TaxFax nro 62 • 1.11.2024
Verotuksen ja muutosverotuksen julkiset tiedot
Verohallinto on julkaissut 31.10.2024 päivätyn ohjeen Tuloverotuksen julkiset tiedot verovuosi 2023 (linkki).
Säännönmukaisen verotuksen tiedot
Luonnollisten henkilöiden sekä yhteisöjen ja yhteisetuuksien verovuodelta 2023 toimitettavan tuloverotuksen säännönmukaisen verotuksen tiedot tulevat julkisiksi 7.11.2024. Sekä luonnollisten henkilöiden että yhteisöjen ja yhteisetuuksien säännönmukaisen verotuksen ja muutosverotuksen tuloverotuksen julkiset tiedot ovat nähtävillä verotoimistojen asiakaspäätteillä.
Luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen julkiset tiedot verovuosilta 2009–2023 ovat nähtävillä verotoimistoissa asiakaspäätteillä. Asiakas voi selata asiakaspäätteeltä eri maakuntien tietoja. Hän voi myös tehdä asiakaspäätteeltä muistiinpanoja ja esimerkiksi kerätä tietoja omalle tietokoneelleen.
Yhteisöjen ja yhteisetuuksien säännönmukaisen verotuksen tuloverotuksen julkiset tiedot viedään avoimena datana Verohallinnon internet -sivustolle vuosittain marraskuussa samana ajankohtana kuin tiedot tulevat julkisiksi. Avoimen datan tiedostoilla ei ole kiinteistöosakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden ja ulkomaisten kuolinpesien säännönmukaisen verotuksen tai muutosverotuksen tuloverotuksen julkisia tietoja.
Verovuoden 2023 julkisilta tiedoilta on poistunut tieto ennakoiden yhteismäärästä. Ennakoiden yhteismäärä näkyy näin ollen vain verovuoden 2022 tiedoilla ja sitä edellisten verovuosien tiedoilla.
Muutosverotuksen tiedot
Jos tuloverotuksen tietoja muutetaan verotuksen muuttamista koskevassa päätöksessä, tulevat myös muuttuneet tiedot julkiseksi verovuodesta 2022 alkaen.
Verovuoden 2023 muutosverotuksen tiedot tulevat julkisiksi aikaisintaan 20.11.2024. Muutosverotuksen julkiset tiedot sisältävät tuloverotuksen muutokset säännönmukaisen verotuksen päättymisen jälkeen. Muutosverotuksen julkiset tiedot sisältävät muutokset, jotka on tehty oikaisuvaatimusten ja valitusten, verotuksen oikaisusta verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi, uudelleen toimitetun verotuksen tai seurannaismuutosten johdosta.
Muutosverotuksen tiedot tulevat syyskuun 2024 jälkeen julkisiksi päätöksen tekemistä seuraavan kuukauden aikana mutta aikaisintaan kuukauden 20. päivänä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Lisäeläkevakuutuksen kollektiivinen henkilöpiiri
Ennakkoratkaisun hakijana ollut osakeyhtiö aikoi ottaa vapaaehtoisen ryhmäeläkevakuutuksen, jossa vakuutettava ryhmä on ”toimitusjohtajat ja heidän varahenkilönsä”. Vakuutettavaan ryhmään kuuluisivat yhtiön toimitusjohtaja A, joka omistaa yhtiön osakekannasta 49 prosenttia, ja kaupparekisteriin toimitusjohtajan sijaiseksi merkitty B, joka omistaa yhtiön osakekannasta 51 prosenttia. He molemmat työskentelevät yhtiön palveluksessa. A:n vuosipalkka oli arviolta 170 366 euroa ja B:n vuosipalkka arviolta 161 040 euroa vuonna 2023. Vakuutuksen ottaminen ei vaikuttaisi vakuutettavien palkanmaksuun.
Hallinto-oikeus kumosi Verohallinnon ennakkoratkaisun ja lausui uutena ennakkoratkaisuna, että yhtiön ei ole toimitettava ennakonpidätystä vakuutusmaksuista, jotka se maksaa kollektiiviseen lisäeläkevakuutukseen sen piiriin kuuluvien henkilöiden osalta.
