Suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvitys
Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja lakiehdotuksesta suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä (linkki). Lausuntoaika päättyy 11.10.2024.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu sekä Euroopan komissio on hyväksynyt ehdotetun valtiontuen.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä (investointihyvitys). Investointihyvitykseen olisi oikeutettu yhtiö, joka toteuttaisi Suomessa suuren ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävän investoinnin, jonka tukikelpoiset investointikustannukset olisivat vähintään 50 miljoonaa euroa.
Investointihyvityksen piiriin voisivat tulla investoinnit uusiutuvaan energiaan, pois lukien sähköntuotanto, sekä uusiutuvan energian varastointiin, investoinnit teollisuusprosessien kasvihuonepäästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseen sekä investoinnit eräille ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisille aloille.
Investointihyvitys vähennettäisiin yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta ja sen määrä olisi 20 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista. Hyvityksen enimmäismäärä olisi 150 miljoonaa euroa yhtiötä kohden. Investointihyvitystä saisi vähentää yhteisöverosta vuonna 2028, ja sitä seuraavana 19 vuotena. Investointihyvitystä saisi kuitenkin vähentää vuodessa korkeintaan kymmenen prosenttia hyvityksen kokonaismäärästä ja aikaisintaan sinä vuonna, kun investointi valmistuu.
Oikeutta investointihyvitykseen tulisi esityksen mukaan hakea etukäteen ja oikeus hyvitykseen tulisi olla myönnettynä vuoden 2025 loppuun mennessä. Oikeutta investointihyvitykseen tulisi hakea ennen investointia koskevien töiden alkamista. Business Finland ottaa hakemuksia vastaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hallituksen esitys on annettu.
Ennakkoratkaisun pitkä käsittelyaika
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa (EOAK/1480/2024) todettiin, että kantelijan päämiehen ennakkoratkaisuhakemusta ei ole käsitelty lain ja hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.
Tapauksessa kantelijan päämiehen tuloverotuksen ennakkoratkaisuhakemuksen käsittely kesti noin 20 viikkoa eli huomattavasti Verohallinnon verkkosivuilla ilmoitettua kauemmin. Hakemus oli ollut ennakkoratkaisuasioiden ruuhkautumisen vuoksi Verohallinnossa vireillä jo noin 18 viikkoa siinä vaiheessa, kun veroasiantuntija oli ottanut asian käsiteltäväksi ja pyytänyt kantelijaa toimittamaan valtakirjan ja lisäselvityksen.
Laillisuusvalvonnassa on vakiintuneesti katsottu, että viranomaisen voimavaroihin ja työmäärään liittyvillä syillä ei voida hyväksyttävästi perustella poikkeamista siitä, mitä perusoikeutena turvattu oikeusturva asian asianmukaiselta ja ilman aiheetonta viivytystä tapahtuvalta käsittelyltä edellyttää. Kyseessä on lisäksi ollut laissa kiireelliseksi säädetystä asia.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi, että kantelijan päämiehen ennakkoratkaisuhakemusta ei ole käsitelty lain ja hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Korkovähennysrajoitusten soveltaminen ja realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot
A Oy oli ottanut emoyhtiöltään Norjan kruunun määräisen velan. Asiassa oli ratkaistavana, oliko A Oy:n sanotun velan pääomasta ja korosta aiheutuvia realisoituneita valuuttakurssivoittoja ja -tappioita pidettävä yhtiön elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 2 momentissa tarkoitettuna korkotulona ja korkomenona.
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:ssä säädetään lain 18 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen korkojen vähennyskelpoisuudelle asetetuista rajoituksista. Kurssitappioiden vähennyskelpoisuudesta säädetään puolestaan saman lain 18 §:n 1 momentin 3 kohdassa. Lain lähtökohtana siten on se, etteivät kurssitappiot ole korkoa ja etteivät lain 18 a §:n rajoitukset koske kurssitappioiden vähennyskelpoisuutta. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a § perustuu veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin (ATAD), joten asiassa oli myös otettava huomioon direktiivin tulkintavaikutus. Mainitussa direktiivissä ’vieraan pääoman menoilla’ tarkoitetaan muodoltaan kaikenlaisen velan korkomenoja tietyt vieraan pääoman ja rahoituksen hankkimiseen liittyvistä välineistä johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot mukaan lukien. Vieraan pääoman sisällyttämisen osalta koron käsitteeseen direktiivi jättää harkintavaltaa kansalliselle lainsäätäjälle. Korkoa vastaavat menot on kansallisesti määriteltävä, ja niihin on luettava vain tietyt vieraan pääoman ja rahoituksen hankkimiseen liittyvistä välineistä johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot.
Koska Norjan kruunun määräisen lainan pääomasta aiheutuvat realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot eivät luonteeltaan poikkea vieraan pääoman suorituksista, ne eivät olleet elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:ssä tarkoitettua korkotuloa ja -menoa. Realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot olivat sen sijaan osa lainan korkomenoja siltä osin kuin ne aiheutuivat Norjan kruunun määräisestä lainasta johtuvasta korosta. Näin ollen tältä osin realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot olivat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 2 momentissa tarkoitettua korkomenoa tai korkotuloa. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuosille 2023 ja 2024.
KHO 17.9.2024 T:2524 eli ennakkopäätös KHO:2024:103
Omistusajan laskeminen sulautumisessa kun sulautumisvastiketta ei anneta
A:n oli yhdessä B Oy:n muiden osakkaiden kanssa tarkoitus perustaa Yhdysvaltoihin D Inc -niminen yhtiö, jonka omistusrakenne olisi sama kuin B Oy:n omistusrakenne. B Oy:n oli tarkoitus sulautua D Inc:n perustamaan ja kokonaan omistamaan C Oy:öön elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a ja 52 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ja noudattaen kirjanpidon tasejatkuvuutta. Sulautumisessa ei ollut tarkoitus antaa vastiketta.
Asiassa oli ratkaistavana, miten määritetään A:n tulevan luovutusvoiton verotusta varten D Inc:n osakkeiden omistusaika, kun C Oy:öön sulautuneen B Oy:n osakkeiden hankintameno luetaan hänen omistamiensa D Inc:n osakkeiden hankintamenoon.
A:n jo ennen B Oy:n sulautumista hankkimat D Inc:n osakkeet eivät olleet osakkeita, jotka A olisi saanut sulautumisvastikkeena. Kun otettiin huomioon sulautumisvastikkeen antamatta jättäminen, A ei saanut eikä hänellä ollut sellaisia osakkeita, joiden omistusaikaa luovutusvoiton verotusta varten määritettäessä lukuun olisi otettava se aika, jonka A oli omistanut B Oy:n osakkeita. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sillä perusteella, että B Oy:n sulautuminen voitiin luonnehtia A:n tekemäksi lisäsijoitukseksi D Inc:hen ja että B Oy:n osakkeiden hankintameno voitiin lukea A:n verotuksessa hänen omistamiensa D Inc:n osakkeiden hankintamenoon. Asiaa ei ollut arvioitava toisin myöskään yritysjärjestelydirektiivin tavoitteiden perusteella.
Tuloverotuksen ennakkoratkaisu verovuosille 2022 ja 2023.
KHO 13.9.2024 T:2481 eli ennakkopäätös KHO:2024:102