Yleisen arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuveron korotus
Valtiovarainministeriö tiedottaa lähettäneensä lausuntokierrokselle hallituksen esityksen luonnoksen (linkki), jossa esitetään, että yleinen arvonlisäverokanta nousisi nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Myös vakuutusmaksuverokantaan esitetään vastaavaa 1,5 prosentin korotusta. Lausuntoaika päättyy perjantaina 17. toukokuuta.
Muutoksien on suunniteltu tulevan voimaan 1. syyskuuta 2024.
Uutta arvonlisäveronkantaa sovellettaisiin, kun veron suorittamisvelvollisuus syntyy lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovellettaisiin aikaisempaa lainsäädäntöä. Lisäksi voimaantulosäännökseen sisältyisi yhteisöhankintoja koskeva poikkeussäännös.
Uutta vakuutusmaksuverokantaa sovellettaisiin sellaiseen vakuutusmaksuun, joka maksetaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavalta vakuutuskaudelta. Sellaisten vakuutusten osalta, jotka ehtojen mukaisesti uusiutuvat vuosittain ja jatkuvat vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutusta irtisanota, voimaantulosäännös merkitsisi, että lakia sovelletaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavan vakuutuskauden alusta lukien.
Tuloverojen maakohtainen raportointi
Tasavallan presidentti on vahvistanut kirjanpito- ja tilintarkastuslain muutokset (He 99/2023, VaVL 1/2024, TaVM 4/2024). Muutokset merkitsevät suomalaisille suuryrityksille veroraportointidirektiivin mukaista velvollisuutta esittää tilikausittain laadittavassa kaikille julkisessa kertomuksessa tuloverotietonsa maakohtaisesti eriteltyinä (tuloverokertomus).
Velvoite koskee monikansallisia konserneja tai yrityksiä, joissa liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa. Velvoitteen piirissä ovat myös EU-valtioissa perustetut keskisuuret ja suuret tytäryritykset, jotka ovat sellaisen EU:n ulkopuolisen emoyrityksen määräysvallassa, jonka konsernin liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa. Lisäksi raportointivelvoite koskee Euroopan talousalueen ulkopuolisten yritysten Suomen sivuliikkeitä. Tuloverokertomus tulee toimittaa Patentti- ja rekisterihallitukselle.
Muutokset tulevat voimaan 1.6.2024.
Uutta oikeuskäytäntöä
Tuulivoimapuiston sähköliittymismaksun hankintamenon poistaminen
X Oy suunnitteli tuulivoimapuiston rakentamista määräaikaisen vuokrasopimuksen nojalla hallitsemalleen maa-alueelle. Tuotantolaitoksena toimivan tuulivoimapuiston käyttöajaksi oli arvioitu 20–30 vuotta. Tuotantolaitos oli tarkoitus liittää suurjännitteiseen sähköverkkoon sille räätälöidyn verkkoliitynnän kautta. Mikäli tuotantolaitos purettaisiin, samalle paikalle mahdollisesti rakennettava uusi tuotantolaitos ei välttämättä pystyisi hyödyntämään samaa sähköliityntää. X Oy suoritti verkonhaltijalle liittymismaksun vastikkeeksi oikeudesta liittyä verkonhaltijan sähköverkkoon. Liittymismaksu oli korvaus yhtiölle varatusta sähkönsiirtokapasiteetista sekä mahdollisista yhtiötä palvelevista sähköverkon muutostöistä. Liittymismaksu ei ollut palautuskelpoinen. Sopimuksen tai sen osan siirtämiseen oli saatava toisen osapuolen etukäteinen kirjallinen lupa.
Asiassa oli kysymys siitä, oliko X Oy:llä oikeus vähentää tuulivoimapuiston sähköverkkoon liittämistä koskevassa sopimuksessa tarkoitetusta liittymismaksuksi nimetystä suorituksesta aiheutunut meno vuotuisina poistoina verotettavasta tulostaan.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei X Oy:lle ollut kertynyt liittymismaksuksi nimetyn suorituksen perusteella kulumatonta käyttöomaisuutta ja ettei kysymys ollut patenttiin tai muuhun voimassaoloajaltaan rajoitettuun erikseen luovutettavissa olevaan aineettomaan oikeuteen rinnastuvasta omaisuudesta, jonka hankintameno olisi poistettava elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 37 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Yhtiö sai vähentää liittymismaksuksi nimetystä suorituksesta aiheutuneen menonsa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan kuitenkin enintään 10 verovuoden aikana. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2021.
KHO 3.5.2024 T:1252 eli ennakkopäätös KHO:2024:71