Verovuoden 2023 verotuksen tietojen julkaisu
Verohallinto tiedottaa (linkki), että tuloverotuksen tiedot verovuodelta 2023 tulevat julkisiksi 7.11.2024. Tiedot ovat sähköisesti nähtävillä vain Verohallinnon toimipisteissä.
Tiedotusvälineet voivat kuitenkin tilata tietoja sähköisessä muodossa ja kysellä tietoja etäyhteyden kautta. Mediapalvelun poimintarajaa on korotettu aiemmasta 100 000 eurosta 120 000 euroon.
Tuloverotuksen julkisten tietojen luvut ovat verotuksen lopputulos verotuksen päättymishetken mukaisena. Verotuksen julkiset tiedot sisältävät verotettavan ansio- ja pääomatulon, ja niissä on huomioitu sekä Verohallinnon viran puolesta tekemät että henkilön itsensä ilmoittamat ja Verohallinnon hyväksymät vähennykset.
Muutosverotustiedot tulevat julkisiksi
Verohallinto tiedottaa (linkki), että tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen muutosverotustiedot tulevat julkisiksi verovuodesta 2022 alkaen.
Aiemmin julkisia ovat olleet ainoastaan ns. säännönmukaisen verotuksen tiedot, eli verotiedot on julkaistu sellaisina, kuin ne ovat olleet verotuksen päättymishetkellä. Jos verotukseen on tullut myöhemmin muutoksia esimerkiksi muutoksenhaun tai oikaisun takia, muutokset eivät ole olleet julkisia.
Lakimuutoksen vuoksi myös muuttuneet tiedot, eli muutosverotustiedot, tulevat nyt julkisiksi. Muutos koskee muutosverotustietoja verovuodesta 2022 alkaen.
Muutosverotustietoja julkaistaan ensimmäisen kerran syyskuun 2024 lopulla ja jatkossa kerran kuussa. Tietoja voi katsella verotoimistojen asiakaspäätteiltä tai pyytää Verohallinnon asiakaspalvelusta. Kiinteistöverotuksen muutosverotustietoja ei aluksi julkaista asiakaspäätteillä, vaan niitä voi kysyä Verohallinnon asiakaspalvelusta kiiinteistötunnuksen perusteella.
Ensimmäinen julkaisu tapahtuu 24.9.2024. Tällöin tulevat julki verovuoden 2022 muutosverotuksen tiedot, jotka ovat valmistuneet elokuun 2024 loppuun mennessä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Trustiin siirrettävien varojen verotus
A ja hänen puolisonsa suunnittelivat perustavansa Guernseyn lainsäädännön mukaisen trustin. Trustiin oli tarkoitus siirtää asettajina toimivien A:n ja hänen puolisonsa omistamia B Oy:n osakkeita asiakirjalla, jonka englanninkielinen nimitys oli settlement. Siirtäminen tarkoitti, että asettajat lakkasivat olemasta osakkeiden omistajia. Trustin perustamisen pääasiallisena tarkoituksena oli perhevarallisuuden hallinnoinnin järjestäminen pitkällä aikajänteellä. Trustin edunsaajia olivat asettajien jälkeläiset eli asettajien lapset, lapsenlapset sekä näiden jälkeläiset. Trusteena toimisi Guernseyllä rekisteröity paikallisen finanssialaa valvovan viranomaisen valvoma ja hyväksymä, trusteena toimimaan oikeutettu yhteisö.
Guernseyn lain mukaan trusti ei ollut erillinen oikeushenkilö, eikä sillä ollut oikeuskelpoisuutta. Trustiin siirrettävät varat tulivat Guernseyn lain mukaan trusteen omistukseen. Trusteella oli valta päättää siitä, miten varoja ja sen kerryttämää tuottoa käytetään, mihin ne sijoitetaan ja milloin niitä luovutetaan edunsaajille. Trusti oli peruuttamaton, eivätkä asettajat voineet vaatia trustiin siirtämäänsä omaisuutta takaisin itselleen. Trustin oli tarkoitus olla voimassa ikuisesti.
Asiassa oli kysymys siitä, onko B Oy:n osakkeiden siirtäminen trustiin luovutus, jota verotetaan tuloverolain luovutusvoittoja ja -tappioita koskevien säännösten mukaan.
Korkein hallinto-oikeus ottaen huomioon trustin pysyvyyden ja trusteen omistusoikeuden sekä päätösvallan katsoi, että trusti vastasi tuloverolain 3 §:n 7 kohdassa tarkoitettua erityiseen tarkoitukseen varattua varallisuuskokonaisuutta. Siten B Oy:n osakkeiden omistusoikeuden siirtoa A:lta trustille ei ollut verotuksessa katsottava lahjoitukseksi trustin edunsaajalle eli A:n lapsille, vaan kysymys oli A:n ja trustin välisestä oikeustoimesta. Koska varojen siirtoa trustille ei tehty lahjan muodossa, osakkeiden omistusoikeuden siirto A:lta trustille oli katsottava tuloverolain soveltamisalaan kuuluvaksi oikeustoimeksi, joka rinnastui lähinnä varojen sijoittamiseen. Kun otettiin huomioon trustin perustamisen pääasiallinen tarkoitus eli perhevarallisuuden hallinnoinnin järjestäminen pitkällä aikajänteellä ja tästä A:lle sekä hänen lähipiirilleen kertyvä hyöty, osakkeiden omistusoikeuden siirtoa ei ollut katsottava kokonaan vastikkeettomaksi. Näiden seikkojen perusteella B Oy:n osakkeiden omistusoikeuden siirto trustille oli katsottava tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi luovutukseksi, jossa osakkeet arvostettiin niiden käypään arvoonsa. Ennakkoratkaisu verovuosille 2021 ja 2022.
