TaxFax nro 44 • 2.8.2024
Henkilökuntaedut verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 1.8.2024 päivätyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa (linkki).
Ohjeessa käsitellään henkilökuntaetuja yksityishenkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä. Ohjeen verovapaata työterveyshuoltoa koskeva luku 3.2 on muokattu kokonaisuudessaan. Merkkipäivälahjoja koskevaan lukuun on lisätty uusi luku 3.4.1.3, jossa käsitellään osakeyhtiön omistajien merkkipäivälahjoja. Työnantajan järjestämää hierontaetua koskevaan lukuun 3.5.2.9 on täsmennetty edun kattaman hieronnan sisältöä ja määrää.
Osakeyhtiön omistajien merkkipäivälahjat
Osakeyhtiön omistajien saamia merkkipäivälahjoja on arvioitava tapauskohtaisesti. Jos kyse on yhtiöstä, jossa on osakkaiden lisäksi työntekijöitä, arvioinnissa on otettava lähtökohdaksi yhtiössä noudatettu merkkipäivälahjakäytäntö. Tällöin osakkaan saaman merkkipäivälahjan tavanomaisuutta ja kohtuullisuutta arvioidaan suhteessa siihen, mitä työntekijöille on merkkipäivälahjana annettu.
Jos yhtiön merkkipäivälahjakäytäntö perustuu siihen, että lahjan arvo määräytyy kunkin henkilön 1–2 viikon bruttopalkan mukaan, samaa bruttopalkkarajaa sovelletaan myös osakkaaseen. Jos osakas nostaa palkkaa, määräytyy verovapaan merkkipäivälahjan enimmäisarvo tosiasiassa nostetun palkan määrän mukaisesti.
Sen sijaan, jos osakas ei nosta palkkaa lainkaan tai nostaa vain vähäistä palkkaa, on tapauskohtaisesti arvioitava, onko hänen saamansa merkkipäivälahja tavanomainen ja kohtuullinen verrattuna muiden työntekijöiden saamiin lahjoihin. Jos osakkaan nostama kuukausittainen palkka vaihtelee, tarkastellaan palkan määrää edeltävän 12 kuukauden aikana nostettujen palkkojen keskiarvon perusteella vastaavasti kuin esimerkiksi provisiopalkkaisilla työntekijöillä. Vertailussa ei voi käyttää omistajayrittäjän tehtävästä maksettavaa arviomääräistä palkkatasoa, YEL-työtuloa tai nostettuja osinkoja.
Esimerkki 17: Osakeyhtiössä työskentelee omistajayrittäjä ja 10 työntekijää. Yrittäjä ei nosta työstään palkkaa, mutta yhtiö on antanut yrittäjälle puhelinedun. Yhtiössä noudatetun merkkipäivälahjakäytännön mukaan 60-vuotiaille työntekijöille annetaan merkkipäivälahjaksi 300 euron arvoinen kello. Omistajayrittäjälle voidaan antaa verovapaana 60-vuotismerkkipäivälahjana kyseinen kello, koska merkkipäiväläahjan tavanomaisuutta ja kohtuullisuutta arvioidaan vertaamalla lahjaa muiden työntekijöiden saamiin lahjoihin.
Merkkipäivälahjan verovapaus edellyttää, että lahja on työnantajan valitsema. Jos osakeyhtiössä työskentelee ainoastaan yhtiön omistaja, yhtiö ei voi antaa omistajalleen verovapaata merkkipäivälahjaa. Lahja ei tällöin ole työnantajan valitsema, koska päätöksen lahjan antamisesta ja lahjan valitsemisesta itselleen tekee osakas itse.
Hieronta verovapaana virkistystoimintana
Tuloverolaissa ei ole määritelty euromääräistä rajaa sille, minkä suuruista hierontaetua voidaan pitää säännöksessä tarkoitetulla tavalla tavanomaisena ja kohtuullisena. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisussa KVL 30/2017 edun määrä oli 360 euroa vuodessa. Hierontaetu on oikeuskäytännön mukaan osa työnantajan tarjoamaa virkistys- ja harrastustoimintaa, josta säädetään TVL 69 §:n 1 momentin 4 kohdassa. Verovapaana virkistys- ja harrastustoimintana pidetään TVL 69 §:n 5 momentin mukaan myös enintään 400 euron vuosittaista etua omaehtoisesta liikunta- ja kulttuuritoiminnasta. Ottaen huomioon hierontaetua koskeva oikeuskäytäntö ja laissa säädetty verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun määrä, voidaan tavanomaisena ja kohtuullisena määränä pitää enintään 400 euron suuruista vuosittaista hierontaetua.
