne siirtänyt. Lahjasta on sen sijaan kyse, jos yhden puolison varoja käytetään yhteiseltä tililtä toisen puolison hyväksi muuten kuin elatusvelvollisuuden perusteella. Tällainen tilanne on esimerkiksi, jos puoliso nostaa varat omaan käyttöönsä ja hankkii niillä omaisuutta.
Maatalouden verotus
Verohallinto on julkaissut kaksi 18.4.2024 päivättyä ohjetta maatalouden verotuksesta:
Maatalousmaan vuokraus
Maatalousmaana pidetään peltoa, puutarhaa sekä luonnonniittyä ja luonnonlaidunta. Ohjeesta on poistettu tukioikeuksia koskevat kohdat, sillä niillä ei ole enää 1.1.2023 alkaen verotuksessa erillistä taloudellista arvoa. Maatalousmaan vuokrauksen arvonlisäverotusta käsittelevän luvun 4 muotoilua on tarkennettu, asiasisältö ei kuitenkaan ole muuttunut.
Maatalouden nettovarallisuus
Maatalouden tulolähteeseen kuuluu varsinainen maatalous sekä sellainen erikoismaatalous taikka maa- tai metsätalouteen liittyvä muu toiminta, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä eli elinkeinotoimintana. Maatalouden nettovarallisuus on maatalouden varojen ja maatalouden velkojen erotus. Yksityistalouden varat tai velat eivät kuulu maatalouden nettovarallisuuteen. Maatalouden nettovarallisuutena voidaan ottaa huomioon myös se toimintaan kuuluva omaisuus, jota toiminnanharjoittaja ei omista, vaan johon hänellä on pelkkä hallintaoikeus.
Maatalouden nettovarallisuuteen lisätään 30 prosenttia niiden maatalouden ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä, jotka on maksettu maataloudessa verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Luvussa 2.3 on lueteltu ne maataloudessa maksetut palkat, joita ei oteta huomioon, kun lasketaan pääomatulo-osuuteen tehtävää lisäystä.
Maatalouteen kuuluvan osakkeen ja osuuden arvoa käsittelevää lukua 3.3.5 on päivitetty päätöksen KHO 2023:58 vuoksi. Tapauksessa oli kyseessä maataloutta harjoittavan osakeyhtiön omistamien osuuskunnan osuuksien arvostamisesta.
Asuinpaikka Suomessa tai Virossa
Valtioneuvosto tiedottaa (linkki) antaneensa asetuksen Viron kanssa tehdyn väestötietojen vaihtamista koskevan sopimuksen voimaantulosta 18.4.2024. Sen myötä kansalaisella ei voi olla enää asuinpaikkaa samanaikaisesti sekä Virossa että Suomessa. Sopimus ja siihen liittyvät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön tulevat voimaan toukokuun alusta.
Tavoitteena on, että maasta toiseen muuttavan henkilön perustiedot voidaan toimittaa väestötietoviranomaiselta toiselle tietoturvallisesti ja luotettavasti sähköisessä muodossa. Tietoja on vaihdettu maiden välillä jo vuodesta 2005, mutta uusi sopimus tekee tietojenvaihdosta entistä tehokkaampaa ja kattavampaa.
Sopimuksen myötä muuttajan asuinpaikka määritellään molempien maiden osalta samalla kertaa muuton yhteydessä, jolloin muuttaja ei voi jäädä ilman vakituista asuinpaikkaa, eikä hänellä voi olla asuinpaikkaa molemmissa maissa samanaikaisesti. Myös tiedot toisessa maassa kuolleista oman maan kansalaisista siirtyvät jatkossa automaattisesti maasta toiseen.
Suomessa tietojenvaihdosta vastaa Digi- ja väestötietovirasto.