Pienyritysten arvonlisäverotus
Tasavallan presidentti on vahvistanut pienyritysten arvonlisäverotusta muuttavat lainmuutokset (He 50/2024, VaVM 9/2024). Muutokset tulevat voimaan 1.1.2025. Muutoksia sovelletaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen. Lisäksi muutoksia sovelletaan myös voimaantulon jälkeiseen tilikauden osaan, jos tilikausi on alkanut ennen lain voimaantuloa.
Alarajahuojennus
Nykyisin sovellettava verovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus poistuu. Alarajahuojennuksen poistaminen koskettaa yrityksiä, joiden tilikauden liikevaihto on välillä 0–30 000 euroa ja joiden myynnistä suoritettava vero ylittää yleensä hankinnoista vähennettävän veron. Alarajahuojennuksen poistaminen lisää huojennusta nykyisin saaneiden liikevaihtovälillä 15 000–30 000 euroa olevien yritysten verorasitetta.
Alarajahuojennuksen poistaminen koskee myös sellaisia yrityksiä, joiden liikevaihto jää alle verovelvollisuuden alarajan. Nykyisin yritykset, joiden liikevaihto on enintään 15 000 euroa ja jotka ovat vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, saavat eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin.
Yrityksellä on oikeus hakea alarajahuojennusta vielä vuodelta 2024. Alarajahuojennusta koskevat tiedot annetaan vuoden 2024 viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella. Niillä yrityksillä, joiden verokausi on kuukausi ja joiden tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, on oikeus hakea huojennusta lain voimaantuloa edeltävältä tilikauden osalta.
Vähäisen toiminnan raja
Verovelvollisuuden alarajaa korotetaan 20 000 euroon nykyisestä 15 000 eurossa. Myyjä ei ole verovelvollinen, jos kuluvan kalenterivuoden ja sitä edeltäneen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa, ellei häntä ole oman ilmoituksensa perusteella merkitty verovelvolliseksi.
Rekisteriin merkitsemisen ajankohta muuttuu. Elinkeinonharjoittaja merkitään rekisteriin siitä ajankohdasta lukien, jona alaraja ylittyy. Elinkeinonharjoittajaa ei siten voida enää merkitä rekisteriin takautuvasti tilikauden alusta lukien. Velvollisuus suorittaa veroa alkaa vasta verovelvollisuuden alarajan ylittämisajankohdasta.
Ulkomaiset elinkeinonharjoittajat
Kansallinen vähäisen toiminnan verottomuus laajennetaan EU-oikeuden mukaisesti koskemaan sellaisia ulkomaisia elinkeinonharjoittajia, joiden liiketoiminnan kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, mutta joilla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.
Verottomuuden edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittajan vuosittainen liikevaihto unionissa on enintään 100 000 euroa. Unionin liikevaihdon enimmäisraja koskee nykyisestä poiketen myös sellaisia ulkomaisia elinkeinonharjoittajia, joilla liiketoiminnan kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa ja kiinteä toimipaikka Suomessa.
Verottomuuden soveltamiseksi yhdessä tai useammassa EU:n jäsenvaltiossa elinkeinonharjoittajan tulee rekisteröityä rajat ylittävää vapautusta koskevaan erityisjärjestelmään vain yhdessä jäsenvaltiossa eli sijoittautumisjäsenvaltiossa.
Elinkeinonharjoittajat, joiden kotipaikka on Suomessa, ovat vastaavasti oikeutettuja soveltamaan vastaavaa kansallista verovapautta muissa EU:n jäsenvaltioissa rekisteröitymällä Suomessa vähäisen toiminnan harjoittamista Yhteisössä koskevaan erityisjärjestelmään.
Ranskan ja Suomen välinen verosopimus
Laki Ranskan ja Suomen välisen uuden tuloverosopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta on hyväksytty Eduskunnassa (He 14/2024, VaVM 1/2024). Lain voimaantulosta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. Verosopimus allekirjoitettiin 4.4.2023.
