TaxFax nro 61 • 28.10.2024
Henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotus
Verohallinto on julkaissut 23.10.2024 päivätyn ohjeen Henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotus (linkki). Ohjeeseen on lisätty luku (4.1.1), joka käsittelee käteisnosto- ja rahastointitilanteiden verotusta. Ohjetta sovelletaan 1.1.2025 tai sen jälkeen alkaneilta tilikausilta määräytyvien henkilöstörahastoerien verotukseen.
Henkilöstörahasto on tuloverosta kokonaan verovapaa yhteisö. Henkilöstörahastoon maksettu henkilöstörahastoerä ja sen lisäosa voidaan vähentää henkilöstörahastoerää suorittavan työnantajayrityksen elinkeinotoiminnan tulosta.
Lähtökohtana henkilöstörahastolaissa on, että työnantaja päättää rahastoon siirrettävästä henkilöstörahastoerästä perusteineen ennen sen ajanjakson alkua, jolta erä suoritetaan. Kun työnantaja yksipuolisesti tekee päätöksen henkilöstörahastoerästä ja sen suuruudesta ja siirtää henkilöstörahastoerän henkilöstörahastoon, palkansaajalle ei muodostu veronalaista tuloa rahasuorituksen rahastoon siirtohetkellä.
Palkansaajalle muodostuu veronalaista tuloa vasta, kun hän nostaa varoja henkilöstörahastosta. Nostohetkellä veronalaista tuloa on 80 prosenttia nostettavien varojen määrästä ja 20 prosenttia verovapaata tuloa.
Rahastoon liitetyn tulos- tai voittopalkkion käteisnosto ja rahastointi
Päätöksen henkilöstörahastoon liitetyn tulos- tai voittopalkkion rahastoinnista tekee työnantaja henkilöstörahastolaissa määriteltyjen aikarajojen sisällä. Palkansaajalla on kuitenkin oikeus nostaa osuutensa henkilöstörahastoerästä tai sen lisäosasta käteisenä, jos asiasta on määräys yrityksen tulos- tai voittopalkkiojärjestelmässä.
Jos palkansaaja on ilmoittanut käyttävänsä käteisnosto-oikeuttaan säädetyssä ajassa, työnantaja maksaa käteisnoston osuuden suoraan palkansaajalle. Tällöin suoritusta ei rahastoida. Kun palkansaaja nostaa tulos- tai voittopalkkio-osuutensa suoraan käteisenä, palkansaajalle maksettava määrä on kokonaan veronalaista, palkkana verotettavaa ansiotuloa.
Jos palkansaaja tekee käteisnostoilmoituksen vasta säädetyn määräajan jälkeen, hän saa tulon vallintaansa siten, että koko henkilöstörahastoerää kerryttävä tulospalkkio verotetaan hänen palkkatulonaan riippumatta siitä, maksetaanko se hänelle kokonaisuudessaan käteisenä vai siirretäänkö osa siitä henkilöstörahastoon. Palkansaajalle maksettava osuus verotetaan hänen palkkatulonaan suorituksen maksuhetkellä. Rahastoon siirrettävä osuus verotetaan palkkatulona sillä hetkellä, kun työnantaja siirtää varoja henkilöstörahastoon.
Jos työnantaja on päättänyt maksaa palkkion kokonaan käteisenä, mutta palkansaaja voi päättää siitä, että hän rahastoikin palkkionsa osittain tai kokonaan, kyse ei ole henkilöstörahastolaissa tarkoitetusta käteisnostoilmoituksesta. Palkansaaja saa tällöin palkkana verotettavan tulon vallintaansa. Merkitystä ei ole sillä, onko palkansaaja päättänyt osuutensa rahastoinnista säädetyn aikarajan sisällä vai myöhemmin. Suoritus verotetaan palkkatulona sillä hetkellä, kun työnantaja siirtää varoja henkilöstörahastoon.
