Peruskorko laskee
Valtiovarainministeriö tiedottaa vahvistaneensa peruskoroksi 3,75 prosenttia tämän vuoden heinä-joulukuulle (linkki). Peruskorko on 1.1.2024 alkaen ollut 4,25 prosenttia.
Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron kaksi kertaa vuodessa prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella.
Osuuskunnan osuuden arvonmenetys
Verohallinto on julkaissut 7.6.2024 päivätyn ohjeen Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta (linkki). Ohjeeseen on lisätty uutena luku 5.3, joka käsittelee Osuuksien arvonmenetys jäsenen verotuksessa. Seuraavassa ohjauksen keskeisimpiä kohtia:
Osuuskunnan osuudet ovat arvopapereita
Osuuskunnan osuudet ovat arvopapereita, joiden arvonmenetys on tietyissä tilanteissa verotuksessa vähennyskelpoinen. Arvonmenetyksen vähentämistä koskevat verotuksessa eri säännökset riippuen siitä, onko osuuskunnan osuus jäsenen yksityisvarallisuutta vai liittyykö se esimerkiksi jäsenen harjoittamaan maatalouteen tai elinkeinotoimintaan. Sovellettavan säännöksen valintaan vaikuttaa myös jäsenen oikeudellinen muoto.
Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä useissa tilanteissa on, että menetys on konkurssin tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi lopullinen. Arvonmenetys on lopullinen viimeistään siinä vaiheessa, kun selvitysmiehet ovat antaneet lopputilityksen, eikä osuuskunnan jäsenille tule jako-osuutta.
Osuus kuuluu maatalouden varoihin
Osuuskunnan osuus kuuluu maatalouden varoihin, jos se liittyy harjoitettavaan maatalouteen riippumatta siitä, mikä on jäsenen oikeudellinen muoto. MVL ei sisällä säännöksiä arvonmenetysten vähennyskelpoisuudesta. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi vuosikirjaratkaisussaan KHO 1996-B-515, että osakkeiden lopullinen arvonmenetys oli vähennyskelpoinen maatalouden tulosta. Maataloudenharjoittaja saa siten vähentää harjoittamaansa maatalouteen liittyvän osuuskunnan osuuden arvonmenetyksen maatalouden tulosta sinä vuonna, kun menetystä voidaan pitää osuuskunnan konkurssin tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi lopullisena.
Osuus kuuluu elinkeinotoiminnan varoihin
Elinkeinoverolakia sovelletaan tiettyihin yhteisöihin, kuten esimerkiksi osakeyhtiöihin, suoraan yhteisömuodon perusteella. Näillä yhteisöillä osuuskunnan osuus kuuluu aina elinkeinotoiminnan varoihin, ellei kyse ole maatalouden varoista. Muilla verovelvollisilla osuuskunnan osuus kuuluu elinkeinotoiminnan varoihin, jos sitä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnassa.
Jos osuuskunnan osuus kuuluu jäsenen elinkeinotoiminnan rahoitus-, käyttö- tai muuhun omaisuuteen, on osuuden menetys vähennyskelpoinen elinkeinotoiminnan tulosta silloin, kun menetys lopullinen.
Jos osuuskunnan osuus kuuluu jäsenen elinkeinotoiminnan vaihto-omaisuuteen, on osuuden hankintameno sen verovuoden kulua, jona osuus on menetetty. Kuitenkin vaihto-omaisuuteen kuuluvan osuuskunnan osuuden hankintamenosta on verovuoden kulua se osa, joka ylittää vastaavan vaihto-omaisuuden hankintaan verovuoden päättyessä todennäköisesti tarvittavan hankintamenon tai siitä samana ajankohtana todennäköisesti saatavan luovutushinnan.
Jos osuuskunnan osuus kuuluu jäsenen muuhun omaisuuteen, on osuuden menetys vähennyskelpoinen elinkeinotoiminnan tulosta silloin, kun menetys on lopullinen.
Kuitenkin jos muuhun omaisuuteen kuuluvaa osuuskunnan osuutta ei ole käytetty tulonhankkimistarkoituksessa, on osuuden hankintamenosta vähennyskelpoista vain veronalaista luovutushintaa tai muuta vastiketta vastaava määrä. Tällöin osuuskunnan osuuden menetys jää lähtökohtaisesti vähentämättä, koska menetystilanteessa veronalaista luovutushintaa tai muuta vastiketta ei yleensä saada.
Osuus kuuluu tuloverolain mukaan käsiteltäviin varoihin
Jos osuuskunnan osuus ei liity jäsenen harjoittamaan maatalouteen tai elinkeinotoimintaan, eikä jäseneen sovelleta elinkeinoverolakia suoraan yhteisömuodon perusteella, osuuskunnan osuuden menetys käsitellään tuloverolain säännösten mukaisesti.
Tuloverolain mukaisessa verotuksessa osuuskunnan osuuden lopullinen arvonmenetys rinnastetaan luovutustappioon. Osuuskunnan osuuden arvonmenetys voidaan siten tuloverolain mukaisessa verotuksessa vähentää verovuonna ja viitenä sitä seuraavana verovuonna saaduista luovutusvoitoista.
Korvaukset kiinteistön lunastustilanteissa
Oikeusministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esityksen luonnoksen (linkki), jonka tavoitteena on uudistaa lunastuslain korvausperusteet. Lausuntoaika päättyy 16.8.2024.
Muutosten tarkoituksena on parantaa lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Lunastuskorvauksen määräämisen perusteita muutettaisiin siten, että lunastettavasta omaisuudesta tulisi määrätä käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Lunastuskorvaukselle esitetään suoritettavaksi 25 %:n suuruinen korotus.
Lunastuslaista kumottaisiin asemakaavoituksesta johtuvan arvon leikkaamista koskevat säännökset.
Niin sanotun asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi. Tavoitteena on vahvistaa omistajan korvausoikeudellista suojaa silloin, kun kysymys on omistajan omana asuntonaan käyttämästä kiinteistöstä taikka ammatinharjoittamisessa välttämättömästä omaisuudesta.
Korvausperusteiden uudistaminen nostaisi maantie- ja ratahankkeiden toteuttamisen edellyttämien alueiden hankintakustannuksia ja väyläverkoston kehittämiskustannuksia sekä sähköjohtojen rakentamiseen tarvittavien maa-alueiden lunastustoimituksissa määrättäviä korvauksia. Muutokset vaikuttavat myös luonnonsuojelualueiden hankintakustannuksiin sekä suojelusta maksettaviin korvauksiin. Korvausperusteiden muutokset vaikuttaisivat myös kuntien sopimusperusteiseen maanhankintaan. Lisäksi korotuksen arvioidaan siirtyvän myös vapaaehtoisiin maankäyttösopimuksiin.