TaxFax nro 31 • 27.5.2024
Palveluseteli verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 27.5.2024 päivätyn ohjeen Palveluseteli verotuksessa (linkki).
Ohjeessa käsitellään palvelusetelin verokohtelua tuloverotuksessa. Ohjeessa on huomioitu 1.1.2023 voimaan tullut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille. Lisäksi ohjeessa on huomioitu, että varhaiskasvatuksen järjestämisvastuu jäi kunnille.
Palveluseteli on yksi tavoista, joilla hyvinvointialue, kunta tai kuntayhtymä voi järjestää lakisääteisiä julkisia sosiaali- terveys- ja varhaiskasvatuspalveluja yksityisten palvelujen tuottajien avulla. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto hyvinvointialueen itse tuottamalle taikka näiden yksityiseltä palvelujen tuottajalta ostamalle palvelulle.
Palvelusetelillä ei tarkoiteta pelkästään painettua palveluseteliä, vaan palvelusetelinä voi toimia esimerkiksi sähköinen kortti tai viranomaispäätös, jolla hyvinvointialue sitoutuu maksamaan henkilön hyvinvointialueen hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkiman palvelun setelin arvoon asti.
Palvelujen tuottajat
Hyvinvointialue hyväksyy ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden tarjoamien palvelujen maksamiseen henkilö voi käyttää hyvinvointialueen myöntämää palveluseteliä. Hyvinvointialueen on pidettävä luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista.
Hyvinvointialue voi hyväksyä vain sellaisen palvelujen tuottajan,
- joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin,
- joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset, ja
- jolla on potilasvakuutuslain (585/1986) mukainen tai muu vastuuvakuutus.
Lisäksi edellytyksenä on, että yksityisen palvelujen tuottajan palveluiden on oltava vähintään vastaavien hyvinvointialueen palvelujen tasoisia. Hyvinvointialue voi asettaa palveluille lisäksi vaatimuksia, jotka liittyvät asiakkaiden tarpeisiin, palvelujen määrään, laatuun tai hyvinvointialueen olosuhteisiin.
Hyvinvointialue maksaa yksityiselle palvelujen tuottajalle palvelusetelin arvon mukaisen korvauksen tämän suorittamasta palvelusta. Korvaus on pääsääntöisesti palvelujen tuottajan veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa.
Palveluiden saajat
Hyvinvointialueen järjestämiä lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ei katsota tuloverolaissa tarkoitetuksi rahanarvoisena etuutena saaduksi tuloksi, joten niiden käytöstä ei synny veronalaista tuloa. Sillä seikalla, miten kyseiset palvelut on järjestetty, ei ole vaikutusta verovapauteen. Siten myös verovapaan palvelun hankkimiseksi saatu palveluseteli on saajalleen verovapaa etuus. Jos palveluseteli saadaan jonkin veronalaisen tuen tai etuuden sijaan, palvelusetelin arvo on sen saajan veronalaista tuloa.
Palveluseteli estää kotitalousvähennyksen myöntämisen kokonaan, vaikka setelin arvo ei kattaisi kaikkia palvelusta aiheutuneita kustannuksia. Palveluseteli estää vähennyksen myöntämisen ainoastaan niissä töissä, joita varten seteli on annettu.
Asunto-osakeyhtiön saamat vakuutus- ja vahingonkorvaukset
Verohallinto on päivittänyt ohjaustaan Vakuutuskorvaukset ja vahingonkorvaukset asunto-osakeyhtiön tuloverotuksessa (linkki).
Asunto-osakeyhtiön verotettava tulo lasketaan tuloverolain mukaan. Vahingonkorvaus ja esinevahingon tai muun siihen rinnastettavan vahingon johdosta saatu vakuutuskorvaus on asunto-osakeyhtiön tuloverotuksessa verovapaa, paitsi jos se korvaa veronalaista tuloa. Vakuutus- ja vahingonkorvaus lisätään kuitenkin tietyissä tilanteissa veronalaiseen luovutushintaan luovutusvoiton laskennassa. Veronalaisen tulon, kuten vuokratulon, sijaan saatu korvaus on puolestaan veronalaista tuloa.
