TaxFax nro 68 • 21.11.2024
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025
Verohallinto on julkaissut päätoksen vuodeksi 2025 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista (linkki).
Rajoitetusti verovelvollisen kunnallisveroa vastaava tuloveroprosentti on 7,50.
Vuoden 2025 ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteet
Verohallinto on julkaissut päätökset ennakkoveron, palkka- ja eläketulon ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista:
- palkkatulo ja ennakkovero (linkki)
- eläketulo ja eläkkeensaajan palkkatulo sekä ennakkovero (linkki)
- rajoitetusti verovelvollisen eläketulo ja ennakkovero (linkki)
Ennakonpidätysprosentin laskennan perusteena käytettävät tulot saadaan pääsääntöisesti verovuodelta 2023 toimitetun verotuksen tiedoista tai verovuodelta 2023 toimitetun verotuksen oikaisun tiedoista taikka vuoden 2024 ennakkoperinnän muutoslaskentojen tiedoista. Laskennassa tuloina otetaan huomioon veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan.
Jos ennakonkannon alaiset tulot ovat enintään 7 000 euroa, ne voidaan ottaa huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa. Jos ennakonkannon alaiset tulot yhteensä ovat yli 7 000 euroa, määrätään ennakkovero. Yli 7 000 euron ennakonkannon alaiset tulot voidaan kuitenkin ottaa huomioon verovelvollisen ennakonpidätysprosentin laskennassa, jos yhteensä yli 7 000 euron suuruiset ennakonkannon alaiset tulot on otettu huomioon verovelvollisen verovuoden 2024 ennakonpidätysprosentin laskennassa.
Viimeksi päättyneessä verotuksessa tai siihen kohdistuneessa verotuksen oikaisussa vahvistettuja palkkatuloja korotetaan 6,5 prosentilla. Jos tieto palkkatuloista on ennakkoperinnän muutoslaskennoista, sitä korotetaan 3,5 prosentilla.
Luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymästä saatavaa elinkeinotoiminnan tuloa korotetaan 3,5 prosentilla ja maatalouden tuloa sekä yhtymästä saatavaa maatalouden tuloa alennetaan 9,0 prosentilla.
Sulautuminen verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 20.11.2024 päivätyn ohjeen Yritysjärjestelyt ja verotus – sulautuminen (linkki).
Ohjeen lukua 3.5 on päivitetty päätöksen KHO 2024:102 vuoksi:
Sulautumisissa, joissa sulautumisvastiketta ei anneta, sulautuvan yhtiön osakkeiden hankintameno siirtyy siis osaksi toisen yhtiön osakkeiden hankintamenoa. Näissä tilanteissa ennen sulautumista omistettujen osakkeiden, joiden hankintamenon osaksi sulautuvan yhtiön osakkeiden hankintameno siirtyy, hankinta-ajankohta ei sulautumisessa kuitenkaan muutu
Myös ohjeen lukua 3.4.2, joka käsittelee vastavirtasulautumista, on täsmennetty.
Porotalouden tuottoperusteet vuonna 2024
Valtioneuvosto on vahvistanut porotaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatettavat tuottoperusteet verovuodelle 2024 (linkki).
Porotaloudesta saatuna tulona pidetään sitä puhdasta tuottoa, jonka porotalouden arvioidaan edellisenä poronhoitovuotena keskimäärin tuottaneen paliskunnan toimesta luettua, vuotta vanhempaa poroa kohti, ottaen huomioon paikkakunnalla tavalliset porokarjasta aiheutuneet kustannukset. Tämä tuotto määrätään kunkin vuoden verotusta varten vahvistettujen tuottoperusteiden nojalla.
Kaivosmineraaliverotus
Valtioneuvoston asetusta kaivomineraaliveron verotusarvojen perusteiden osalta on muutettu kromin osalta (linkki). Muutokset tulevat voimaan 1.1.2025.
Kromin verotusarvon perusteena sovellettava hintatieto on muutoksen jälkeen Fastmarkets-hintaraportoijan julkaisema ferrokromin hintatieto.
Muun valuutan muuntamista euroiksi on täsmennetty. Muun valuutan kuin euron muuntamisessa käytetään Euroopan keskuspankin julkaisemaa valuuttakurssia. Jos Euroopan keskuspankin valuuttakurssia ei ole saatavilla, käytetään viimeisintä saatavilla olevaa Euroopan keskuspankin julkaisemaa valuuttakurssia.
