Pellosta ja metsästä saatujen vuokratulojen verotus
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 75/2024), jossa ehdotetaan maatilaan kuuluvista maa-alueista saatujen vuokratulojen siirtämistä maatalouden tulolähteestä verotettavaksi pääomatulona tuloverolain mukaisesti. Muutos koskisi pellon ja metsän vuokratuloa. Myös maatilasta tai sen osasta saadut vuokratulot verotettaisiin pääomatulona. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025
Vuokratulot maatalouden rakennuksista ja rakennelmista
Maatalouden rakennuksista ja rakennelmista saadut vuokratulot säilyisivät kuitenkin edelleen maatalouden tulolähteessä. Maatalouden rakennusten ja rakennelmien rakennuspaikkojen vuokratulot verotettaisiin maatalouden tulolähteessä niin kuin itse rakennusten ja rakennelmien vuokratulotkin.
Yhteisöjen vuokratulot pellosta ja metsästä
Maataloutta harjoittavilla tietyillä yhteisöillä, kuten osakeyhtiöillä, ei enää ole henkilökohtaisen tulon tulolähdettä, joten näillä verovelvollisilla vuokratulojen verotus siirtyisi maatalouden tulolähteestä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen.
Muutoksen vaikutus poistojen tekemiseen
Muutoksen seurauksena esimerkiksi vuokratun pellon salaojien hankinta- ja perusparannusmenot vähennettäisiin jatkossa maatilatalouden tuloverolain mukaisten 20 prosentin menojäännöspoistojen sijasta elinkeinoverolain mukaisina tasapoistoina hyödykkeen taloudellisena käyttöaikana. Siirryttäessä menojäännöspoistoista tasapoistoihin hyödykkeen taloudellinen käyttöaika laskettaisiin käyttöönottoajankohdasta lukien.
Esimerkiksi jos taloudellinen käyttöaika on 20 vuotta, ja ensimmäiset 5 vuotta on tehty menojäännöspoistoja, siirryttäessä sen jälkeen tasapoistoihin jaksotettaisiin jäljellä oleva menojäännös tasapoistoiksi 15 vuodelle.
Nettovarallisuuden laskenta ja yrittäjävähennys
Vuokratut maatalousmaat luettaisiin osaksi maatalouden nettovarallisuutta kuten aiemminkin, eikä esityksellä ehdoteta muutoksia tätä koskevaan aiempaan oikeus- ja verotuskäytäntöön. Kun tulolähde vaihtuu, niin vuokratuloja ei enää laskettaisi mukaan yrittäjävähennyksen laskentapohjaan.
Sukupolvenvaihdoshuojennus tuloverotuksessa sekä perintö ja lahjaverotuksessa
Sukupolvenvaihdosten verovapaussäännöksen soveltamiseen tulolähteen vaihtumisella ei olisi vaikutusta. Oikeuskäytännössä ratkaisussa KHO 2010:25 on katsottu, että oman maatalouden harjoittamisen lopettamisen jälkeen lähes kymmenen vuoden ajan vuokralle annettuna olleet pellot voitiin edelleen luovuttaa tuloverolain mukaisena sukupolvenvaihdosluovutuksena. Säännös kuitenkin edellyttää, että luovutuksen kohteena on verovelvollisen harjoittamaan maatalouteen kuuluva omaisuus. Mikäli verovelvollinen on hankkinut omaisuuden antaakseen sen vuokralle käyttämättä kyseistä omaisuutta lainkaan itse harjoittamassaan maataloudessa, ei säännöstä voida soveltaa kyseisen omaisuuden luovutukseen.
Ehdotuksella ei ole tarkoitus muuttaa sukupolvenvaihdossäännöksen soveltamisesta aiemmin syntynyttä oikeus- ja verotuskäytäntöä. Tarkoituksena on, että syntynyttä oikeus- ja verotuskäytäntöä voidaan edelleen soveltaa huolimatta siitä, että vuokratulot jatkossa verotettaisiin muun toiminnan tulolähteessä maatalouden tulolähteen sijaan. Ehdotetulla muutoksella ei olisi vaikutuksia myöskään perintö- ja lahjaverolain soveltamiseen.
Muusikon yhtiölle siirrettävän tekijänoikeuden verotus
Verohallinto on julkaissut 19.6.2024 päivätyn ohjeen Tekijänoikeuksien yksinomaisen käyttöoikeuden luovuttaminen määräajaksi musiikintekijän yhtiölle (linkki). Ohjeen lukua 5.2 on päivitetty, koska osakeyhtiöllä ei ole verovuodesta 2020 lähtien voinut olla henkilökohtaista tulolähdettä.
Tekijänoikeuskorvausten verotus osakeyhtiössä
Osakeyhtiön saamat tekijänoikeuskorvaukset ovat yhtiön elinkeinotoiminnan tuloa, jos ne liittyvät yhtiön harjoittamaan elinkeinotoimintaan. Yhtiön elinkeinotoiminnan tulona pidetään kullekin verovuodelle kohdistuvaa osaa tekijänoikeusjärjestön sille tilittämistä tekijänoikeuskorvauksista.
