TaxFax nro 41 • 4.7.2024

Yleisen arvonlisäverokannan korotus

Verohallinto tiedottaa, että yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Lisäksi Verohallinto on julkaissut ohjeen (linkki), jossa selvitetään esimerkkien avulla, miten tavaran sekä palvelun myynnissä arvonlisävero kohdistetaan ja miten se ilmoitetaan.

Ilmoitettaessa on hyvä huomata, että veron suorittamisvelvollisuus ei määritä sitä, mille verokaudelle arvonlisävero ilmoitetaan. On mahdollista joutua ajallisen kohdistamisen säännösten vuoksi ilmoittamaan 24 %:n myyntiä esimerkiksi syyskuulle tai 25,5 %:n myyntiä elokuulle.

Esimerkki: Yrityksen verokausi on kuukausi ja yritys soveltaa maksuperusteista arvonlisäveron tilitystä. Maksuperusteisuudella tarkoitetaan sitä, että yritys kohdistaa myynneistä suoritettavan ja ostoista vähennettävän arvonlisäveron sille kuukaudelle, jolloin se saa maksun myynnistään tai se itse maksaa ostamansa tavaran tai palvelun.

Yritys toimittaa tavaran asiakkaalle 30.8.2024 ja saa maksun 1.9.2024. Tavaran myyntiin sovellettava verokanta on 24 %. Yritys ilmoittaa myynnin arvonlisäveron maksuajankohdan mukaan eli syyskuun arvonlisäveroilmoituksella. Yritys ilmoittaa veron esimerkiksi OmaVerossa kohdassa “Vero kotimaan myynneistä verokannoittain: 25,5 %:n vero”.

Esimerkki: Yrityksen verokausi on kuukausi ja yritys soveltaa laskutusperustetta tilikauden aikana. Laskutusperusteella tarkoitetaan sitä, että yritys kohdistaa myynnin sille verokaudelle, jonka aikana ostajaa on veloitettu toimitetusta tavarasta tai suoritetusta palvelusta.

Yritys lähettää asiakkaalle tavarasta 30.8.2024 päivätyn laskun ja toimittaa tavaran asiakkaalle 1.9.2024. Asiakas maksaa laskun syyskuussa eräpäivänä. Tavaran myyntiin sovellettava verokanta on 25,5 %.

Yritys ilmoittaa myynnin laskun päivämäärän mukaan elokuun arvonlisäveroilmoituksella. Yritys ilmoittaa veron esimerkiksi OmaVerossa kohdassa “Vero kotimaan myynneistä verokannoittain: 24 %:n vero” 

Yrityksen kokoluokkaa määrittävät kirjanpitolain raja-arvot muuttuvat

Hallitus esittää kirjanpitolakiin muutoksia (He 76/2024), jotka muuttavat pien-, mikro- sekä suuryrityksen määritelmien eurorajoja. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Pienyritys

Esityksen mukaan pienyrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:

1) taseen loppusumma 7 500 000 euroa;

2) liikevaihto 15 000 000 euroa;

3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

Mikroyritys

Esityksen mukaan mikroyrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:

1) taseen loppusumma 450 000 euroa;

2) liikevaihto 900 000 euroa;

3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä.

Suuryritys

Esityksen mukaan suuryrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:

1) taseen loppusumma 25 000 000 euroa;

2) liikevaihto 50 000 000 euroa;

3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.

Vaikutuksia kun siirrytään suuremmasta pienempään kokoluokkaan

Siirtymisestä pienikokoisten luokasta mikroluokkaan yritykselle seuraava keskeinen hallinnollinen helpotus on ns. suojasatamasäännös. Siten mikroyrityksessä ei ole tarpeen – toisin kuin pienyrityksessä ja muissa suuremmissa kirjanpitovelvollisissa – erikseen arvioida, tulisiko oikean ja riittävän kuvan täyttämiseksi esittää myös sellaisia lisätietoja, jotka ovat asianomaisen mikroyrityksen taloudellisen tilanteen kannalta olennaisia, mutta jotka eivät muutoin ilmene tilinpäätösinformaatiosta.

Siirtymä mikroluokkaan ei edellytä yrityksen tekevän asiasta rekisteröinti- tai muuta ilmoitusta viranomaiselle.

Siirtymässä suuremmasta kokoluokasta pienempään kevenevät hallinnolliset velvoitteet siten, ettei pienyritykseltä – eikä pienyritysten ryhmään määritelmällisesti kuuluvilta mikroyrityksiltä – edellytetä toimintakertomuksen laatimista ja liittämistä tilinpäätökseen.