Muutoksenhakuohjaus ja asiakaspalvelu ei täyttänyt lain ja hyvän hallinnon vaatimuksia
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan (EOAK/952/2023), että Verohallinnon käyttämä muutoksenhakuohje ja asiointi- ja asiakaspalvelu eivät ole kaikilta osin olleet lain mukaisia tai täyttäneet hyvän hallinnon vaatimuksia.
Tapauksessa oli kyse säätiön puolesta tehdyn oikaisuvaatimuksen toimittamisesta. Kantelija yritti selvittää Verohallinnon verkkosivujen ja oman OmaVero-palvelun sivustonsa kautta sitä, voiko hän jättää oikaisuvaatimuksen sähköpostitse tai OmaVero-palvelun kautta Verohallinnolle. Koska hän ei löytänyt vastausta, hän soitti Verohallintoon, josta hän kertoi saaneensa vastauksen, että mitään sähköpostiosoitetta ei ole, jonne oikaisuvaatimuksen voisi toimittaa, ja että OmaVero-palvelun kautta hän voi lähettää vain omia asiakirjojaan käsittelyyn.
Kantelija katsoi, että oikaisuvaatimuksen henkilökohtainen vieminen tai ajoissa postittaminen ilman, että muutoksenhakuohjeessa tästä mitään lausutaan, aiheuttaa asiakkaille ajanhukkaa ja vaivaa ja mahdollisesti oikeudenmenetyksiä.
Ratkaisun perusteluissa todetaan, että viranomaisen on suunniteltava ja ylläpidettävä digitaaliset palvelunsa siten, että niiden tietoturvallisuus, tietosuoja, löydettävyys ja helppokäyttöisyys on varmistettu. Lisäksi viranomaisen on tiedotettava digitaalisissa palveluissaan selkeästi, miten jokainen voi hoitaa asiansa viranomaisen kanssa sähköisesti. Viranomaisen on julkaistava digitaalisessa palvelussa yhteystieto, josta jokaisella on mahdollisuus saada neuvoja viranomaisen digitaalisen palvelun käyttämiseksi. Asiassa saadun selvityksen perusteella oikaisuvaatimuksen toimittaminen OmaVero-palvelussa säätiön edustajana on mahdollista, kun säätiön edustajalla on siihen valtuudet. OmaVero-palvelun käytöstä säätiöiden veroasioiden hoitamiseen ja oikaisuvaatimuksen tekemisestä on myös ohjeistettu Verohallinnon internet-sivustolla.
Selvityksen perusteella oikaisuvaatimuksen on voinut toimittaa myös sähköpostitse Verohallinnon verkkosivuilla mainittuun sähköpostiosoitteeseen, vaikka Verohallinto ohjeistaakin asiakkaitaan tietoturvallisuussyistä käyttämään asiakirjojen toimittamisessa ensisijaisesti kirjepostia tai OmaVero-palvelua.
Verohallinnon säätiölle antaman verotuspäätöksen liitteenä olleessa muutoksenhakuohjeessa eli oikaisuvaatimusosoituksessa ei kuitenkaan ole laissa edellytetyllä tavalla OmaVero-palvelua lukuun ottamatta ilmoitettu niitä sähköisiä yhteystietoja, joita käyttäen oikaisuvaatimus voidaan tehdä ja toimittaa Verohallinnolle. Muutoksenhakuohje on ollut tältä osin puutteellinen ja lain vastainen.
Lisäksi perusteluissa todetaan, että Verohallinnon sähköpostiasioinnissaan tarjoamaa palvelua ei ole pidettävä digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain säännösten mukaisena, Verohallinto on ilmoittanut oikaisuvaatimuksen ja eräiden muidenkin asiakirjojen toimittamisen sähköpostitse olevan mahdollista. Se ei ole selvityksensä mukaan tästä huolimatta huolehtinut tämän asiointikanavan tietoturvallisuudesta tai toisaalta myöskään tiedottanut selkeästi siitä, että oikaisuvaatimuksen ja muitakin asiakirjoja voi toimittaa Verohallintoon myös sähköpostitse ottaen huomioon sen käyttöön sisältyvät tietoturvariskit.
