TaxFax nro 42 • 5.7.2024
Alennetun 10 prosentin arvonlisäverokannan hyödykkeiden siirto 14 prosentin verokantaan
Valtiovarainministeriö tiedottaa lähettäneen lausuntokierrokselle lakiesityksen luonnoksen (linkki), jossa esitetään arvonlisäverotuksen 10 prosentin alennetun verokannan piiriin kuuluvien hyödykkeiden siirtämistä 14 prosentin verokannan piiriin. Verokannan korotus ei kuitenkaan esityksen mukaan koske sanoma- ja aikakausilehtiä. Lausuntoaika päättyy 19.8.2024. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.
Muutos koskee:
- henkilöliikennettä, majoitustoimintaa, vierassatamatoimintaa ja lääkkeitä
- kulttuuri- ja urheilutoimintaa, kuten kirjoja, urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuritapahtumiin ja -tiloihin sekä urheilutapahtumiin, urheilutilojen käyttöä, urheilu- ja liikuntapalveluja, esiintyvän taitelijan, urheilijan tai muun julkisen esiintyjän verollisia esityksiä
- maahantuotuja ja tekijän tai satunnaisen myyjän myymiä taide-esineitä sekä tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamia tekijänoikeuteen liittyviä korvauksia
Edellä mainittuihin hyödykkeisiin sovellettaisiin samaa verokantaa kuin elintarvikkeisiin, ravintola- ja ateriapalveluihin ja rehuihin. Ainoastaan sanoma- ja aikakauslehtiin sovellettaisiin alempaa alennettua verokantaa.
Lisäksi kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirrettäisiin yleisen verokannan soveltamisalasta 14 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan.
Lakia sovellettaisiin, kun veron suorittamisvelvollisuus syntyisi lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa ollutta lainsäädäntöä.
Rajapinnan varmenteiden uusiminen voi olla ajankohtaista
Tulorekisteri tiedottaa (linkki), että vuonna 2022 noudetut Verohallinnon ja tulorekisterin rajapintojen varmenteet vanhenevat tänä vuonna. Varmenne on voimassa aina 2 vuotta, jonka jälkeen se pitää uusia. Jos varmenne ehtii vanheta, tietoja ei voi enää ilmoittaa tai hakea rajapinnan kautta.
Varmenteen tekninen yhteyshenkilö saa yleensä muistutusviestin sähköpostilla 60 vuorokautta ennen varmenteen vanhenemista.
Varmenteen vanhenemisen muistutusviestit ovat kuitenkin jääneet lähtemättä ajalla 20.3.‒3.7.2024. Vika on nyt korjattu. Muistutusviestejä on lähetetty 5.7.2024 niiden organisaatioiden yhteyshenkilöille, joiden hallinnoima varmenne on vanhenemassa seuraavan 14 vuorokauden aikana. Jos varmenne on uusittu, viesti ei vaadi toimenpiteitä.
Heinä- ja elokuun ajan varmenteiden tekniset yhteyshenkilöt saavat ylimääräisen muistutusviestin sähköpostilla 14 vuorokautta ennen varmenteen vanhenemista.
Varmenteen voimassaoloajan voi varmistaa varmenteesta. Jos käytät Verohallinnon tai tulorekisterin rajapintoja, näet organisaatiosi varmenteet myös kirjautumalla tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun.
Uutta oikeuskäytäntöä
Arvonlisäverotuksessa pysäköintioikeuden sekä asuin- tai liikehuoneistojen vuokraaminen muodostivat yhden taloudellisen kokonaisuuden
A Oy omisti rakennuksen, jossa sijaitsi asuinhuoneistoja ja liiketiloja. Yhtiö oli niin sanottu keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka osakkeet oikeuttivat yhtiöjärjestyksen perusteella hallitse-maan edellä mainittuja tiloja. Lisäksi yhtiö omisti ja hallitsi yhtiöjärjestyksensä perusteella 41 pysäköintihallissa sijaitsevaa autopaikkaa. Pysäköintihallissa sijaitsevien autopaikkojen hallinta oli jaettu hallinnanjakosopimuksella. A Oy:n omistamat ja hallitsemat pysäköintipaikat eivät olleet yhtiön tai minkään toisen kiinteistön asemakaavassa määriteltyjä velvoitepaikkoja. Pysäköintihalli sijaitsi korttelin pihakannen alla, ja sieltä oli yhteys liiketiloihin ja asuinhuoneistojen porraskäytäviin.
