Kevytyrittäjän verotus
Kevytyrittäjänä pidetään henkilöä, joka työllistää itsensä ja toimii yrittäjämäisesti perustamatta kuitenkaan yritystä. Monesti kevytyrittäjä laskuttaa asiakasta laskutuspalveluyrityksen kautta.
Verohallinto on päivittänyt ohjeitaan kevytyrittäjän verotuksesta:
- Milloin kevytyrittäjä on arvonlisäverovelvollinen (linkki)
- Kevytyrittäjän matkakulut ja muut vähennykset (linkki)
- Millaisen verokortin kevytyrittäjä tarvitsee (linkki)
- Korkeimman hallinto-oikeuden päätös muuttaa kevytyrittäjän verotuskäytäntöä (linkki)
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2023:42 perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksu lasketaan siitä palkan määrästä, josta on ensin vähennetty laskutuspalveluyrityksen palkkio ja työnantajan sairausvakuutusmaksu. Palkan määrään ei lasketa arvonlisäveroa.
Verohallinnon näkemyksen mukaan KHO:n päätöstä voidaan soveltaa myös kevytyrittäjiin, jotka saavat laskutuspalveluyrityksestä työkorvausta. Tällöin veronalaista työkorvausta on työstä maksettu korvaus, josta on vähennetty laskutuspalveluyrityksen palkkio.
KHO:n päätöstä ei sovelleta elinkeinonharjoittajiin, joilla on y-tunnus. Heille veronalaista elinkeinotuloa on koko työstä saatu palkkio. Vastaavasti yrittäjä voi vähentää työstä aiheutuneet menot.
Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus
Verohallinto on julkaissut 22.1.2024 päivätyn ohjeen Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus (linkki).
Aikaisempaan ohjeeseen verrattuna Suomesta saadun palkkatulon määrittelyä on täsmennetty (luku 2.1). Lisäksi ohjeeseen on lisätty tieto siitä, että ennakkoperinnässä tehty vaatimus rajoitetusti verovelvollisen progressiivisesta verotuksesta sitoo saman verovuoden säännönmukaisessa verotuksessa (luku 2.3). Lukuun 3 on lisätty ohjaus yleisesti verovelvolliselle maksetun palkkatulon verotuksesta, kun palkka on kertynyt ajalta, jolloin tulonsaaja on ollut rajoitetusti verovelvollinen. Lukuun 7.2.1 on lisätty esimerkki, joka käsittelee autoedun järjestämistä Suomeen lähetetylle työntekijälle suomalaisen yrityksen toimesta. Myös työnantajan velvoitteita käsittelevän luvun 8.2 tekstiä on täsmennetty.
Suomesta saadun palkkatulon määrittely
Kun palkkakauden työ on tehty pääasiallisesti Suomessa, koko palkkakauden palkka on Suomesta saatua ja sisäisen lainsäädäntömme mukaan täällä veronalaista tuloa. Sillä ei ole merkitystä, että palkkakauden aikana on työskennelty myös muualla kuin Suomessa. Verosopimus voi kuitenkin rajoittaa Suomen verotusoikeutta niin, että Suomessa voidaan verottaa palkkakauden palkasta vain se osa, joka on saatu täällä tehdystä työstä.
Palkkatulo on Suomesta saatua myös silloin, kun henkilö on ansainnut tulon ollessaan Suomessa yleisesti verovelvollinen ja suoritus maksetaan vasta sen jälkeen, kun henkilö on muuttanut pois Suomesta ja hänestä on tullut täällä rajoitetusti verovelvollinen. Tulosta peritään tällöin lähdevero.
Ulkomailla tehdyn palkan verotus verostatuksen muuttuessa
Yleisesti verovelvollinen on verovelvollinen Suomessa myös muualta saadusta tulosta. Suomessa ei kuitenkaan veroteta yleisesti verovelvolliselle maksettua palkkaa, joka perustuu ulkomailla tehtyyn työhön, jos henkilö on ollut työtä tehdessään täällä rajoitetusti verovelvollinen.
Kaivosmineraalien verotusarvot
Verohallinto on vahvistanut kaivosmineraalien verotusarvot vuodelle 2024 (linkki).
Uutta oikeuskäytäntöä
Osakkeen matemaattisen arvon laskeminen yhtiöiden sulautuessa
A omisti B Oy:n ja C Oy:n osakkeita. Kummankin yhtiön tilikausi oli kalenterivuosi. B Oy:n oli tarkoitus sulautua C Oy:öön elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a ja 52 b §:ssä tarkoitetulla tavalla maaliskuussa 2023. Sulautumisvastikkeena B Oy:n osakkaille oli tarkoitus antaa vain C Oy:n osakkeita. C Oy:n oli tarkoitus päättää sulautumisen täytäntöönpanon jälkeen huhtikuussa 2023 osingonjaosta siten, että osinko olisi nostettavissa vuoden 2023 aikana.
Asiassa oli ratkaistavana, miten A:n sulautumisessa vastikkeena saamien C Oy:n osakkeiden varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (arvostamislaki) 9 §:ssä tarkoitettu verovuoden 2023 matemaattinen arvo oli laskettava.
Arvostamislain 13 §:n 1 momentin mukaan muun ohella yhtiöiden sulautuminen otetaan matemaattista arvoa laskettaessa erikseen huomioon. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tarkempien säännösten puuttuessa ja kun otettiin huomioon sulautumisen luonne yleisseuraantona ja tuloverolain 33 b §:n tavoite katsoa pääomatuloksi yritykseen sijoitetun pääoman laskennallinen tuotto, sulautumisvastikkeena saadun C Oy:n osakkeen verovuoden 2023 matemaattiseksi arvoksi oli katsottava sulautuvan yhtiön B Oy:n osakkeen verovuoden 2023 matemaattinen arvo jaettuna sillä vastikeosakkeiden lukumäärällä, jonka yhdellä B Oy:n osakkeella sai sulautumisen perusteella.
KHO 24.1.2024 T:105 eli vuosikirjassa KHO:2024:9