TaxFax nro 46 • 16.8.2024
Verokortit voimaan tammikuun alusta
Tasavallan presidentti on vahvistanut ennakkoperintälain muutokset (He 49/2024, VaVM 10/2024), joiden perusteella verovuoden verokortit ja ennakonpidätysprosentit tulevat voimaan 1. tammikuuta alkaen. Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2025 ennakkoperinnässä.
Suorituksen maksaja voi muutosten voimaan tullessa edelleen käyttää tammikuussa maksettavan suorituksen ennakonpidätystä toimittaessaan suorituksen saajan edellisen vuoden päättyessä voimassa ollutta ennakonpidätysprosenttia, jos maksajalla ei ole suoritusta maksaessaan tiedossa suorituksen saajan kyseiselle vuodelle määrättyä ennakonpidätysprosenttia.
Verohalinto voi välttämättömistä syistä määrätä ennakonpidätykset toimitettavaksi vuoden alusta lukien enintään maaliskuun loppuun edellisen vuoden päättyessä voimassa olleiden ennakonpidätysprosenttien mukaisesti, kuten nykyisin. Määräyksen antaminen olisi välttämätöntä esimerkiksi silloin, jos verokorttien muodostaminen viivästyy merkittävästi tietojärjestelmähäiriön tai verovuoden veroperusteiden vahvistumisen viivästymisen vuoksi.
Verovelvollinen voi pyytää uutta muutosverokorttia aina, kun hänen tuloissaan tai vähennyksissään on tapahtunut muutoksia. Verovuoden aikana tehtävien muutosverokorttien lukumäärää ei ole rajoitettu.
Muutoksen jälkeen Verohallinto voi ennakonpidätysprosenttien laskennassa ottaa huomioon myös yli 7 000 euron suuruiset ennakonkannon alaiset tulot, jos ne on huomioitu aiemmin verovelvollisen ennakonpidätysprosentin laskennassa.
Uudistuksen tavoitteena on vähentää kansalaisten tarvetta verokorttimuutoksiin ja muutosverokorttien käsittelystä suoritusten maksajille aiheutuvaa työtä.
Yhtiön palkkavelat ja muut velat osakkaalle
Verohallinto on julkaissut 14.8.2024 päivityn ohjeen Yhtiön palkkavelat ja muut velat osakkaalle (linkki). Ohjeen lukuun 1.1 on lisätty linkki tulorekisterin ohjeistukseen.
Yhtiön verotuksessa osakkaalle maksettavat palkat vähennetään suoriteperusteisesti sinä vuonna, jona työ on suoritettu. Yhtiön osakkaan palkka yhtiön hyväksi tekemästä työstä voi kuitenkin tilikauden päättyessä olla yhdeltä tai useammalta kuukaudelta tai koko tilikaudelta nostamatta. Tällöin palkka kirjataan tilinpäätöksessä palkkatiliä veloittaen ja siirtovelkojen tiliä hyvittäen.
Jos yhtiö on maksukykyinen velan kirjaamisen hetkellä, palkka realisoituu osakkaan sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jonka aikana palkka on kirjattu yhtiön kirjanpitoon velaksi.
Jos yhtiö kuitenkin osoittaa, että palkkavelka on maksettu kuluksi kirjaamista seuraavana vuonna tai että se maksetaan viimeistään kuluksi kirjaamista seuraavana verovuonna, palkka verotetaan osakkaalla sen verovuoden tulona, jona palkka on maksettu.
Jos yhtiö ei ole osoittanut olevansa maksukyvytön eikä palkkaa ole maksettu sen kuluksi kirjaamista seuraavanakaan vuonna, palkkasaatavat verotetaan osakkaan tulona sinä verovuonna, jona ne on kirjattu velaksi yhtiön kirjanpitoon.
Yhtiön maksukykyisyyttä osoittaa muun muassa se, että yhtiön osakkaat ovat nostaneet yhtiöstä varoja muutoin kuin palkkana, kuten lainana, osinkona tai henkilöyhtiöstä yksityisottona.
Yhtiön ja osakkaan välisiin suorituksiin, jotka perustuvat vuokrasopimukseen, velkakirjaan tai muuhun sopimukseen ja jotka on kirjattu yhtiön velaksi osakkaalle, sovelletaan samaa käytäntöä kuin maksamattomiin palkkoihin.
Yhtiön on ilmoitettava osakeyhtiön osakkaan palkkasaatava tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella. Ilmoitus on annettava, jos suoritus kirjataan osakkaan palkkasaatavaksi.
Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen
Verohallinto on julkaissut 13.8.2024 päivityn ohjeen Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen luonnollisten henkilöiden verotuksessa (linkki).
Ohjeen lukua, joka käsittelee vieraasta valtiosta saadun tulon käsitettä (3.2.2) on täsmennetty ja siihen on lisätty kolme uutta esimerkkiä. Muutoin ohje vastaa sen aiempaa versiota.
Jos kyseessä on verosopimusvaltiosta saatu tulo, Suomen verotuksessa hyvitetään verosopimuksessa mainitut verot. Jos tulon lähdevaltion kanssa ei ole verosopimusta, hyvitetään vain vieraalle valtiolle maksettu vero. Ulkomainen vero hyvitetään ainoastaan vieraasta valtiosta saadun tulon perusteella suoritettavista veroista, ei sen sijaan Suomesta saaduista tuloista määrättävistä veroista.