Uutta oikeuskäytäntöä
Henkilöstöantia pidettiin veronkiertämisenä
A Oy:n tarkoituksena oli järjestää kolmesta työntekijästä muodostuvalle henkilöstölleen osakeanti, jossa osakekannasta alle 10 prosenttia omistava toimitusjohtaja ja osa-aikainen kehitysjohtaja, joka ei omistanut yhtiön osakkeita entuudestaan, saattoivat merkitä yhtiön uusia osakkeita bruttopalkkojensa mukaisessa suhteessa siten, että kehitysjohtaja saisi merkitä osakkeista 18 prosenttia (9/50) ja toimitusjohtaja loput merkintähinnan ollessa vähintään tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitettu matemaattinen arvo. Siinä tapauksessa, että työntekijä ei haluaisi täysimääräisesti merkitä itselleen merkittäväksi osoitettuja osakkeita, toisella työntekijällä oli halutessaan mahdollisuus merkitä merkitsemättä jääneet osakkeet toissijaisessa annissa. Verohallinto katsoi 1.12.2023 antamassaan ennakkoratkaisussa, että suunniteltua osakeantia oli pidettävä tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitettuna henkilöstöantina.
Hallinto-oikeuden ratkaistavana oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta muun ohella kysymys siitä, oliko osakeannissa kyse tuloverolain 66 a §:n edellytykset täyttävästä osakeannista, vai jäivätkö henkilöstöannille sanotussa lainkohdassa säädetyt edellytykset täyttymättä ensisijaisesti suoraan pykälän nojalla ja toissijaisesti sillä perusteella, että järjestelyssä oli kysymys verotusmenettelystä annetun lain 28 §:ssä ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 10 §:ssä tarkoitetusta veron kiertämisestä.
Osakeanti oli suunnattu yhtiön työntekijöiden enemmistölle ja sitä olisi työntekijöiden bruttopalkkojen mukaisessa suhteessa määritetyn osakkeiden merkintäoikeuden mukaisena toteutuessaan sinänsä tullut pitää tuloverolain 66 a §:n soveltamisedellytykset täyttävänä henkilöstöantina. Asiassa oli kuitenkin otettava huomioon, että yhtiössä oli vain kolme työntekijää, joista osakeannin kohteena oli kaksi eli toimitusjohtaja ja osa-aikainen kehitysjohtaja. Osakeannin toissijaista merkintäoikeutta koskevasta ehdosta seurasi, että merkintäoikeus saattoi kaikkien merkittävänä olevien osakkeiden osalta toteutua myös muussa kuin työntekijöiden bruttopalkkojen mukaisessa suhteessa. Suppea henkilöpiiri ja toissijaista merkintäoikeutta koskeva ehto mahdollistivat kaikkien merkittävänä olevien osakkeiden keskittämisen vain yhdelle yksittäiselle työntekijälle.
Toimitusjohtaja omisti yhtiössä muutama vuotta aiemmin järjestetyn henkilöstöannin seurauksena 9,94 prosenttia osakekannasta, joten hänellä oli omistusosuutensa suuruuden vuoksi mahdollisuus merkitä vain muutama hänelle ensisijaisesti merkittäväksi tarjottavista osakkeista tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitetun veroedun tuottavalla tavalla. Hänelle ei ollut siten odotettavissa verotuksellista hyötyä myöskään osakkeiden toissijaisesta merkintäoikeudesta. Toimitusjohtajan asema, omistusosuus ja yhtiön henkilöstötilanteesta käytettävissä oleva selvitys huomioon ottaen henkilöstön varsinaisen sitouttamistarpeen oli katsottava liittyvän lähinnä juuri yhtiön osa-aikaisena kehitysjohtajana aloittaneen työntekijän sitouttamiseen.
Näillä perusteilla ja kun lisäksi otettiin huomioon, että yhtiössä aiemmin järjestetyssä henkilöstöannissa kaikki merkittäväksi tarjotut osakkeet olivat toissijaisen merkintäoikeuden mahdollistamalla tavalla keskittyneet tosiasiassa yhdelle työntekijälle, asiassa oli pidettävä ilmeisenä, että järjestelyä ei ollut tosiasiassa tarkoitus toteuttaa bruttopalkkojen mukaisessa suhteessa, eikä kyse näin ollen ollut henkilöstön enemmistölle suunnatusta osakeannista. Koska järjestely ei siten ollut varsinaiselta luonteeltaan ja tarkoitukseltaan tuloverolain 66 a §:ssä säädetyn mukainen, siinä oli katsottava olevan kysymys verotusmenettelystä annetun lain 28 §:ssä ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 10 §:ssä tarkoitetusta veron kiertämisestä. Hallinto-oikeus katsoi, että yhtiö A Oy:n henkilöstölle ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyin ehdoin suunnattavaa osakeantia ei pidetä tuloverolain 66 a §:n mukaisena henkilöstöantina.
Verohallinnon ennakkoratkaisu 2.3.2024 asti.
Turun hallinto-oikeus 14.11.2024 T:H2001 (ei lainvoimainen)