TaxFax nro 63 • 8.11.2024
Muutoksia yleisradioveroon
Hallitus esittää (He 186/2024) henkilöiden yleisradioveron keventämistä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta.
Henkilöiden yleisradioveroa kevennetään seuraavasti:
- Tuloraja, jonka ylittävästä osasta veroa kertyy, korotetaan 14 000 eurosta 15 150 euroon.
- Veron enimmäismäärä alennetaan 163 eurosta 160 euroon.
Tulorajan korotuksen myötä yleisradioveroa maksavien luonnollisten henkilöiden lukumäärä vähenee noin 90 000 henkilöllä. Tulorajan korotus keventää niiden yleisradioveroa maksavien henkilöiden verotusta, jotka eivät maksa veron enimmäismäärää, keskimäärin noin 21 eurolla vuodessa. Veron enimmäismäärää aletaan maksaa palkkatulon ylittäessä noin 22 000 euroa vuodessa tai eläke- ja päivärahatulon ylittäessä noin 21 000 euroa vuodessa. Enimmäismäärää maksavien verotus kevenee 3 eurolla vuodessa.
Yleisradiotoiminnan arvonlisäverokantaa korotetaan
Hallitus esittää (He 186/2024), että nykyisin 10 prosentin suuruisen alennetun arvonlisäverokannan soveltamisalaan kuuluva yleisradiotoiminta siirretään 14 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta.
Pellosta ja metsästä saadun vuokratulon verotus
Tasavallan presidentti on vahvistanut verolakien muutokset (VaVM 14/2024, He 75/2024), joiden perusteella peltojen ja metsän vuokrauksesta saadun tulon verotusta muutetaan niin, että vuokratuloja ei veroteta enää maatalouden tulolähteessä. Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa.
Muutoksen myötä peltojen ja metsien vuokrauksesta saatu vuokratulo on tuloverolain mukaan toimitetussa verotuksessa pääomatuloa. Muutos ei koske maatilaan kuuluvan rakennuksen tai sen rakennuspaikan vuokratuloa, vaan näistä saadut vuokratulot verotetaan edelleen maatalouden tulolähteessä.
Yhteisöillä maatilasta saadun vuokratulon verottaminen muuna kuin maatalouden tulona johtaa pääsääntöisesti siihen, että vuokratulo verotetaan elinkeinotoiminnan tulolähteen tulona.
Merkittävä osa muutoksessa pääomatuloksi säädettävistä tuloista koostuu maanviljelykäytössä olevien peltojen vuokratuloista. Arvioiden mukaan kasvava osa näistä tuloista koostuu tulevaisuudessa tuulivoimayhtiöiden maksamista vuokrista ja korvauksista.
Muutokset eivät merkitse muutoksia vuokralle annetun maatalousmaan nettovarallisuuden laskentaan, vaan nämä maatalousmaat luetaan osaksi maatalouden nettovarallisuutta kuten aiemminkin.
Perhekotien verotus
Verohallinto on julkaissut 7.11.2024 päivätyn ohjeen Ammatillisten perhekotien verotus (linkki). Aiempaa ohjetta on päivitetty ammatillisten perhekotien valvontaan liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (741/2023) säätämisen vuoksi. Lisäksi ohjeeseen on tehty joitakin täsmennyksiä. Perhekotitoimintaan liittyy verotuksessa rajanvetotilanteita esimerkiksi yksityiskäytön ja elinkeinotoimintaan liittyvien menojen välillä sekä perhekodin omistajien saamien luontoisetujen arvostamisessa. Seuraavassa otteita ohjeen autoetua käsittelevästä luvusta.
Autoetu
Jos perhekotitoimintaa harjoittavan yhtiön osakas käyttää yhtiön autoa yksityisajoihinsa, siitä on joko maksettava yhtiölle käypä korvaus tai syntyvää etua on käsiteltävä asianmukaisesti perhekodin kirjanpidossa ja tulorekisteri-ilmoituksilla luontoisetuna.
