TaxFax nro 67 • 18.11.2024
Arvonlisäveroton vähäinen toiminta
Verohallinto on julkaissut 18.11.2024 päivätyn ohjeen Arvonlisäveroton vähäinen toiminta (linkki). Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan määrä nousee vuoden 2025 alusta 20 000 euroon. Ohje tulee voimaan 1.1.2025. Pienten yritysten arvonlisäverotukseen liittyvää verovapautusta yhtenäistetään ja ajantasaistetaan EU:ssa vuoden 2025 alusta lukien.
Keskeiset muutokset vuoden 2025 alusta ovat seuraavat:
- Liikevaihtorajan laskentatapa muuttuu. Jatkossa tilikauden sijaan tarkastellaan aina kalenterivuoden liikevaihtoa. Lisäksi liikevaihto on laskettava sekä kuluvalta että edeltävältä kalenterivuodelta.
- Arvonlisäverovelvollisuuden alkamishetki muuttuu. Velvollisuus suorittaa veroa alkaa vasta verovelvollisuuden alarajan ylittämisajankohdasta lukien.
- Alarajahuojennus poistuu. Tämä tarkoittaa verohelpotuksen poistumista yrityksiltä, joiden tilikauden liikevaihto on ollut alle 30 000 euroa.
- Pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmä otetaan käyttöön. Merkittävin muutos kansainvälistä kauppaa harjoittaville yrityksille on se, että jatkossa pienten yritysten on mahdollista hyödyntää arvonlisäverovapautusta myös muissa EU:n jäsenvaltioissa. Yritysten, jotka haluavat hyödyntää arvonlisäverovapautusta muissa EU:n jäsenvaltioissa, on rekisteröidyttävä uuteen pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmään.
- EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden yritysten mahdollisuus soveltaa vähäisen toiminnan verovapautusta Suomessa päättyy. Verovapautusta ei voi soveltaa, vaikka yrityksellä olisi kiinteä toimipaikka Suomessa.
Kiinteistöomistuksen rekisteröinti ei edellytä alkuperäistä asiakirjaa
Maanmittauslaitos tiedottaa (linkki), että kiinteistökirjaamiseen eli mm. omistuksen rekisteröintiin liittyvä asiointi helpottui 1.11. alkaen, kun asiakirjoja ei tarvitse enää esittää alkuperäisinä. Muutos sujuvoittaa erityisesti kiinteistön luovutuksen jälkeistä aikaa. Esimerkiksi kiinteistökaupassa, erotilanteessa tai perinnönjaossa ei tarvitse esittää asiakirjoja alkuperäisinä.
Jatkossa siis mm. kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta ja perinnönjakosopimuksesta riittää skannattu versio. Muutos perustuu maakaaren uudistamiseen. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.11.2024
Uutta oikeuskäytäntöä
Virtuaalivaluutan luovutusvoiton laskennassa sovellettiin First In, First Out - periaatetta
A oli ostanut ja myynyt virtuaalivaluutta Bitcoineja vuodesta 2013 alkaen useissa erissä. Virtuaalivaluuttapörssissä ja -lompakossa pidettävät virtuaalivaluutat näyttäytyivät palvelun käyttäjälle ja virtuaalivaluuttojen omistajalle numeroimattomina ja yksilöimättöminä, eikä luovutettavaa Bitcoinia ollut mahdollista yksilöidä.
Asiassa oli ratkaistavana, voitiinko A:lle virtuaalivaluutta Bitcoinin luovutuksesta kertyvän luovutusvoiton määrä laskea korkeimman hallinto-oikeuden avoimen yhtiön yhtiöosuuden luovutusta koskevassa ennakkopäätöksessä KHO 1984-B-II-581 tarkoitettua keskihintamenetelmää käyttäen, jolloin A:n katsotaan luovuttavan suhteessa yhtä suuren osuuden kaikista eri saannoilla saamistaan virtuaalivaluutoista, vai oliko luovutusvoiton määrä laskettava niin sanottua First In, First Out -periaatetta (FIFO-periaate) käyttäen, jolloin virtuaalivaluuttoja katsotaan luovutetuksi siinä järjestyksessä kuin niitä on saatu.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että avoimen yhtiön yhtiöosuus ja virtuaalivaluutta Bitcoin ovat luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia omaisuuseriä. Virtuaalivaluutta Bitcoin vastasi luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan omaisuutta, jonka luovutukset perustuvat tilikirjauksiin ja tietojärjestelmän avulla tapahtuvaan kauppojen selvittämiseen. Tällaista vastaavaa omaisuutta olivat esimerkiksi tuloverolain 47 §:n 4 momentissa tarkoitetut arvo-osuudet, sijoitusrahaston rahasto-osuudet ja yhteissijoitusyrityksen osuudet. Tuloverojärjestelmän johdonmukaisuus puolsi FIFO-periaatteen soveltamista. Aiemmassa verotuskäytännössä tuloverolain 47 §:n 4 momenttia oli sovellettu sen tuolloista sanamuotoa laajemmin niin, että säännöstä oli sovellettu myös sijoitusrahasto-osuuksien luovutuksiin, ja säännöksen sanamuotoa oli sittemmin muutettu vastaamaan sanottua aiempaa verotuskäytäntöä. A:n oli tuloverolain 47 §:n 4 momentin sanamuodosta huolimatta katsottava luovuttavan virtuaalivaluutta Bitcoineja siinä järjestyksessä kuin ne oli saatu, ellei hän muuta näytä.