Elinkeinotoimintaa harjoittava musiikintekijän omistama osakeyhtiö voi vähentää omassa verotuksessaan tekijänoikeuksista musiikintekijälle sopimuksen mukaan kullekin vuodelle kohdistuvan lisenssimaksun.
Jos yhtiö ainoastaan saa tekijänoikeusjärjestön tilittämät korvaukset ja maksaa ne edelleen musiikintekijälle esimerkiksi lisenssimaksuina tai osinkona ilman, että yhtiö harjoittaa muuta toimintaa, yhtiön ei katsota harjoittavan elinkeinotoimintaa. Yhtiön toiminnan tulos lasketaan kuitenkin elinkeinoverolain mukaan, ja yhtiön saamien tekijänoikeuskorvausten verottamisessa ja yhtiön maksamien lisenssimaksujen vähentämisessä noudatetaan yllä esitettyjä periaatteita.
Muusikon tekijänoikeuksien siirtäminen ja arvostaminen
Ohjeessa käsitellään tekijänoikeuksien käyvän arvon määrittämistä ja verotusta, kun musiikintekijä (säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja) myöntää sopimuksen perusteella määräajaksi yksinomaisen käyttöoikeuden (lisenssin) tekijänoikeuksiin ja korvauksiin omistamalleen osakeyhtiölle.
Taloudellisten oikeuksien siirtäminen osakeyhtiöön edellyttää, että oikeuksien siirrosta on tehty nimenomainen sopimus luovuttajan ja yhtiön välillä ja oikeuksien siirrosta maksetaan käypä korvaus. Tekijänoikeudet on arvostettava siirtohetkellä niiden käypään arvoon. Verotuskäytännössä on ongelmana ollut nimenomaan erilaisten tekijänoikeuksien käyvän arvon määritys.
Uutta oikeuskäytäntöä
Ruotsalaisen yhtiön lainasaamisista aiheutuvat realisoitumattomat kurssivoitot ja realisoitumattomat kurssitappiot
A AB oli tosiasiallisen johtopaikan perusteella Suomessa yleisesti verovelvollinen ruotsalainen osakeyhtiö. A AB oli listattu muun muassa ruotsalaisella markkinapaikalla, ja yhtiö laati tilinpäätöksensä IFRS:n mukaan esittämisvaluuttana Ruotsin kirjanpitolainsäädännön edellyttämällä tavalla Ruotsin kruunu. A AB:llä oli suomalaiselta tytäryhtiöltään euromääräisiä lainasaamisia, joista aiheutuvat realisoitumattomat valuuttakurssivoitot tai -tappiot yhtiö merkitsi kirjanpidolliseen tulokseensa tuotoksi tai kuluksi. A AB:n verotus Suomessa toimitettiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan.
Asiassa oli ratkaistavana, katsottiinko sanotut realisoitumattomat valuuttakurssivoitot yhtiön veronalaisiksi tuloiksi ja vastaavat realisoitumattomat valuuttakurssitappiot vähennyskelpoisiksi yhtiön verotettavasta tulosta.
Esillä olleet lainasaamiset johtuivat A AB:n elinkeinotoiminnasta. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 5 §:n 12 kohdan ja 18 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla tällaisista saamisista aiheutuvat realisoitumattomat kurssivoitot olivat veronalaista elinkeinotuloa ja realisoitumattomat kurssitappiot vähennyskelpoisia verotettavasta tulosta. Sanotut erät kertyivät tuotoksi ja kuluksi sinä verovuonna, jonka aikana ulkomaanrahan kurssi oli muuttunut edellyttäen, että kurssivoitto oli merkitty tuotoksi tuloslaskelmaan ja että kurssitappio oli vähennetty kirjanpidossa.
Realisoitumattomien kurssivoittojen ja -tappioiden tuotoksi ja kuluksi kertymisen edellytykset täyttyivät, kun A AB merkitsee euromääräisistä lainasaamisista aiheutuvat realisoitumattomat kurssimuutokset tuotoksi tai kuluksi Ruotsin kruunuissa esittämäänsä IFRS-tilinpäätökseen. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että A AB:n kysymyksessä olevista euromääräisistä lainasaamisista aiheutuvat realisoitumattomat kurssivoitot olivat yhtiön veronalaista elinkeinotuloa ja realisoitumattomat kurssitappiot vähennyskelpoisia yhtiön verotettavasta tulosta. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sillä perusteella, että A AB:n oli Verohallinnolle annettavaa veroilmoitusta varten muutettava sanotut realisoitumattomat kurssimuutokset euromääräisiksi. Koska A AB:tä verotettiin samalla tavalla kuin vastaavassa tilanteessa ollutta kotimaista yhteisöä, kysymys ei ollut A AB:n sijoittautumisvapauden rajoittamisesta.
KHO 14.6.2024 T:1748 eli ennakkopäätös KHO:2024:88