Osa hallitusohjelmaan perustuvista veroselvityksistä on valmistunut
Valtiovarainministeriö tiedottaa, että kuusi henkilöverotukseen liittyvää selvitystä on valmistunut (linkki). Selvitykset on laadittu virkatyönä valtiovarainministeriön vero-osastolla. Hallitus linjaa erikseen selvitettyjen toimenpiteiden mahdollisesta jatkovalmistelusta. Orpon hallitusohjelmassa on yhteensä 26 verotukseen liittyvää selvitystehtävää.
Oman vakituisen asunnon myyntivoiton verovapaus
Selvityksen perusteella oikeus- ja verotuskäytännössä oman asunnon luovutusvoittoverovapauden edellytyksenä olevaa yhtäjaksoista asumiskäyttöä omana tai perheen vakituisena asuntona on tulkittu verrattain tiukasti. Lainsäädäntöä voisi olla perusteltua muuttaa siten, että verovapauden säilyttäminen voisi olla määrätyissä tilanteissa mahdollista myös silloin, kun oma asunto on lyhytaikaisesti luovutettu vuokrauskäyttöön.
Ulkomailta saapuvan työntekijän etuuksien verotus
Selvityksessä tarkastellaan ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden matka- ja muuttokulujen, maahantuloprosessiin liittyvien maksujen ja muiden muuttoon liittyvien henkilöstöetujen verotuskohtelua ja arvioidaan mahdollista tarvetta verolainsäädännön muuttamiseen.
Muutto- ja matkakulujen osalta selvityksessä esitetään verolainsäädännön muuttamista siten, että kulut voitaisiin korvata kokonaan verovapaasti nykyisen 50 %:n sijasta niin työntekijälle kuin tämän perheelle aina, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi. Myös komennusmatkavakuutuksen osalta esitetään, että kulut voitaisiin korvata kokonaan verovapaasti niin työntekijälle kuin tämän perheelle aina, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi.
Työnantajan tarjoamat, ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetut palvelut työntekijän ja tämän perheen verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvien velvoitteiden hoitamiseksi, pankkitilin avaamiseksi sekä asunnon etsintään ja asuntoon liittyvien sopimusten laatimiseksi sekä muiden vastaavien henkilökohtaisten asioiden hoitamiseksi on oikeus- ja verotuskäytännössä katsottu työntekijän veronalaiseksi etuudeksi. Samoin työntekijälle kustannettu yksityinen palvelushenkilöstö, lasten koulukustannukset sekä asuminen on verotuskäytännössä katsottu työntekijän veronalaiseksi etuudeksi. Näiltä osin verotukseen ei esitetä muutoksia.
Oikeus- ja verotuskäytännössä on katsottu, että työnantaja voi kustantaa työntekijälle viisumin, työ- ja oleskeluluvan ja veronumeron sekä näiden hankkimiseen liittyvät viranomaismaksut ja avustuspalvelut verovapaasti. Myös passi on voitu tietyissä työstä johtuvissa erityistilanteissa kustantaa työntekijälle verovapaasti.
Henkilötunnuksen hankkimiseksi ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostettu palvelu on katsottu sekä työntekijän että tämän perheen osalta työntekijän veronalaiseksi eduksi.
Maahantulon sekä työskentelyn edellytyksenä olevien lupien vuoksi välttämättömät lääkärintarkastukset, lääkkeet ja rokotukset on verotuskäytännön mukaan voitu korvata verovapaasti työntekijälle ja hänen perheelleen.
Selvityksessä esitetään säädettäväksi, että työnantaja voisi kustantaa edellä mainitut asiat verovapaasti työntekijälle ja hänen perheelleen.
Verovähennys sotilaskäyttöön soveltuvista varusteista
Sotilasvarusteiden verovähennysoikeuden tavoitteena olisi kannustaa ja tukea reserviläisiä omien sotilaskäyttöön soveltuvien varusteiden hankinnassa, millä arvioidaan olevan maanpuolustuksen näkökulmasta monia positiivisia näkökohtia. Selvityksen perusteella sotilasvarusteiden verovähennysoikeutta ei kuitenkaan voida pitää perusteltuna verojärjestelmän ja tuen toimeenpanon näkökulmasta.
Jos verovähennysoikeuden valmistelua päätettäisiin jatkaa, tulisi jatkovalmistelu tehdä tiiviissä yhteistyössä puolustushallinnon kanssa, ja siihen tulisi varata riittävästi aikaa ja resursseja.
Veronumeromenettely matkailu- ja ravintola-alalle
Selvityksen perusteella veronumeromenettelyn ulottaminen matkailu- ja ravintola-alalle ei olisi verovalvonnan kannalta tarkoituksenmukaista. Veronumeromenettelystä ei ole saatavissa sellaisia hyötyjä verovalvonnan kannalta, että niillä voitaisiin perustella toimijoille menettelystä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Lisäksi työskentelyolosuhteet matkailu- ja ravintola-alalla eivät täytä niitä edellytyksiä, joita veronumeromenettely tarvitsisi toimiakseen tehokkaasti.
Harmaan talouden torjuntaan kohdistuva valvonta matkailu- ja ravintola-alalla pohjautuu pitkälti viranomaisten paikan päällä kohteessa suorittamiin tarkastuksiin ja valvontakäynteihin. Harmaan talouden tehokkaan torjumisen kannalta viranomaisilla tulisi olla riittävät resurssit valvontaan.