Yhtiön toimitusjohtaja A ja kaupparekisteriin toimitusjohtajan sijaiseksi merkitty B työskentelevät yhtiön palveluksessa yhtäaikaisesti ja päätoimisesti. Vaikka B hoitaa toimitusjohtajan tehtäviä sijaisena käytännössä vain silloin, kun toimitusjohtaja on estynyt, B joutuu muutoinkin perehtymään yhtiön asioihin voidakseen tarvittaessa hoitaa tuota tehtävää. Hallinto-oikeus katsoi, että kysymyksessä olevan vakuutuksen henkilöpiiri on määritelty ryhmittäin työalan tai muun siihen verrattavan perusteen mukaan siten, ettei se tosiasiassa kohdistu nimettyihin tai muutoin yksilöllisesti määrättyihin henkilöihin. Näin ollen vakuutus täyttää tuloverolain 96 a §:n 2 momentin mukaiset edellytykset. Verohallinnon ennakkoratkaisu ajalle 11.1.-31.12.2024
Pohojois-Suomen HAO 31.10.2024 1979/202 (äänestys 2-1)
Eriävä mielipide: Vähemmistöön jäänyt hallinto-oikeustuomari olisi hylännyt yhtiön valituksen.
Hän totesi äänestyslausunnossaan muun muassa, että toimitusjohtajan sijainen ei lähtökohtaisesti ole tehtävä, jossa B varsinaisesti työskentelee. Ennakkoratkaisuhakemuksessa ei ollut esitetty selvitystä B:n varsinaisista työtehtävistä taikka toimitusjohtajan sijaistamisen vaatimasta työajasta. Tähän nähden A:n ja B:n ei voida hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella arvioida muodostavan muista työntekijöistä erottuvaa kollektiivista työntekijäryhmää. Vakuutettavien henkilöiden osakasasema huomioon ottaen lisäeläketurvan on katsottava kohdistuvan tosiasiassa kahteen yksilöllisesti määrättyyn henkilöön
Tavallisen kiinteistöosakeyhtiön rakentamisaikainen pankkilaina varainsiirtoverotuksessa
A Oy oli vuonna 2018 yhdessä B Oy:n kanssa ostanut tasaosuuksin niin kutsutun tavallisen kiinteistöosakeyhtiön Kiinteistö Oy C:n kaikki ulkona olevat osakkeet. A Oy ja B Oy olivat varainsiirtoveroilmoituksillaan merkinneet maksetuksi kauppahinnaksi tai muuksi vastikkeeksi 1 920 220 euroa, josta maksettu varainsiirtovero oli ollut 38 404,40 euroa. Varainsiirtoveron perusteena oli pidetty osakkeiden 2 700 000 euron kauppahinnan ja 100 000 euron ennakkomaksun lisäksi Kiinteistö Oy C:n taseessa pitkäaikaisessa vieraassa pääomassa ollutta 1 040 440 euron pankkilainaa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan laina oli otettu Kiinteistö Oy C:n omistaman rakennuksen laajennustöitä varten, jotka olivat päättyneet vuonna 2015.
A Oy ja B Oy olivat hakeneet varainsiirtoveron palautusta 10 404,40 euroa mainitun pankkilainan perusteella maksetusta varainsiirtoverosta. Verohallinto ja verotuksen oikaisulautakunta olivat hylänneet vaatimukset varainsiirtoveron palauttamisesta ja katsoneet muun ohella, että kaupantekohetkellä Kiinteistö Oy C:n taseessa ollutta 1 040 440 euron pankkilainaa oli pidettävä varainsiirtoverolain 20 §:n 4 momentin mukaisena rakentamisaikaisena lainana, joka oli luettava varainsiirtoveron alaiseen vastikkeeseen luovutetuista osakkeista.
Asiassa oli hallinto-oikeudessa A Oy:n ja B Oy:n valituksen johdosta kyse siitä, oliko Kiinteistö Oy C:n 1 040 440 euron suuruinen pankkilaina luettava rakentamisaikaisena lainana varainsiirtoveron perusteeseen.