Hallinnollisen taakan kannalta merkittävin seuraus yritykselle siirtymisestä pois suurikokoisten ryhmästä, olisi pakollisen kestävyysraportoinnin ulkopuolelle jääminen. Tämä ei kuitenkaan koske pörssilistattua yritystä eli yritystä, jonka osake tai muu arvopaperi on julkisen kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinapaikalla, sillä pörssilistattu yritys on koostaan riippumatta aina kestävyysraportointivelvollinen.

Veronpalautusten maksupäivät

Verohallinto palauttaa vuoden 2023 aikana liikaa maksetut verot veronpalautuksena. Veronpalautuksille ei ole yhtä yhteistä maksupäivää. Suurin osa henkilöasiakkaista saa veronpalautuksensa elokuussa tai syyskuussa. Veronpalautukset maksetaan viimeistään joulukuussa. Verohallinto maksaa vuonna 2024 veronpalautukselle 2 %:n suuruista hyvityskorkoa.

Veronpalautuksen maksupäivä riippuu siitä, milloin oma verotus päättyy. Verotus päättyy eri henkilöillä eri aikaan. Päättymispäivä näkyy verotuspäätöksestä ja OmaVerosta.

Uutta oikeuskäytäntöä

Osakeyhtiön poistaminen kaupparekisteristä puuttuvien tilinpäätösasiakirjojen perusteella

Patentti- ja rekisterihallitus oli määrännyt, että yhtiö oli poistettava kaupparekisteristä osakeyhtiölain 20 luvun 4 §:n nojalla, koska yhtiö ei ollut ilmoittanut tilinpäätösasiakirjoja rekisteröitäväksi vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä, eikä se ollut kehotuksesta huolimatta ilmoittanut puuttuvia tilinpäätösasiakirjoja rekisteröitäväksi päätöksen antamispäivään mennessä.

Yhtiö valitti päätöksestä ja vaati, että yhtiö palautetaan kaupparekisteriin. Yhtiö vetosi valituksessaan siihen, että yhtiö on toiminnassa eikä se ollut saanut Patentti- ja rekisterihallituksen kehotuksia ilmoittaa tilinpäätös rekisteröitäväksi. Yhtiö toimitti puuttuvia tilinpäätösasiakirjoja valitusvaiheessa.

Asiassa oli riidatonta, että yhtiö ei ollut ilmoittanut 31.10.2021 päättyneen tilikauden tilinpäätöstä rekisteröitäväksi vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä eikä ennen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen tekemistä. Hallinto-oikeus katsoi, että osakeyhtiölain 20 luvun 4 §:n mukaiset edellytykset kaupparekisteristä poistamiselle olivat täyttyneet eikä tilinpäätösasiakirjojen esittäminen valitusvaiheessa antanut syytä arvioida asiaa toisin.

Asiassa saadun selvityksen mukaan Patentti- ja rekisterihallitus oli lähettänyt yhtiölle kolme kehotusta ilmoittaa puuttuvat tilinpäätökset. Viimeinen kehotus oli rekisteröity yhtiön kaupparekisteritietoihin ja julkaistu Virallisessa lehdessä. Tilinpäätösasiakirjat oli tullut ilmoittaa rekisteröitäväksi viimeisessä kehotuksessa mainittuun määräpäivään mennessä sillä uhalla, että yhtiö poistetaan rekisteristä tai määrätään selvitystilaan. Kaikki kehotukset oli lähetetty yhtiön yritys- ja yhteisötietojärjestelmään merkittyyn postiosoitteeseen, eivätkä ne Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan olleet palautuneet lähettäjälle.

Hallinto-oikeus totesi, että osakeyhtiö voidaan osakeyhtiölain 20 luvun 5 §:n nojalla poistaa rekisteristä, vaikka sen ei voitaisi näyttää vastaanottaneen lainkohdan mukaista kehotusta. Yhtiö ei ollut esittänyt eikä asiassa ollut tullut ilmi mitään, mikä olisi antanut syytä epäillä, että yhtiölle lähetetyt kirjeet eivät olisi menneet perille. Yhtiöllä oli lisäksi ollut osakeyhtiölain 8 luvun 10 §:stä ja kirjanpitolain 3 luvun 9 §:stä johtuva velvollisuus toimittaa tilinpäätös rekisteröitäväksi määräajassa ilman eri kehotustakin.

Hallinto-oikeus katsoi, että Patentti- ja rekisterihallituksen menettely oli ollut osakeyhtiölain 20 luvun 5 §:n mukainen eikä asiassa ollut muutoinkaan selvitetty tapahtuneen menettelyvirhettä. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös ei siten ollut lainvastainen ja hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Helsingin hallinto-oikeus 28.6.2024 T:4075/2024

Sisällysluettelo