TaxFax nro 57 • 8.10.2024
Hyvitys avoerossa
Verohallinto on julkaissut 7.10.2024 päivätyn ohjeen Avoeron yhteydessä maksettava hyvitys (linkki). Ohjeessa käsitellään pääasiassa tilanteita, joissa avoliitto purkautuu eron vuoksi. Myös puolison kuolemasta johtuvaa yhteistalouden purkautumista käsitellään lyhyesti. Hyvityksen maksamiseen ja saamiseen liittyy erilaisia veroseuraamuksia. Hyvityksen verotuskohtelu on erilainen riippuen siitä, mihin maksettava hyvitys perustuu.
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella.
Hyvitys työpanoksen perusteella
Työpanokseen perustuva hyvitys on lähtökohtaisesti veronalaista ansiotuloa, jota verotetaan muuna ansiotulona. Työpanoksen perusteella maksettava hyvitys voi perustua esimerkiksi toisen avopuolison tekemään merkittävään rakennustyöhön tai muuhun omaisuuden parantamis- tai korjaustyöhön. Tällaisen työn perusteella toiselle maksettu hyvitys on saajan veronalaista ansiotuloa. Hyvityksen maksajalle suoritus on osa kyseisen omaisuuden hankintamenoa.
Omaisuuden palauttaminen
Hyvitys voidaan antaa myös sen vuoksi, että toinen avopuoliso on omaisuuspanoksellaan kartuttanut toisen nimissä olevaa varallisuutta. Tällöin hyvityksessä on tosiasiallisesti kyse omien varojen palautuksesta eikä tulosta, joten se on verovapaata. Tällainen hyvitys on rinnastettavissa verovapaaseen rahalainan takaisin maksamiseen. Sen sijaan palautetulle sijoitukselle mahdollisesti maksettava korko tai muu tuotto on hyvityksensaajan veronalaista pääomatuloa.
Kotityöhön perustuva hyvitys
Hyvitys voi myös olla verovapaa. Tällainen tilanne muodostuu, kun avopuolisot ovat yhteistaloudessa eläessään sopineet työnjaosta, jossa toinen keskittyy kotityöhön ja toinen avopuolisoista hankkii työpanoksellaan varat perheen elantoon ja varallisuuden kartuttamiseen.
Jos avoliiton purkautuessa maksetaan hyvitystä sillä perusteella, että toisen tekemä kotityö on mahdollistanut toiselle hänen nimissään olevan omaisuuden hankkimisen, kyse on edelleen tämän saman perheensisäisen työnjaon vaikutuksista. Maksettava hyvitys vastaa luonteeltaan avoliiton aikana tapahtunutta tulojen käyttöä yhteisessä taloudessa. Avoliiton purkautumisen yhteydessä kotityön perusteella maksettava kertaluonteinen hyvitys ei kuulu tuloverolain tulokäsitteen piiriin.
Ylevero ja yleisradiotoiminnan arvonlisäverotus
Valtiovarainministeriö tiedottaa lähettäneensä lausuntokierrokselle lakiesitysluonnoksen (linkki), jossa ehdotetaan muutoksia henkilön yleisradioveroon ja yleisradiotoiminnan arvonlisäverotukseen. Lausuntoaika päättyy keskiviikkona 23.10.2024.
Yleisradiovero
Luonnoksen mukaan henkilöiden yleisradioveroa ehdotetaan kevennettäväksi seuraavasti:
- Tuloraja, jonka ylittävästä osasta veroa kertyy, korotettaisiin 14 000 eurosta 15 150 euroon.
- Veron enimmäismäärä alennettaisiin 163 eurosta 160 euroon.
Muutokset tulisivat voimaan vuoden 2025 alusta.
Yleisradiotoiminnan arvonlisäverotus
Luonnoksen mukaan nykyisin 10 prosentin suuruisen alennetun arvonlisäverokannan soveltamisalaan kuuluva yleisradiotoiminta siirrettäisiin 14 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan. Muutos tulisi voimaan vuoden 2026 alusta.
Uutta oikeuskäytäntöä
Päätöksen purkuhakemus ja lakitekstin kieliversioiden erilaisuuden merkitys
Korkein hallinto-oikeus oli purkuhakemuksen kohteena olevalla päätöksellään katsonut, että A Oy:n kapitalisaatiosopimukseen sovelletaan yhtiön verotuksessa tuloverolain 35 b §:ää.
Yhtiö vaati sanotun päätöksen purkamista sillä perusteella, että pykälän 1 momentin 2 kohdan ruotsinkielinen kieliversio ei vastaa suomenkielistä kieliversiota. Yhtiön mukaan lainsäädännön kieliversioiden ollessa ristiriitaiset on sovellettava kieliversiota, joka johtaa verovelvollisen kannalta edullisempaan lopputulokseen.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että suomen- ja ruotsinkieliset lakitekstit ovat perustuslain mukaan yhdenvertaiset ja että perustuslaissa tai muussa lainsäädännössä ei ole säännöksiä sellaisen tilanteen ratkaisemiseksi, jossa vahvistetun lain kieliversiot poikkeavat toisistaan.