Hallinto-oikeus hyväksyi valituksen ja kumosi verotuksen oikaisulautakunnan päätökset ja totesi muun muassa, että niin varainsiirtoverolain 20 §:n 4 momentin ensimmäisessä kuin toisessakin virkkeessä edellytyksenä sille, että momentissa mainittu lainaosuus luetaan vastikkeeseen ja siten varainsiirtoveron perusteeseen, on se, että se kohdistuu luovutettuihin osakkeisiin. Hallinto-oikeus katsoi, että yhtiölainaosuuden lisäksi myös rakentamisaikaisten lainojen lukeminen vastikkeeseen on lain sanamuodon perusteella mahdollista, jos vastikkeeseen luettava lainaosuus on luonteeltaan sellainen yhtiölaina, joka on mahdollista kohdistaa osakkeisiin, vaikka päätöstä osakkaiden oikeudesta tai velvollisuudesta maksaa yhtiölainaosuus ei olisi tehty. Kiinteistö Oy C:n yhtiöjärjestys ei ollut kaupantekohetkellä sisältänyt määräystä, jonka mukaan sen osakkeenomistajat maksaisivat yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta. Asiassa ei ollut esitetty myöskään päätöstä tai muuta vastaavaa sopimusta tai sitoumusta, jolla Kiinteistö Oy C:n osakkeenomistajat olisi velvoitettu maksamaan yhtiövastikkeen kaltaisia eriä. Hallinto-oikeus katsoi, ettei pankkilaina ollut varainsiirtoverolain ja sen esitöiden tarkoittamalla tavalla kohdistunut osakkeisiin. Kiinteistö Oy C:n taseessa ollutta 1 040 440 euron pankkilainaa ei siten ollut luettava varainsiirtoveron perusteeseen varainsiirtoverolain 20 §:n 4 momentin nojalla.
Vaasan hallinto-oikeus 29.10.2024 T:1513 ja 1514
Ulkoilmauimalan pääsylipun verokanta arvonlisäverotuksessa
Yhtiö luovutti asiakkailleen uintilipuksi nimettyä pääsymaksua vastaan oikeuden käyttää ulkoilmauimalaa ja siihen liittyviä palveluita. Palvelukokonaisuus sisälsi mahdollisuuden avovesiuintiin rajatulla alueella ympäri vuoden. Yhtiö hallitsi järvessä sijaitsevaa vesialuetta, jonka se oli rajannut kelluvilla köysillä ja jolle yhtiö oli rakentanut uimaradat. Uintiala vastasi uimahallien altaiden uintialaa. Yhtiön palveluun sisältyi myös mahdollisuus saunomiseen sekä pukeutumis-, peseytymis- ja wc-tilojen käyttöoikeus. Laituri, uimakaiteet ja -portaat sekä pukuhuoneiden ja ulkouimalan välinen kulkuväylä olivat lämmitettävissä, ja niitä voitiin käyttää ympärivuotisesti. Asiakkaiden käytössä oli myös patioon upotettu lämminallas ja kesäisin ulkosuihkut.
Hallinto-oikeus katsoi, että keskivertokuluttajan näkökulmasta tarkasteltuna yhtiön palvelun pääsuoritteena oli pidettävä avovesiuimiseen eli liikunnan harjoittamiseen soveltuvien tilojen käyttöoikeuden luovuttamista. Palveluun sisältyvä saunominen ja mahdollinen muu ajanviete olivat näissä oloissa ainoastaan keino nauttia pääsuoritteesta eli uinnista parhaissa olosuhteissa. Hallinto-oikeus katsoi, ettei arvonlisäverolain 85 a §:n 1 momentin 3 kohdan säännöksen soveltumisen osalta ratkaisevaa merkitystä ollut sillä, oliko kyse kiinteiden rakennettujen allastilojen käytöstä. Yhtiön liiketoiminnan muodossa harjoittaman palvelun verokohtelua ei ollut arvioitava toisin sen johdosta, että vesilain mukaisen jokaisenoikeuden nojalla uiminen samassa vesistössä oli sallittua myös muutoin kuin ostamalla yhtiön palvelun. Myöskään se, että yhtiön liikepaikan vieressä sijaitsi kunnan ylläpitämä yleinen uimaranta, ei itsessään antanut aihetta arvioida yhtiön palvelun luonnetta liikunnan harjoittamisen mahdollistavana palveluna toisin.
Hallinto-oikeus katsoi, että yhtiön myymä palvelukokonaisuus, jossa pääsuorite oli ulkoilmauimalan käyttöoikeuden luovutus, oli arvolisäverolain 85 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu palvelu, jolla annettiin mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen ja johon voitiin siten soveltaa alennettua verokantaa.
Verohallinnon ennakkoratkaisu ajalle 23.4.–31.12.2024.
Helsingin hallinto-oikeus 24.10.2025 T:6316