Edellä mainitussa keskusverolautakunnan ennakkoratkaisussa kuvatulla tavalla järjestetty hieronta on verotus- ja oikeuskäytännössä hyväksytty poikkeus TVL 69 §:n 1 momentin 4 kohdan soveltamisessa. Ratkaisusta ilmeneviä periaatteita ei siksi voida laajentaa koskemaan muiden terveydenhuollon toimijoiden kuin hierojien tarjoamiin palveluihin. Työnantajan verovapaana virkistystoimintana järjestämää hierontaa koskevia periaatteita ei siis voida soveltaa esimerkiksi fysioterapeutin, osteopaatin, naprapaatin, kiropraktikon tai kalevalaisen jäsenkorjaajan tarjoamiin palveluihin. On kuitenkin mahdollista, että työnantaja tarjoaa Valviran rekisteröimien terveydenhuollon ammattihenkilöiden, kuten fysioterapeutin, osteopaatin, naprapaatin tai kiropraktikon palveluja osana vapaaehtoista työterveyshuoltoa.
Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen yhteisöjen verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 1.8.2024 päivätyn ohjeen Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen yhteisöjen verotuksessa (linkki). Ohjeessa käsitellään kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamista yhteisöjen tuloverotuksessa tilanteissa, joissa Suomessa yleisesti verovelvollisella yhteisöllä on tuloja, joihin Suomen lisäksi on verotusoikeus myös toisella valtiolla.
Ohjeen luvun 2.2.1 alkuosaa on täydennetty vieraasta valtiosta saadun tulon määritelmän osalta. Ohjeen lukua 2.3 on päivitetty Suomen ja Ranskan välillä solmitun uuden verosopimuksen vuoksi. Ohjeen lukuja 2.2.6 ja 3.2 on myös päivitetty ulkomaisen veron hyvittämistä ja hyvityskelvottoman veron vähentämistä koskevan oikeuskäytännön (KVL 25/2023 ja KVL 34/2021) johdosta. Lisäksi ohjeeseen on tehty eräitä täsmennyksiä ja teknisiä päivityksiä.
Suomi ja Ranska ovat allekirjoittaneet uuden tuloverotusta koskevan verosopimuksen huhtikuussa 2023. Uudessa verosopimuksessa kaksinkertainen verotus poistetaan hyvitysmenetelmällä aiemman vapautusmenetelmän sijaan. Uuden verosopimuksen muut keskeisimmät muutokset koskevat portfolio-osinkojen verotusta, eläketulon verottamista ja kiinteän toimipaikan määritelmää. Muutokset astuvat voimaan, kun molemmat valtiot ovat toteuttaneet tarvittavat kansalliset menettelyt. Jos uusi verosopimus saatetaan voimaan vuonna 2024, sopimuksen määräyksiä aletaan soveltaa kalenterivuoden 2025 alusta lukien.
Uutta oikeuskäytäntöä
Hinnanerosopimukseen sijoitetun lainapääoman korkojen vähennyskelpoisuus
Verovelvollinen oli ottanut hinnanerosopimuksilla (CFD) käytävää kaupankäyntiä varten pankkilainan. Voitollisten tapahtumien tuotto oli verotettu verovelvollisen muuna pääomatulona. Asiassa oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksesta ratkaistavana, olivatko verovelvollisen mainitusta lainasta pankille maksamat korot vähennyskelpoisia tuloverolain 58 §:n 1 momentin mukaisina tulonhankkimisvelan korkoina.
Valituksessa viitatun korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön (KHO 2010:74 ja KHO 11.4.2005 T 802) mukaan hinnanerosopimuksesta aiheutuva meno ei ole tuloverolain 54 §:ssä tarkoitettu tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuva meno, eikä myöskään tuloverolain 50 §:ssä tarkoitettuna luovutustappiona tai muuna luovutustappioon rinnastettavana tappiona vähennyskelpoinen. Hallinto-oikeus totesi, että mainituissa ratkaisuissa oli ollut kysymys hinnanerosopimuksesta aiheutuvan negatiivisen hinnanerotuksen eli menetyksen vähennyskelpoisuudesta. Ratkaisuista ei ollut johdettavissa oikeusohjetta, jonka mukaan hinnanerosopimuksista johtuvat menot olisivat verotuksessa kategorisesti vähennyskelvottomia.
Verovelvollisen ottama laina oli kohdistunut veronalaisen pääomatulon hankkimiseen hänen sijoittaessaan lainapääoman hinnanerosopimuksiin. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon, että veronalaisen tulon hankkimisesta johtuvat menot ovat verotuksessa laajasti vähennyskelpoisia, olivat mainitun velan korot tuloverolain 58 §:n 1 momentin mukaisina tulonhankkimisvelan korkoina vähennyskelpoisia verovelvollisen pääomatuloista.
Verovuosi 2018
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 10.7.2024 T:1488/2024