Korkein hallinto-oikeus viittasi ratkaisukäytäntöönsä, jossa on katsottu, että lain soveltamiskysymyksen tulkinnanvaraisuus ei muodosta perustetta tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen purkamiselle.
Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksestään tarkemmin ilmenevin perustein, että esillä ollutta tuloverolain säännöstä oli pidettävä tulkinnanvaraisena. Tähän nähden siitä, miten korkein hallinto-oikeus oli soveltanut säännöstä purkuhakemuksen kohteena olevassa päätöksessä, ei voitu havaita, että säännöstä olisi sovellettu ilmeisen virheellisesti. Säännösten kieliversioiden erot eivät sellaisenaan voi olla peruste lainvoimaisen päätöksen purkamiselle. Sanottu päätös ei ollut perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen. Purkuhakemus hylättiin.KHO 8.10.2024 T:2776 eli ennakkopäätös KHO:2024:110
Kameravalvontajärjestelmien ja -valvontapalvelujen myynti ei ollut kiinteistöön liittyvää palvelua
Yhtiö myi kameravalvontajärjestelmiä kohteeseen asennettuna siten, että kokonaisuus sisälsi asiakkaan omistukseen tulevat valvontakamerat oheislaitteineen ja ohjelmistot sekä niiden asennuksen. Kamerat oli kiinnitetty rakennuksiin ruuveilla. Yhtiö veloitti asiakasta erikseen lisätöistä kuten lähiverkko- ja kaapelointitöistä sekä asennuslupien hankinnasta. Hallinto-oikeus katsoi, että tuotteessa oli objektiivisesti tarkasteltuna kysymys kahdesta erillisestä suorituksesta eli kameroiden ja oheislaitteiden sekä toisaalta niihin kohdistuvan asennustyön eli palvelun myynnistä.
Yhtiön myymä kameravalvontajärjestelmä ei ollut sellainen rakennukseen tai rakennelmaan asennettu ja siihen kiinteästi kuuluva osa, jota ilman rakennus tai rakennelma olisi puutteellinen. Kameroiden poistaminen ei myöskään tuhonnut tai muuttanut rakennusta tai rakennelmaa. Kameravalvontajärjestelmää ei pidetty täytäntöönpanoasetuksen 13 b artiklan c tai d kohdassa tarkoitettuna kiinteänä omaisuutena. Näin ollen myöskään kameravalvontajärjestelmän asennustyö tai yhtiön tarjoama kameravalvontajärjestelmään kohdistuva erillinen huoltopalvelu, johon sisältyi muun ohessa kameroiden huolto ja viankorjaus, eivät täytäntöönpanoasetuksen 31 a artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaan liittyneet kiinteään omaisuuteen. Kysymys ei ollut arvonlisäverolain 28 §:ssä tarkoitettuun kiinteistöön liittyvästä palvelusta, jonka myyntimaa määräytyisi arvonlisäverolain 67 §:n mukaisesti kiinteistön sijaintimaan perusteella.
Kameravalvontajärjestelmien myyntiä ja siihen kohdistuvaa asennuspalvelua ei ollut pidettävä myöskään arvonlisäverolain 31 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna kiinteistöön kohdistuvana rakennus- ja korjaustyönä eli rakentamispalveluna, jonka myyntiin sovellettaisiin arvonlisäverolain 8 c §:n mukaista käännettyä verovelvollisuutta.
Lisäksi yhtiö tarjosi kameravalvontapalvelua, jossa yhtiö omisti kohteeseen asennetut kamerat, tallennuslaitteet, ohjelmistot ja lisenssit sekä vastasi niiden hankinnasta ja ylläpidosta ja kameravalvontajärjestelmän toiminnasta. Yhtiö ei myynyt asiakkaalle vartiointi- tai hälytyskeskuspalvelua, vaan nämä oli ostettava toiselta palveluntuottajalta.
Hallinto-oikeus katsoi, ettei kameravalvontapalveluksi nimetty palvelukokonaisuus ollut täytäntöönpanoasetuksen 31 a artiklan 2 kohdan b alakohdan mukainen valvonta- tai vartiointipalvelu. Kysymys ei ollut arvonlisäverolain 67 §:ssä tarkoitetusta kiinteistöön liittyvästä palvelusta.
Verohallinnon ennakkoratkaisu ajalle 21.12.2023–31.12.2024.
Helsingin hallinto-oikeus 27.9.2024 T:5624 (ei lainvoim.)