Muutoksia eläkkeiden ja portfolio-osinkojen verotukseen
Sopimus muuttaa erityisesti muusta kuin julkisesta palveluksesta saadun eläkkeen verottamista. Uuden sopimuksen myötä Suomi saa verottaa myös Suomesta Ranskaan maksettuja muusta kuin julkisesta palveluksesta saatuja eläkkeitä. Näissä tapauksissa kaksinkertaisen verotuksen poistaa poikkeuksellisesti lähdevaltio. Ranskassa asuvalle henkilölle Suomesta maksettavasta eläkkeestä Suomessa menevästä verosta vähennetään tästä eläkkeestä Ranskassa maksettu vero.
Niiden henkilöiden osalta, jotka sopimuksen allekirjoitusajankohtana asuivat yhdessä sopimusvaltiossa ja saivat eläkettä toisesta, jatketaan vuoden 1970 sopimuksen soveltamista eli eläkettä verotetaan vain henkilön asuinvaltiossa.
Uusi sopimus muuttaa myös portfolio-osinkojen verotusta. Uuden sopimuksen myötä osinkotulon lähdevaltiolle annetaan portfolio-osingon osalta oikeus periä 15 prosentin lähdevero. Myös kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen käytettävä menetelmä muuttuu vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään Suomen nykyisin noudattaman verosopimuspolitiikan mukaisesti.
Lisäksi uusi sopimus sisältää OECD:n uusimman malliverosopimuksen mukaisen kiinteän toimipaikan artiklan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen tekemään verosopimukseen sisällytetään kiinteän toimipaikan artikla tässä muodossa.
Kaasu-, sähkö- ja vetykäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 46/2024, LiVM 7/2024), jotka mahdollistaisivat muun muassa kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuen myöntämisen jatkossa myös maanteiden tavarakuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen hankintaan. Muutokset tulevat voimaan 30.6.2024. Kaasu-, sähkö- ja vetykäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukea voi hakea 31.12.2024 asti.
Samalla palautetaan henkilöautojen muuntotukia koskeva sääntely. Muuntotukea voidaan myöntää 1 000 euroa henkilöauton muuntoon kaasukäyttöiseksi tai 200 euroa henkilöauton muuntoon etanolikäyttöiseksi. Tukea voi hakea muuntoihin, jotka tehdään lakimuutosten voimaantulon jälkeen. Muuntotukea voi hakea 15.12.2024 asti.
Paketti- ja kuorma-autojen hankintatukea sekä henkilöautojen muuntotukea haetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.
Alkoholin ostajan vastuu etämyynnissä laajenee
Tasavallan presidentti on vahvistanut valmisteverolain muutokset (He 45/2024, VaVM 6/2024), joiden mukaan alkoholin ostaja on myyjän lisäksi vastuussa verosta, jos etämyyjä ei täytä velvoitteitaan. Muutokset tulevat voimaan 1.9.2024.
Valmisteverojen maksamisesta Suomeen vastaa edelleen ensisijaisesti etämyyjä. Jos etämyyjä ei ole ilmoittanut tuotteista Verohallinnolle ja antanut vakuutta valmisteverojen suorittamisesta ennen tuotteiden toimittamista Suomeen, ostaja on yhteisvastuullisesti velvollinen maksamaan valmisteveron myyjän kanssa.
Etämyyjällä on myös velvollisuus antaa tuotteiden kuljetuksesta vastaavalle kuljetusyritykselle Verohallinnon antama tunniste, joka on kuljetuksen aikana pyydettäessä esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle.
Tuotteet ostaneella yksityishenkilöllä on vastaava velvollisuus, jos yksityishenkilö on ostanut tuotteita toisesta EU-maasta muuten kuin etämyynnin kautta tai tuonut niitä matkustajatuontina.
Lisäksi valmisteverotuslain menettelysäännöksiä on täsmennetty jo aiemmin kansallisesti toimeenpannun valmisteverotusdirektiivin mukaisesti.