KHO 15.11.2024 T:3216 eli ennakkopäätös KHO:2024:123
Lahjanluonteinen omaisuuden jatkoluovutus ja luovutusvoiton verotus
Asiassa oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta kysymys siitä, miten tuloverolain 48 §:n 5 momenttia on tarkoitettu sovellettavan tilanteessa, jossa omaisuuden jatkoluovutus on vain osittain vastikkeellinen. Asiassa oli riidanalaista se, kuinka suuri osuus tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella huojennetusta luovutusvoitosta vähennetään hankintamenosta lahjanluonteisen jatkoluovutuksen luovutusvoittoa laskettaessa.
Ennakkoratkaisun hakija oli ostanut vanhemmiltaan 1.2.2021 tilakokonaisuuden 420 000 euron kauppahinnalla, josta kiinteän omaisuuden osuus on ollut kauppakirjan mukaan 319 795 euroa. Kyseinen luovutus oli ollut hakijan vanhemmille tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla verovapaa sukupolvenvaihdosluovutus. Lisäksi hakija oli ostanut 19.10.2022 erään kiinteistön 70 000 eurolla. Hakijan oli tarkoitus luovuttaa veljelleen edellä mainittu tilakokonaisuus ja kiinteistö yhteensä 400 000 euron kauppahinnalla, josta kiinteän omaisuuden osuus oli 324 693 euroa.
Ennakkoratkaisussa oli katsottu, että luovutuksen kohteena olevan omaisuuden käypä arvo on yhteensä 612 151,20 euroa. Hakemuksessa kuvattua luovutusta oli pidetty lahjanluonteisena luovutuksena, jonka vastikkeellinen osuus oli ollut 65,34 prosenttia ja vastikkeeton osuus oli ollut 34,66 prosenttia. Hakijan vanhempien osalta tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla verottamatta jääneen luovutusvoiton määrä oli ollut ennakkoratkaisun mukaan 188 331,60 euroa. Ennakkoratkaisussa oli katsottu, että niissä tilanteissa, joissa omaisuutta luovutetaan lahjanluonteisella kaupalla, tuloverolain 48 §:n 5 momentin mukainen oikaisu kohdistuu luovutuksen vastikkeelliseen osaan.
Hallinto-oikeus totesi, että omaisuuden hankintamenon laskemista koskevia erityisiä säännöksiä on tuloverolain 47 §:ssä. Pykälän 5 momentissa on lahjanluonteista kauppaa koskeva erityissäännös, jonka perusteella perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momentissa tarkoitettu lahjanluonteinen kauppa jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon suhteen perusteella vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan. Vastikkeellisesti luovutetun osuuden hankintamenoksi katsotaan siihen kohdistuva osa omaisuuden hankintamenosta.
Edelleen verovapaista luovutusvoitoista on säännökset tuloverolain 48 §:ssä. Pykälän 5 momentissa on jatkoluovutusta koskeva erityissäännös, jonka mukaan, jos luovutukseen on sovellettu saman pykälän 1 momentin 3 kohdan säännöstä ja jos luovutuksensaaja luovuttaa samaa omaisuutta edelleen ennen kuin viisi vuotta on kulunut hänen saannostaan, luovutuksensaajan luovutusvoittoa laskettaessa vähennetään hankintamenosta se veronalaisen luovutusvoiton määrä, jota 1 momentin 3 kohdan mukaisesti ei ole pidetty hänen saantomiehensä veronalaisena tulona. Tuloverolain 48 §:n 5 momentin säännöstä koskevien lain esitöiden (HE 122/2010 vp) mukaan lähisukulaiselle säädetyn veronhuojennuksen tarkoituksena on, että luovutuksensaaja jatkaa maatalouden, metsätalouden tai yritystoiminnan harjoittamista ja että hän ei esimerkiksi pian saannon jälkeen myy huojennuksen kohteena ollutta omaisuutta edelleen. Lisäksi lain esitöistä ilmenee, että säännöksen tarkoituksena on oikaista omaisuuden edelleen luovutuksen yhteydessä toteutuvan luovutusvoiton määrää aikaisemman luovutuksen verovapaan luovutusvoiton määrällä.
Kuten Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö oli tuonut valituksessaan esille, yksinomaan tuloverolain 48 §:n 5 momentin sanamuodosta ei ole pääteltävissä, että hankintamenosta vähennettäisiin ennakkoratkaisussa katsotulla tavalla huojennetusta luovutusvoitosta vain se suhteellinen osa, joka vastaa luovutuksen vastikkeellista osuutta. Hallinto-oikeus katsoi, että ennakkoratkaisuhakemuksen mukaista lahjanluonteisen jatkoluovutuksen luovutusvoittoverotusta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon edellä mainittujen erityissäännösten muodostama kokonaisuus.
Hallinto-oikeus katsoi, että hakemuksessa tarkoitetussa lahjanluonteisessa jatkoluovutuksessa tuloverolain 47 §:n 5 momentin ja 48 §:n 5 momentin erityissäännöksiä on sovellettava yhdessä siten, että tuloverolain 48 §:n 5 momentin mukainen oikaisu kohdistuu luovutuksen vastikkeelliseen osaan. Hakijalle luovutusvoittoa laskettaessa on hankintamenosta siten vähennettävä vain luovutuksen vastikkeellista osuutta vastaava osuus siitä veronalaisesta luovutusvoiton määrästä, jota tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti ei ole pidetty hakijan vanhempien veronalaisena tulona. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sen perusteella, että tuloverolain 48 §:n 5 momentin mukaista vähennystä koskeva lainvalmisteluaineisto osoittaa sen tarkoituksena olevan luovutusvoittoverotuksen kiertämisen estäminen. Ennakkoratkaisua ei ollut syytä muuttaa. Hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Toni Sarivirta, Mari Jääskeläinen ja Minna Iivanainen. Asian esittelevä jäsen Minna Iivanainen.
Itä-Suomen hallintaoikeus 5.11.2024 T:2407 (ei lainvoimainen)