Ulkomailta vai Suomesta saatua tuloa
Palkkatulo on Suomesta saatua tuloa, jos työ on tehty yksinomaan tai pääasiallisesti Suomessa täällä olevan työn- tai toimeksiantajan lukuun. Arvio siitä, onko työskentely tapahtunut pääasiallisesti Suomessa, tehdään yleensä verovuosikohtaisesti samaan tapaan kuin yleisesti verovelvollisilla avainhenkilöillä.
Jos tulo on Suomesta saatua, tulosta ulkomaille maksettua veroa ei voida yleensä hyvittää menetelmälain nojalla.
Suomessa asuva henkilö saattaa työskennellä ulkomailla suomalaisen työnantajan ulkomailla olevan kiinteän toimipaikan hyväksi esimerkiksi rajatun ajan kestävässä projektiluontoisessa työtehtävässä. Tällöin Suomessa työskentelyn pääasiallisuutta tarkastellaan sen ajanjakson aikana, jonka työntekijä on työskennellyt kiinteän toimipaikan hyväksi. Jos työskentely tällä ajanjaksolla ei ole tapahtunut pääsiallisesti Suomessa, palkkatuloa voidaan pitää menetelmälain tarkoittamalla tavalla vieraasta valtiosta saatuna tulona, vaikka yksittäisiä työskentelypäiviä tämän ajanjakson aikana olisi ollut myös Suomessa.
Kun suomalaiseen työnantajaan työsuhteessa oleva työntekijä työskentelee ulkomailla muualla kuin verosopimusvaltiossa, on mahdollista, että työskentelyvaltio soveltaa taloudellisen työnantajan käsitettä ja sen perusteella verottaa palkkatulon. Palkkatuloa voidaan tällöin pitää vieraasta valtiosta saatuna tulona, jos esitetään selvitys, että työskentelyvaltio on sisäisen lainsäädäntönsä nojalla soveltanut taloudellisen työnantajan käsitettä ja työskentely taloudellisen työnantajan hyväksi on tapahtunut pääasiallisesti muualla kuin Suomessa.
Esimerkki
Suomalainen työnantaja lähettää Suomessa asuvan työntekijän työskentelemään 20.1.–10.3.2024 väliseksi ajaksi valtioon, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Työntekijä työskentelee tällä ajanjaksolla yksinomaan ulkomailla suomalaisen työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvan työskentelyvaltiossa asuvan yrityksen lukuun tehtävässä projektissa. Muun ajan vuodesta työntekijä työskentelee Suomessa saman työnantajan palveluksessa. Työntekijä on ulkomaantyöskentelyn ajan työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan. Suomalainen työnantaja maksaa työntekijän palkan, mutta veloittaa palkkakulut ulkomaiselta konserniyritykseltä. Työskentelyvaltio soveltaa taloudellisen työnantajan käsitettä ja verottaa työntekijän palkkatulon.
Kun työntekijä ei ole tällä ajanjaksolla (20.1.–10.3.) työskennellyt pääasiallisesti Suomessa, palkkatuloa voidaan pitää menetelmälain tarkoittamalla tavalla vieraasta valtiosta saatuna tulona ja ulkomaille maksettu vero voidaan hyvittää menetelmälain säännösten mukaisesti.
Kotitalouden sähköntuotanto
Verohallinto on julkaissut 14.8.2024 päivityn ohjeen Kotitalouden sähköntuotannon tuloverotus (linkki). Ohjeen lukua, joka käsittelee laitteiston hankintaan kohdistuvia korkoja (3.4) on päivitetty, koska asuntolainan korkovähennys on poistunut 1.1.2023 alkaen.
Kotitalouden itse tuottaman sähkön käytöstä kotitalouden omiin tarpeisiin ei muodostu veronalaista etua. Kotitalouden tuottaman sähkön myynnistä saatu tulo on veronalaista tuloa. Sähkön myynnistä saatu korvaus on veronalaista tuloa riippumatta siitä, maksetaanko korvaus verovelvolliselle rahana vai hyvitetäänkö sillä hänen sähkölaskuaan.
Verovelvollinen voi vähentää sähkön tuotantoon ja myyntiin kohdistuvia menoja.
Kotitalouden harjoittama pienimuotoinen sähkön myynti ei ole tulonhankkimistoimintaa, joten menot ovat vähennyskelpoisia enintään sähkön myynnistä saadun veronalaisen tulon määrään asti. Sähkön tuotannosta tai myynnistä aiheutuneita menoja ei voida vähentää muusta tulosta eikä niiden perusteella vahvisteta tappiota.
Käytännössä kotitalouden harjoittamaan sähkön myyntiin liittyvät vuotuiset menot ja poistot ovat lähes poikkeuksetta niin suuret, että kotitalouden harjoittamasta pienimuotoisesta sähköntuotannosta ei muodostu verotettavaa tuloa. Pienimuotoista sähköntuotantoa ei siten tarvitse pääsääntöisesti ilmoittaa verotuksessa. Mahdollinen verotettava tulo ilmoitetaan verotuksessa muuna ansiotulona.
Suurten konsernien vähimmäisvero
TaxFax nro 45:ssa kerrottiin, että Valtiovarainministeriö oli lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen suurten konsernien vähimmäisverolain muutoksista. Lähetyksen tekstissä oli kirjoitusvirhe suurten konsernien liikevaihdon osalta.
Vähimmäisverolain tavoitteena on varmistaa, että suuret vähintään 750 miljoonan euron vuosiliikevaihdon konsernit maksavat määritellyistä tuotoistaan kansainvälisesti veroa vähintään 15 prosenttia.