Osakehuoneiston hallintaanotto asunto-osakeyhtiössä
Tasavallan presidentti on vahvistanut asunto-osakeyhtiölain muutokset (He 48/2024, YmVM 4/2024), joiden mukaan osakehuoneiston hallintaanottoa koskevan varoituksen ja yhtiökokouksen päätöksen tiedoksianto voidaan toimittaa julkaisemalla se virallisessa lehdessä ja toimittamalla tieto siitä osakehuoneistoon, jos todisteellinen tiedoksianto muualla kuin Euroopan talousalueen kuuluvassa valtiossa oleskelevalle osakkeenomistajalle, jonka osoite on yhtiön tiedossa, ei ole mahdollista. Muutokset tulevat voimaan 8.7.2024
Lisäksi asunto-osakeyhtiölakiin on lisätty säännös, jonka perusteella haaste osakehuoneiston hallintaanottopäätöksen täytäntöönpanemiseksi nostettavassa häätöasiassa voidaan antaa tiedoksi oikeudenkäymiskaaressa tarkoitetulla kuulutuksella, jos tiedoksianto muualla kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa oleskelevalle osakkeenomistajalle, jonka osoite on tiedossa, ei ole muuten mahdollista.
Muutokset tehostavat tiedoksiantojen toimittamista ja mahdollistavat osakehuoneiston ottamisen yhtiön hallintaan tilanteissa, joissa tarvittavien tiedoksiantojen toimittaminen ulkomaille ei ole muuten mahdollista. Ongelmia on esiintynyt muun muassa tilanteissa, joissa on ollut tarve Venäjällä oleskelevien osakkeenomistajien osakehuoneistojen hallintaanottoon.
Sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoveron korotus
Valtiovarainministeriö tiedottaa lähettäneensä lausuntokierrokselle luonnoksen lakisesityksestä (linkki), jossa esitetään sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoveron korotusta. Lausuntoaika päättyy 15.8.2024.
Uudet veroperusteet tulisivat voimaan 1.1.2026. Uusien veroperusteiden mukaista veroa sisältäviä verolippuja lähetettäisiin jo tammikuusta 2025 alkaen.
Esitysluonnoksen mukaan:
- Sähköhenkilö- ja pakettiautojen vuosittainen ajoneuvoveron perusvero nousisi noin 53 euroa.
- Sähköhenkilöautojen käyttövoimavero nousisi keskimäärin noin 35 euroa vuodessa.
- Ladattavien hybridihenkilöautojen perusvero nousisi keskimäärin noin 38 euroa vuodessa.
- Ladattavien bensiinikäyttöisten hybridihenkilöautojen käyttövoimavero nousisi keskimäärin noin 40 euroa vuodessa.
- Ladattavien dieselkäyttöisten hybridihenkilöautojen käyttövoimavero laskisi keskimäärin noin 140 euroa vuodessa.
- Pienipäästöisten ei-ladattavien hybridihenkilöautojen perusvero nousisi noin 0–11 euroa vuodessa.
Uutta oikeuskäytäntöä
Kahden prosentin veronkorotusta pidettiin kohtuuttomana, kun veroilmoituksen tiedot olivat ristiriitaisia
Yhtiö oli pääverolomakkeella ilmoittanut luovutustappion elinkeinotuloa vähentävänä eränä kohdassa käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot ja purkutappiot, vaikka luovutustappio olisi tullut ilmoittaa muuhun omaisuuteen kohdistuvana. Veroilmoituksen liitelomakkeella luovutustappio oli ilmoitettu oikein. Kun tämä ja eräs toinen yhtiön vahingokseen tekemä pääverolomakkeen virhe oli verotusta toimitettaessa korjattu, ilmoitetun 950 954,99 euron sijasta yhtiölle oli vahvistettu elinkeinotoiminnan tappiota 179 210,64 euroa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että veroilmoitusta oli pidettävä virheellisenä. Edellytykset veronkorotuksen määräämiselle olivat siten täyttyneet.
Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin selvitetyksi, että kysymys oli ollut inhimillisestä virheestä tiedon ilmoittamisessa. Se, että oikea tieto oli ilmennyt liitelomakkeelta ja että yhtiön ilmoittamat tiedot olivat siis olleet keskenään ristiriitaisia, oli merkittävästi vähentänyt riskiä siitä, että verotus olisi tullut toimitetuksi virheellisesti. Yhtiölle verotuksen toimittamisen yhteydessä määrättyä perustason mukaista kahden prosentin veronkorotusta oli pidettävä erityisestä syystä kohtuuttomana. Veronkorotus oli alennettava yhteen prosenttiin lisätystä tulosta. Äänestys 4-1. Verovuosi 2020.
KHO 28.6.2024 T:1905 eli ennakkopäätös KHO:2024:94
Veronkorotus poistettiin, kun yhden prosentin veronkorotusta pidettiin kohtuuttomana
Määräajaksi perustetun kommandiittiyhtiön toiminta oli muodostunut yksinomaan pysäköintihallin kehitysprojektista ja tähdännyt viime kädessä kohteen realisoimiseen. Yhtiö oli käsitellyt omistamiaan pysäköintihallin omistavan kiinteistöyhtiön osakkeita vaihto-omaisuuteen kuuluvina ja ilmoittanut niiden arvonalentumisen verotuksessaan vähennyskelpoisena eränä. Vähennysoikeus riippui siitä, oliko osakkeita pidettävä kommandiittiyhtiön käyttö- vai vaihto-omaisuutena. Verotusta toimitettaessa arvonalentumisesta aiheutunut kulu oli katsottu verotuksessa vähennyskelvottomaksi käyttöomaisuusosakkeiden arvonalennukseksi. Tämän vuoksi oli määrätty perustason mukainen kahden prosentin veronkorotus.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että yhtiön tulkinta osakkeiden vaihto-omaisuusluonteesta oli katsottava mahdolliseksi. Yhtiön luottamus tällaiseen tulkintaan olisi tullut suojattavaksi, mikäli luottamus olisi perustunut viranomaisen käytäntöön tai ohjeisiin. Näin ollen veronkorotusta ei ollut voitu määrätä ainakaan perustason mukaisena.
Korkein hallinto-oikeus edelleen katsoi tapauksen erityispiirteitä arvioituaan, että virhettä voitiin tässä tapauksessa pitää olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavana.
Alennetunkin yhden prosentin veronkorotuksen määrääminen olisi ollut kohtuutonta. Veronkorotus oli jätettävä kokonaan määräämättä. Verovuosi 2020.
KHO 28.6.2024 T:1904 eli ennakkopäätös KHO:2024:93
Ruokalähetti oli työsuhteessa
Kysymys siitä tuliko A:n ajalla 1.4. – 12.8.2020 tapahtuneeseen työskentelyyn ruokalähettinä X Oy:lle soveltaa työntekijän eläkelakia vai yrittäjän eläkelakia. Vakuutusoikeus totesi, että ratkaistaessa työeläkevakuuttamisessa sovellettavaa lakia on keskeistä arvioida, täyttyvätkö kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyt työsuhteen tunnusmerkit.
Asianosaisten välisellä sopimuksella ei yksin ole ratkaisevaa merkitystä, vaan asiantilan tulee myös käytännössä vastata työn suorittamisen muodosta tehtyä sopimusta. Vakuutusoikeus katsoi työsuhteen tunnusmerkistön täyttyvän. Asiassa ei tullut esille sellaisia selvästi ja merkittävästi työsuhdetta vastaan ja yrittäjyyden puolesta puhuvia seikkoja, jotka olisivat edellyttäneet kokonaisarviota. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n työskentely X Oy:lle on tapahtunut työsuhteessa ja työskentelyyn on siten sovellettava työntekijän eläkelakia.
Vakuutusoikeus 14.6.2024 dnro 1802:2022