A Oy:n osakkeenomistaja B Oy hallitsi asuinhuoneistoja ja liiketiloja sekä vuokrasi niitä. A Oy ei luovuttanut pysäköintioikeuksia osakkaalleen B Oy:lle, eikä B Oy myynyt tai luovuttanut hakemuksessa tarkoitettuja pysäköintioikeuksia. Hakemuksen mukaan suurin osa A Oy:n hallitsemista pysäköintipaikoista tulisi olemaan asuinhuoneistojen vuokralaisten käytössä.
Hakemuksen mukaan vuokralaiset voivat tehdä pysäköintipaikoista toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen tai 30 vuorokauden pituisen määräaikaisen sopimuksen. Myös lyhyempi pysäköinti oli mahdollista. A Oy osti pysäköintilaitoksen operoinnin ulkopuoliselta yhtiöltä. Oikeus pysäköintiin yhtiön autopaikoilla pysäköintihallissa edellytti ajoneuvon rekisteröintiä pysäköintilaitoksen operoinnista vastaavan yhtiön sovelluksessa.
Keskusverolautakunta katsoi, kun otettiin huomioon hakemuksessa tarkoitettu A Oy:n asiakkaalle vastiketta vastaan suorittaman autopaikan hallintaoikeuden luovutuksen ominaispiirteet ja objektiivinen sisältö, että pysäköintihallissa sijaitsevan autopaikan hallintaoikeuden luovutuksessa oli kysymys arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitetusta kiinteän omaisuuden vuokrauksesta.
Kun A Oy omisti asuinhuoneistot ja liiketilat sekä luovutti pysäköintioikeuksia hakemuksessa tarkoitetulla tavalla näiden tilojen vuokralaisille, keskusverolautakunta katsoi, että näissä oloissa pysäköintioikeuden luovuttaminen sekä asuin- tai liikehuoneistojen käyttöoikeuden luovuttaminen muodostivat tosiasiassa unionin tuomioistuimen tuomiossa asiassa C-173/88, Henriksen, tarkoitetulla tavalla yhden taloudellisen kokonaisuuden. A Oy:n harjoittaman pysäköintipaikkojen vuokrauksen oli tältä osin katsottava liittyvän läheisesti verosta vapautettuun kiinteistön vuokraukseen. Ratkaisevaa merkitystä ei ollut sillä, että A Oy ei itse välittömästi luovuttanut asuin- tai liikehuoneistojensa käyttöoikeuksia samoille tahoille, vaan vuokranantajana oli yhtiön osakas, joka hallitsi tiloja A Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
Asuinhuoneistojen ja liiketilojen vuokralaisille luovutettavien pysäköintioikeuksien osalta kysymys ei ollut arvonlisäverolain 29 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta verollisesta alueiden vuokrauksesta kulkuneuvojen paikoitusta varten, vaan arvonlisäverolain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetusta verottomasta kiinteistöön kohdistuvan oikeuden luovuttamisesta. A Oy:n ei siten ollut suoritettava arvonlisäveroa, kun se luovutti hakemuksessa tarkoitettuja pysäköintioikeuksia omistamansa kiinteistön vuokralaisille.
Asiassa oli lisäksi ratkaistava, oliko A Oy:n toiminnan arvonlisäverollisuuden kannalta merkitystä sillä, jos tietyn pysäköintipaikan sijasta A Oy luovutti vastiketta vastaan oikeuden pysäköidä nimeämättömälle pysäköintipaikalle. Asiakas sai pysäköintimaksua vastaan pysäköidä mihin tahansa vapaalle yhtiön hallinnoimalle autopaikalle pysäköintihallissa eli rajatulla alueella.