Luontoisedun muodostuminen edellyttää perhekodissa työskentelyä. Perhekotiyhtiössä työskentelevälle osakkaalle muodostuu veronalainen luontoisetu (autoetu), jos hän tai hänen perheenjäsenensä saa käyttää yhtiön omistamaa henkilö- tai pakettiautoa yksityistalouden ajoihin. Jos autoa käytetään ainoastaan työajoihin, autosta ei muodostu luontoisetua.
Edellytyksenä edun luontoisetuna verottamiselle on aina, että etua on asianmukaisesti käsitelty perhekodin kirjanpidossa ja tulorekisteri-ilmoituksilla luontoisetuna. Jos yhtiön omistajalle annettua etua ei ole käsitelty luontoisetuna, edun käypä arvo on osakeyhtiön osakkaalle peiteltyä osinkoa. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä osakkaan saamasta edusta aiheutuneet ja perhekodin kirjanpidossa vähennetyt menot lisätään yhtymän veronalaiseen tuloon. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana (toiminimellä) toimivan perhekodin kirjanpidossa vähennetyt edusta aiheutuneet menot lisätään elinkeinotoiminnan tuloon.
Jos auton käyttöoikeus annetaan yksin sellaiselle perhekotiyhtiön osakkaan perheenjäsenelle, joka ei lainkaan työskentele perhekodissa, auton käyttöoikeutta ei voida pitää kyseisen henkilön luontoisetupäätöksessä tarkoitettuna luontoisetuna. Näissä tapauksissa auton käytöstä syntyvää veronalaista etua käsitellään verotuksessa perhekodin omistavan vanhemman veronalaisena etuna.
Autoedun muodostumista tarkastellaan kunkin auton osalta erikseen. Jos perhekodin omistaja esimerkiksi käyttää useita perhekodin omistamia autoja yksityistalouden ajoihin, muodostuu näistä kaikista veronalainen luontoisetu.
Yksityistalouden ajoina pidetään muun muassa pelkästään perhekotiyhtiön osakkaan omien lasten kuljettamista. Perhekotiin sijoitettujen lasten kuljettaminen näiden menoihin ei ole yksityistalouden ajoa, vaan työajoa. Jos autolla kuljetaan samaan aikaan yhteisiin menoihin sekä perhekotiin sijoitettuja lapsia että perhekodin omistajan omia lapsia, pidetään ajoa kokonaan työajona.
Tunnistautuminen tulorekisterin puhelinpalvelussa
Verohallinto tiedottaa (linkki), että tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa otetaan keskiviikkona 13.11. käyttöön uusi ominaisuus, jonka avulla asiakaspalvelu voi tunnistaa soittajan puhelinpalvelussa. Uuden ominaisuuden on tarkoitus auttaa tilanteissa, joissa asioiden hoitaminen puhelimitse vaatii henkilöllisyyden vahvistamista. Myös jatkossa on mahdollista soittaa puhelinpalveluun ilman tunnistautumista.
Jos asian hoito vaatii tunnistautumisen, virkailija lähettää soittajalle puhelun aikana sähköiseen asiointipalveluun tunnistautumispyynnön. Soittaja näkee pyynnön kirjautumalla sähköiseen asiointipalveluun ja valitsemalla kirjautumisen jälkeen palvelun etusivulta ”Tunnistaudu puhelinpalveluun”.
Virkailija voi vahvistaa tunnistautumisen, kun soittaja luettelee tunnistautumissivulla näkyvän tunnistautumiskoodin virkailijalle. Koodi on voimassa viisi minuuttia. Pyynnön voi myös hylätä, jos se on aiheeton.
Tunnistautuminen tehdään aina puhelun aikana, tunnistautuminen valmiiksi etukäteen ei ole mahdollista. Tunnistautumispyyntö voidaan lähettää vain henkilölle, jolla on suomalainen henkilötunnus.
Lisäksi tiedotetaan, että tulorekisterin verkkosivuilla oleva chat-palvelu päättyy 31.12.2024.
Työnantajien Kela-asiointiin tulossa muutoksia
Kansaneläkelaitos tiedottaa (linkki), että työnantajan asiointipalvelu uudistuu 2.12.2024 ja samalla palvelun nimi muuttuu Työnantajan päiväraha- ja korvauspalveluksi. Tavoitteena on helpottaa ilmoitusten tekemistä ja päivärahojen ja perhe-etuuksiin liittyvien korvausten hakemista. Palvelussa voi myös hakea useampaa etuutta kerralla.