KHO 10.9.2024 T:2407 eli ennakkopäätös KHO:2024:100
(Äänestys 4–1 ja esittelijän eriävä mielipide)
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen ulkomaisen väliyhteisön osakkaan verotuksessa
A oli Suomessa yleisesti verovelvollinen. Hän omisti panamalaisen C Inc S.A:n, joka oli hakemuksen mukaan väliyhteisölain 2 §:ssä tarkoitettu väliyhteisö. Väliyhteisö oli luovuttanut Espanjassa sijaitsevan kiinteistön tammikuussa 2024. Väliyhteisön ainoa verovuonna 2024 päättyvä tilikausi päättyi 29.2.2024. A oli tuolloin elossa. Väliyhteisön purkaminen oli vireillä.
VYL 4.5 §:n mukaan väliyhteisötulo otetiin osakkaan verotuksessa huomioon verovuonna, jona ulkomaisen väliyhteisön verovuosi päättyi. Verovuodella tarkoitettiin kalenterivuoden aikana päättyneitä tilikausia. TVL 17.1 §:n mukaan verovuoden aikana kuolleen henkilön kuolinpesää verotettiin kuolinvuodelta sekä vainajan että kuolinpesän tulosta ja kuolinpesään sovellettiin niitä tuloverolain säännöksiä, joita vainajaan olisi sovellettu. Siten kiinteistön luovutuksesta väliyhteisölle muodostunut tulo luettiin A:n tai hänen kuolinpesänsä verovuoden 2024 veronalaiseksi tuloksi. Kun luovutettu kiinteistö oli omistettu väliyhteisön kautta yli 10 vuoden ajan, A:n veronalaisen tulon määrästä vähennettiin TVL 46.1 §:ssä tarkoitettu 40 %:n hankintameno-olettama.
Suomen ja Panaman välillä ei ollut verosopimusta. Keskusverolautakunta totesi, että verosopimuksia sovelletaan sopimusvaltiossa asuvaan henkilöön, joka saa tuloa toisesta sopimusvaltiosta. A ei ollut saanut tuloa Espanjasta, vaan tulon oli saanut toinen (juridinen) henkilö. Suomen ja Espanjan välisen tuloveroverosopimuksen 1 artiklan 2 kappaleen mukaan sopimusta voitiin soveltaa tiettyjen edellytysten täyttyessä kolmannessa valtiossa asuvan yksikön kautta saatuun tuloon, jos yksikkö on verotuksellisesti jaettava (fiscally transparent). Panamalaisen yhtiön saamaa tuloa ei kuitenkaan verotettu Suomessa siksi, että se olisi ollut verosopimuksessa tarkoitettu yksikkö vaan Suomen sisäisen väliyhteisölainsäädännön perusteella. Suomen ja Espanjan välinen tuloverosopimus ei siten ollut asiassa VYL 6.2 §:ssä tarkoitettu kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, eikä sitä voitu soveltaa.
Väliyhteisö maksoi luovutuksesta Espanjaan veroa. NRIT (Spanish non-resident Income Tax) oli ulkomaalaisen yhtiön/henkilön Espanjaan kiinteistön luovutuksesta suorittama valtiollinen tulovero. Plusvalia oli paikallinen vero, joka maksettiin maan arvonnoususta sen luovutushetkellä. Plusvalian veropohja oli selvityksen perusteella maapohjan osuus luovutusvoitosta tai 40 % maarekisterin mukaisesta maapohjan arvosta, jossa 40 % perustui kiinteistön omistusaikaan. Tapauksessa jälkimmäinen laskutapa johti edullisempaan lopputulokseen. Plusvalia oli kiinteistön luovutushinnasta vähennyskelpoinen kulu NRIT:n määrää laskettaessa.
Suomen ja Espanjan välisen tuloverosopimuksen 2 artiklan mukaan sopimusta sovellettiin mm. kiinteän omaisuuden luovutuksesta saadun voiton perusteella suoritettaviin veroihin sekä arvonnousun perusteella suoritettaviin veroihin, jotka oli määrätty valtion tai paikallisviranomaisten lukuun. Nämä seikat huomioiden Plusvalia-veroa oli pidettävä tuloverona. Valtion tulovero NRIT voitiin hyvittää VYL 6.1 §:n nojalla. Plusvalia-veroa ei voitu hyvittää, koska se ei ollut VYL 6.1 tai 6.2 §:issä tarkoitettu vero. Hyvittämättä jäävä tulovero ei ollut vähennyskelpoinen meno myöskään TVL 54 §:n nojalla.
Väliyhteisön purkautuminen oli sen osakkaan näkökulmasta verotuksessa vaihtoon rinnastettava luovutus, ja siihen sovellettiin VYL 4.3 §:ää. Kun A:n jako-osan määrä ei tullut ylittämään A:lle kertyneen väliyhteisötulon määrää, jako-osa ei ollut A:n veronalaista tuloa.
Ennakkoratkaisu verovuosille 2023 ja 2024.
Keskusverolautakunta 29.8.2024 nro: 27 (ei lainvoimainen)