Vakuutuskorvauksen vaikutus poistoihin
Jos asunto-osakeyhtiön omistama rakennus tuhoutuu esimerkiksi tulipalossa, siitä saatu vakuutuskorvaus on verovapaata tuloa. Rakennuksen poistamaton hankintameno vähennetään verotuksessa. Vakuutuskorvauksen turvin tehdyn korjauksen kustannukset lisätään rakennuksen hankintamenoon ja vähennetään myöhemmin verotuksessa poistoina.
Esimerkki: Asunto-osakeyhtiö Rivitalon omistama rakennus tuhoutuu täysin tulipalossa vuonna 2024. Rakennuksen poistamaton hankintameno verovuoden 2024 alussa on 500 000 euroa. Asunto-osakeyhtiö saa vakuutuskorvausta 900 000 euroa. Korvaus käytetään rakennuksen kunnostamiseen entiseen kuntoonsa. Kunnostaminen maksaa 900 000 euroa.
Rakennuksen poistamattoman hankintamenon saa vähentää poistoina vuoden 2024 verotuksessa. Kun rakennuksen korjaus valmistuu, asunto-osakeyhtiö saa alkaa tehdä poistoja 900 000 eurosta.
Jos osittain vahingoittunut rakennus puretaan, asunto-osakeyhtiö saa vähentää rakennuksen purkukustannukset verotuksessa. Jos rakennus puretaan uuden rakennuksen tieltä, purkukustannukset lisätään uuden rakennuksen hankintamenoon. Kaikki purkukustannukset lisätään uuden rakennuksen hankintamenoon, vaikka niitä olisi katettu verovapaalla vakuutuskorvauksella.
Uutta oikeuskäytäntöä
Puolisovähennys ja peräkkäiset perinnöt perintöverotuksessa
Asiassa oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta ratkaistavana, tuleeko lesken jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa jättää perintö- ja lahjaverolain 17 §:n nojalla huomioon ottamatta kahden vuoden sisällä peritystä omaisuudesta se osa, joka vastaa ensin kuolleen puolison jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa perintö- ja lahjaverolain 12 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla tehtyä 90 000 euron puolisovähennystä.
A:n puoliso B on kuollut 21.12.2019. A on perinyt yleistestamentin nojalla puolisoltaan 125 069,74 euroa. Perintöverotuksessa A:n verotettavan perintöosuuden arvoksi on puolisovähennyksen jälkeen vahvistettu 35 069,74 euroa (125 069,74 euroa - 90 000 euroa). Perintövero on määrätty maksettavaksi A:lle I veroluokan mukaisesti.
A on kuollut 23.11.2020 eli alle kahden vuoden kuluessa ensin kuolleen puolison kuolemasta. A:n jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa A:n ja B:n rintaperillisen C:n perintöosuudesta (1/1) on vähennetty kahden vuoden sisällä perittynä omaisuutena ensin kuolleen puoliso B:n jälkeen verotettu 35 069,74 euroa. Perintövero on määrätty maksettavaksi C:lle I veroluokan mukaisesti.
Verotuksen oikaisulautakunta on C:n oikaisuvaatimuksen hyväksyen vähentänyt perintöosuudesta koko sen omaisuuden, joka kahden vuoden sisällä peritystä omaisuudesta on A:n kuolinhetkellä ollut jäljellä eli 125 069,74 euroa.
Hallinto-oikeus Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen hyväksyen kumosi verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen ja saattoi voimaan A:n jälkeen toimitetun perintöverotuksen. Perintö- ja lahjaverolain 17 §:n sanamuodon huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, että säännöksen soveltumisen kannalta merkitystä on sillä, onko sama omaisuus ollut perintöverotuksen kohteena jo kertaalleen eli onko omaisuuden ensin perineelle henkilölle määrätty siitä tosiasiassa perintöveroa. Kun A:lle ei puolisonsa B:n jälkeen perimästä omaisuudesta ole tullut 90 000 euron puolisovähennyksen osalta perintöveroa suoritettavaksi, omaisuuden ei voida katsoa tulevan perintö- ja lahjaverolain 17 §:ssä tarkoitetuin tavoin perintöverotuksen kohteeksi kahteen kertaan, jos A:n jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa perintöveron perusteeseen luetaan 90 000 euroa. Asiassa ei siten tältä osin voida soveltaa perintö- ja lahjaverolain 17 §:ää.
Itä-Suomen hallinto-oikeus 15.5.2024 T:1131 (ei lainvoimainen)