Toinen muutos koskee työnantajia, jotka hakevat päivärahoja eSARA-tiedostoina. Näiden tiedostojen käyttö päättyy syksyllä 2025. Jo nyt kannattaa laittaa palkkaohjelma uudistuksen vaatimaan kuntoon, jotta etuuksia pystyy jatkossa hakemaan tulorekisterissä.
Tulorekisterissä voi jo nyt hakea sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahoja, kuntoutusrahaa ja perhevapaakorvausta. Vuoden 2025 alusta alkaen tulorekisterissä voi hakea myös osasairauspäivärahaa ja vuosilomakustannuskorvausta, ja näihin liittyviä hakemuksia voi toimittaa tulorekisterin kautta 1.1.2025 alkaen.
Toisessa jäsenvaltiossa määrätty liiketoimintakielto
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 81/2024, TaVM 10/2024), joiden perusteella Euroopan talousalueella määrätty liiketoimintakielto voidaan ottaa huomioon Suomessa liiketoimintakieltoa määrättäessä. Lisäksi säädetään liiketoimintakieltoja koskevasta tietojenvaihdosta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2025.
Jatkossa liiketoimintakieltoa määrättäessä voidaan osana kokonaisarviointia ottaa huomioon Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa henkilölle määrätty liiketoimintakielto tai henkilön syyllistyminen liiketoiminnassa rikokseen.
Uutta oikeuskäytäntöä
Verovelvollisen vahingoksi tehtyjä verotuspäätöksiä ei purettu vaikka korkein hallinto-oikeus oli arvioinut asian toisin
Verohallinto oli toimittanut X:n verotuksen annettujen ilmoitusten mukaan siten, että hänen B Oy:ltä saamansa osingot verovuosina 2015–2017 oli verotettu muina osinkoina kuin työpanososinkoina. Verohallinto oli X:n purkuhakemuksen kohteena olevilla päätöksillään 24.11.2020 oikaissut X:n verovuosien 2015–2017 verotuksia verovelvollisen vahingoksi. Verohallinto oli katsonut sanottuina verovuosina jaettujen osinkojen olevan ansiotulona verotettavia työpanososinkoja. X ei ollut hakenut säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin muutosta verotuksen oikaisupäätöksiin.
Korkein hallinto-oikeus oli 8.6.2023 antanut B Oy:n osakas A:n tekemän valituksen johdosta ennakkopäätöksen KHO 2023:63. A:n verovuosien 2015–2017 verotuksia oli oikaistu verovelvollisen vahingoksi niin, että B Oy:n hänelle sanottuina vuosina jakamat osingot oli katsottu työpanososingoiksi. Korkein hallinto-oikeus oli ennakkopäätöksessään katsonut, että A:n luottamusta oli tullut suojata. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus oli kumonnut A:n osalta hänen vahingokseen toimitetut verovuosien 2015–2017 verotuksen oikaisut. Korkein hallinto-oikeus oli samassa yhteydessä kumonnut myös useiden muiden B Oy:n osakkaiden verotuksen oikaisut heidän valitustensa johdosta.
Asiassa oli otettava kantaa siihen, mikä merkitys edellä mainitulla korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksellä oli arvioitaessa puheena olevien lainvoimaisten hallintopäätösten purkamisen edellytyksiä.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että Verohallinto oli purkuhakemuksen kohteena olevissa päätöksissään arvioinut luottamuksensuojan myöntämisen edellytyksiä toisin kuin korkein hallinto-oikeus sittemmin antamassaan ennakkopäätöksessä. Verohallinnon ei kuitenkaan voitu katsoa soveltaneen lakia yksinomaan tästä syystä selvästi ja kiistatta päätösten antamisen aikaan vallinneen oikeustilan vastaisesti. Hakemuksen kohteena olevien päätösten ei voitu siten katsoa perustuneen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Asiassa ei ilmennyt muitakaan perusteita, joiden johdosta päätökset olisi ollut purettava. Purkuhakemus hylättiin.
KHO 5.11.2024 T:2919 eli ennakkopäätös KHO:2024:116