Keskusverolautakunta totesi, että vaikka kyse ei ollut nimetystä pysäköintipaikasta, A Oy luovutti myös tässä tilanteessa rajatun kiinteistöpinta-alan pysäköintihallista asiakkaansa käyttöön vastiketta vastaan ja kysymys oli arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitetusta kiinteän omaisuuden vuokrauksesta. Vaikka A Oy luovuttaisi asiakkaalle oikeuden pysäköidä nimeämättömälle pysäköintipaikalle, hakemuksessa tarkoitettua A Oy:n harjoittamaa toimintaa ei siten voitu pitää arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna arvonlisäverollisena ja vähennykseen oikeuttavana toimintana sen vuoksi, että toiminta ei kuuluisi arvonlisäverodirektiivissä tarkoitetun kiinteän omaisuuden vuokrauksen soveltamisalaan.
Ennakkoratkaisu ajalle 20.6.2024–31.12.2025. Äänestys 7-1
Keskusverolautakunta 26.6.2024 nro 26 (ei lainvoimainen)
Verotettavaa tuloa ei realisoitunut tulospalkkion maksulla henkilöstörahastoon
Hakemusasiakirjojen hakija työskenteli erikoislääkärinä B Oy:ssä, joka oli valtakunnallinen yksityisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon piirissä toimivien ammattilaisten yhdessä omistama yritys. Hakijan kuukausipalkka koostui peruspalkasta, joka määräytyi erikoistumisen ja tehtyjen tuntimäärien mukaan, sekä henkilökohtaisesta lisästä, joka perustui työsuorituksen arviointiin.
B Oy:llä oli yhtiöjärjestyksen mukaan vastaanotto-osakesarjat ja kantaosakesarja. Vastaanotto-osakesarjan osakkeisiin liittyi oikeus harjoittaa B Oy:n toimialan mukaisia yksityisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluliiketoimintoja yhtiön osoittamissa toimipisteissä. Yhtiöjärjestyksen mukaan kullakin vastaanotto-osakesarjalla oli oikeus enintään sen toimintaoikeuden kerryttämän jakamattoman toimintatuloksen mukaiseen työpanososinkoon. B Oy:n laskentatoimi oli järjestetty siten, että kunkin vastaanotto-osakesarjan toimintatulos oli luotettavasti todennettavissa.
B Oy:ssä oli käytössä tulospalkkiojärjestelmä, jossa henkilöstörahastoon maksettavan tulospalkkion edellytykset olivat: 1) yhtiön vähintään 5 prosentin liikevoitto, 2) rahojen ja pankkisaamisten riittäminen vähintään 2 kuukauden palkanmaksuun ja 3) jakokelpoisen tuloksen vastaaminen vähintään tulospalkkioiden määrää. Mikäli edellytykset täyttyivät, järjestelmän piiriin kuuluva työntekijä oli oikeutettu henkilöstörahastoon maksettavaan tulospalkkioon, joka määräytyi henkilökohtaiselle kustannuspaikalle palkkiokauden aikana kertyneen asiakaslaskutuksen katteen perusteella. B Oy:n hallitus oli päättänyt, että tilikaudella 2024 henkilöstörahastoon oli siirrettävissä edellä mainitut edellytykset huomioon ottaen tulospalkkio, jonka määrä vastasi 25 prosenttia kustannuspaikan katteesta. Työntekijän tulospalkkion laskennassa käytetty kustannuspaikan kate muodostui työntekijän asiakaslaskutuksen ja yhtiön kustannuspaikkakohtaisten henkilöstökulujen ja liiketoiminnan muiden kulujen erotuksesta ennen henkilöstörahastosiirtoja.
Kun B Oy suoritti henkilöstörahastolaissa tarkoitetun henkilöstörahastoerän Henkilöstörahasto C:lle hakemuksessa kuvatulla tavalla, ei hakijan verotuksessa realisoitunut tuloverolaissa tarkoitettua tuloa. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2024.
Keskusverolautakunta 17.6.2024 nro 23 (ei lainvoim.)