Seuraamusmaksun laskentatapa osakehuoneiston kirjaamisessa
Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa (linkki), että osakehuoneiston huoneistotietojärjestelmään kirjaamisen viivästymisestä määrättävän seuraamusmaksun laskentatapa muuttuu kohtuullisemmaksi. Lakimuutos tulee voimaan 1.11.2024.
Luovutuksensaajan on haettava kirjaamista osakkeenomistajaksi osakehuoneistorekisteriin kahden kuukauden määräajassa huoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita koskevan luovutussopimuksen tekemisestä, kun vanha asunto-osakeyhtiö on siirtänyt osakeluettelon ylläpidon huoneistotietojärjestelmään ja sen osake luovutetaan ensimmäisen kerran.
Lainmuutoksen jälkeen maksua korotetaan 20 %:lla alkuperäisestä kirjaamismaksusta jokaiselta alkavalta kahden kuukauden viivästysajanjaksolta, kunnes kirjaamishakemus on asianmukaisesti tehty. Kertyvälle seuraamusmaksulle ei jatkossakaan ole absoluuttista enimmäismäärää.
Maksun suuruus uudella laskutavalla ja nykyisillä kirjaamismaksuilla (69 e) lisääntyy esimerkiksi viiden vuoden viivästyksen tapauksessa noin 480 euroon ja kymmenessä vuodessa noin 890 euroon. Korotus on jatkuvasti kasvava ja merkityksellinen, mutta selkeästi entistä kohtuullisempi suhteessa laiminlyönnin vakavuuteen.
Ennen lainmuutosta voimassa olevan lain mukaan kirjaamishakemuksen viivästymisestä seuraa kirjaamisesta perittävän maksun korotus siten, että se nousee 20 prosentilla jokaiselta alkavalta kahden kuukauden viivästysjaksolta. Kirjaamisen viivästymisestä perittävä seuraamusmaksu lasketaan kirjaamismaksua korottamalla korkoa korolle -periaatteen mukaisesti. Tämä nykyinen laskentatapa voi johtaa useita vuosia jatkuvien laiminlyöntien tapauksessa suhteettoman suuriin seuraamusmaksuihin.
Valtionperintöasiat keskitetään Valtiokonttoriin
Hallitus esittää lainmuutosta (He 181/2024), jonka mukaan valtioneuvoston valtionperintöasioita koskevasta toimivallasta luovutaan ja kaikki valtionperintöasiat ratkaisisi jatkossa Valtiokonttori. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.
Perintökaaren mukaan perintö menee valtiolle, jos perillistä ei ole. Valtion saama omaisuus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain perittävän läheiselle, jos se havaitaan olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi. Omaisuus voidaan luovuttaa myös sille kunnalle, jossa perittävä oli viimeksi asunut. Kiinteä omaisuus voidaan lisäksi luovuttaa sille kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee.
Voimassa olevien säädöksien mukaan päätöksen omaisuuden luovuttamisesta tekee valtioneuvosto, jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 750 000 euroa.
Tupakkaveroa korotetaan kuudessa vaiheessa
Tasavallan presidentti on vahvistanut tupakkaveron muutokset (He 97/2024, VaVM 13/2024). Savukkeiden, kääretupakan, piippu- ja savuketupakan sekä sikareiden ja pikkusikareiden veroa korotetaan keskimäärin 27,1 prosenttia.
Korotukset toteutetaan kolmen vuoden aikana kuudessa vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään marraskuun 2024 alusta, toinen heinäkuun 2025 alusta, kolmas vuoden 2026 alusta, neljäs heinäkuun 2026 alusta, viides vuoden 2027 alusta ja kuudes heinäkuun 2027 alusta.
Muiden tupakkaveron piirissä olevien tuotteiden, kuten sähkösavukenesteiden ja nikotiinipussien, veroa ei koroteta.