Viranomaisten tiedonsaannin ja viranomaisten välisen yhteistyön parantaminen loisi edellytyksiä tehokkaammalle harmaan talouden torjunnalle matkailu- ja ravintola-alalla.
Omaishoidon palkkion verotus
Selvityksen perusteella omaishoidon palkkion nykyinen verotuskohtelu on verojärjestelmän mukainen. Palkkiota käsitellään verotuksessa työkorvauksena ja sitä verotetaan samalla tavalla kuin muitakin työkorvauksia. Työkorvauksena palkkio on kevyemmin verotettua kuin sosiaalietuudet.
Omaishoidon palkkion säätäminen kokonaan tai osittain verovapaaksi tuloksi olisi uusi verotuki. Palkkion verovapaus pienentäisi verotuloja yhteensä noin 80 miljoonalla eurolla.
Palkkion verovapaus ei olisi tehokkain eikä tarkoituksenmukaisin keino parantaa omaishoitajien taloudellista asemaa. Hoitopalkkion verotuksellisen kohtelun sijaan omaishoitajien taloudellisen aseman arvioinnissa on enemminkin kyse hoitopalkkion tasoon liittyvästä kysymyksestä.
Iäkkään vanhemman seurapalvelun muuttaminen verovapaaksi henkilöstöeduksi
Selvityksessä tarkastellaan iäkkään vanhemman seurapalvelun rinnastumista sairaan lapsen hoitoetuun verotuettuna henkilöstöetuna välittömän verotuksen, työsopimuslainsäädännön sekä työ- ja virkaehtosopimusten näkökulmasta. Johtopäätöksenä todetaan, etteivät iäkkään vanhemman seurapalvelu ja sairaan lapsen hoitoetu edellä mainittujen sääntelyiden näkökulmasta rinnastu toisiinsa, eikä verovapauden laajentamiselle ole perusteita.
Matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen
Verohallinto on julkaissut 26.4.2024 päivätyn ohjeen Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen (linkki).
Ohjeen sulautumista käsittelevää lukua 5.5.1 on päivitetty päätöksen KHO:2024:9 perusteella. Tapauksessa sulautumisvastikkeena saadun yhtiön osakkeen matemaattiseksi arvoksi katsottiin sulautuvan yhtiön osakkeen matemaattinen arvo jaettuna sillä vastikeosakkeiden lukumäärällä, jonka sulautuvan yhtiön osakkeella sai sulautumisen perusteella.
Uutta oikeuskäytäntöä
Arvopaperikauppaa käyvän yhtiön osakkeiden lahjoitukseen ei myönnetty huojennusta
Asiassa oli kysymys sukupolvenvaihdokseen liittyvästä lahjaveron huojennuksesta. Ennakkoratkaisun hakijan oli tarkoitus lahjoittaa sijoitustoimintaa harjoittavan X Oy:n osakekanta kahdelle lapselleen. Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan huojennus myönnetään, jos veronalaiseen lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä.
Se, onko kyseessä perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettu yritys, oli ratkaistava tapauskohtaisesti kokonaisarvion perusteella. Kokonaisarviossa oli otettava huomion muun ohella toiminnan laatu, jatkuvuus, aktiivisuus, taloudellisen riskin ottaminen, suunnitelmallisuus ja voiton tavoitteleminen. Arvopaperikauppaa harjoittavan yhtiön kohdalla asian arvioinnissa voitiin ottaa huomioon myös esimerkiksi toteutuneiden kauppojen määrä, liikevaihto, vaihto-omaisuuden määrä ja laatu, vieraan pääoman käyttö sekä liikevaihdon ja vaihto-omaisuuden välinen suhde.
Palkatun työvoiman olemassaolo tai yrittäjän työllistyminen yhtiön toiminnassa puolsivat yleisesti sitä, että kyseessä on laissa tarkoitettu yritys. Palkatun työvoiman olomassaolo ei kuitenkaan ollut edellytyksenä huojennussäännöksen soveltamiselle. Sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevan säännöksen soveltamisalaa ei lain esitöissä tai oikeuskäytännössä ollut sidottu siihen, onko yhtiön tuloverotus tapahtunut elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. Tämä oli kuitenkin yksi kokonaisarvioinnissa huomioon otettava seikka, erityisesti milloin yhtiön verokohtelu oli ollut vakiintunutta ennen tulolähdejaon uudistamista vuonna 2020.
X Oy:n pitämistä perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä vastaan puhuvia seikkoja pidettiin kokonaisarvioinnissa painavampina kuin tätä puoltavia seikkoja. Suunniteltuihin lahjoituksiin ei voitu soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä. Ennakkoratkaisu.
KHO 29.4.2024 T:1211 eli ennakkopäätös KHO:2024:68
Lisätietoja yllä olevaan tapaukseen:
Yhtiön toiminta koostui erityisesti arvopaperikaupasta. Yhtiön harjoittaman arvopaperikaupan liikevaihto oli tilikaudella 2021 noin 2,9 ja tilikaudella 2020 noin 1,5 miljoonaa euroa. Yhtiön tilikauden 2021 voitto oli noin 600 000 euroa ja taseen loppusumma noin 3,9 miljoonaa euroa. Myyntitapahtumia tilikausilla 2021 ja 2020 oli 213 ja 281 kappaletta keskimääräisen kaupan koon ollessa noin 24 400 euroa. Vastaavina vuosina arvopaperiostoja oli noin 2,6 ja 4,5 miljoonalla eurolla.