Palkintojen verotus

Verohallinto on julkaissut 2.12.2024 päivätyn ohjeen Palkintojen verotus (linkki). Seuraavassa otteita ohjeen kohdasta, joka käsittelee työnantajalta saatuja palkintoja.

Työnantajalta tai työnantajakonsernilta saadut palkinnot

Hyvin tehdyn työn tai muutoin työskentelyn perusteella saatu palkinto on vastiketta tehdystä työstä eli palkkaa. Omalta työnantajalta saadut palkinnot ovat palkkaa, olipa sitten kyse satunnaisista tai säännöllisesti toistuvista palkinnoista. 

Myös työnantajan henkilökunnan kesken arpoma rahanarvoinen palkinto on työntekijän työsuhteen perusteella saamaa palkkaa. Samoin työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta- ja muiden vastaavien kilpailujen palkinnot ovat työntekijöille palkkaa.

Konsernissa yritys saattaa antaa erilaisia palkintoja myös muiden saman konsernin konserniyhtiöiden palveluksessa oleville henkilöille. Konsernin emoyhtiö saattaa esimerkiksi antaa palkintoja hyvin tehdystä työstä tytäryhtiöissä työskenteleville työntekijöille tai antaa palkinnon kaikkien konserniyhtiöiden työntekijöiden kesken järjestetyn myyntikilpailun voittajalle. Toiselta saman konsernin yhtiöltä saadut edut rinnastetaan verotuskäytännössä yleensä omalta työnantajalta saatuihin etuihin. Siten myös toiselta konserniyhtiötä saadut palkinnot ovat veronalaista palkkatuloa.

Työnantajan virkistys- tai harrastustoiminnan yhteydessä järjestämien erilaisten kilpailujen tai arpajaisten perusteella saatuja vähäarvoisia esinepalkintoja on kuitenkin verotuskäytännössä pidetty verovapaana etuna.

Myöskään työnantajan tai konserniyhtiön työntekijälle antamat lähinnä symboliset ansiomitalit, kunniamerkit, ansioristit tai vastaavat muistamiset ja huomionosoitukset eivät ole saajalleen veronalaista tuloa, vaikka niiden myöntämisen perusteena olisi työskentely tai hyvä suoriutuminen työssä.  

Vuoden 2024 verotuksen yhtenäistämisohje

Verohallinto on julkaissut 2.12.2024 päivätyn ohjeen Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2024 toimitettavaa verotusta varten (linkki). Yksinomaan suurten sairauskulujen perusteella myönnettävän veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen laskentaa on ajantasaistettu ja yksinkertaistettu. Muutoin ohjeeseen on tehty indeksitarkistukset ja eräitä muita tarkennuksia ja tarkistuksia.

Ohje on tarkoitettu tueksi säännösten tulkinnassa, myös silmällä pitäen niitä tilanteita, joissa joudutaan arvioimaan raha- ja prosenttimääriä. Yksittäistapauksessa verovelvollisen esittämä selvitys on kuitenkin aina ensisijainen verotuksen peruste.

Työhuonevähennys 2024

Vähennys myönnetään lähtökohtaisesti taulukon mukaisesti arvioituna:

 Ajoneuvokulut

Jos vähennykseen oikeuttavien ajojen määrä on selvitetty ja niistä on aiheutunut kustannuksia, mutta kustannusten todellista määrää ei pystytä selvittämään, ajoneuvokuluina vähennetään yleensä määrä, joka on Verohallinnon päätöksen mukaan:

• oma auto 0,27 €/km
• moottoripyörä 0,21 €/km
• mopo 0,12 €/km
• polkupyörä 100 €/vuosi
• käyttöetuauton käyttövoimakulut 0,13 €/km 

Lisääntyneet elantomenot

Verovelvollinen voi vähentää tulonhankkimismenoina tilapäisestä työmatkasta aiheutuneet ylimääräiset elantomenot, jotka johtuvat tulon hankkimisesta ja joista verovelvollinen ei ole saanut korvausta.

Arvioituna kaavamaisena elantomenojen lisäyksenä pidetään kotimaassa yli 6 tuntia kestäneellä matkalla 19 euroa ja yli 10 tuntia kestäneellä matkalla 34 euroa vuorokaudessa.

Kaavamaisen vähennyksen edellytyksenä on lisäksi, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty, ja yli 5 kilometrin päässä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

Rakennusten verotusarvon määrittäminen

Valtiovarainministeriö on antanut asetuksen rakennusten vuoden 2024 verotusarvon määräämisperusteista (linkki). 

Energiaverotus

Verohallinto on julkaissut 20.11.2024 päivätyn ohjeen Energiaverotus (linkki). Ohjeeseen on tehty tarkennuksia ja korjauksia koskien biokaasun kestävyyttä ja kestävyyden osoittamista (luku 3.3.3). 

Uutta oikeuskäytäntöä 

Tulontasaus soveltui kahdessa erässä maksettavaan lisäeläkkeeseen

B Eläkesäätiö (”Eläkesäätiö”) oli lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain mukainen lisäeläkesäätiö. Osakkaana Eläkesäätiössä oli C Oy ja vakuutettuina ne henkilöt, jotka olivat olleet C Oy:n vakituisessa palveluksessa Eläkesäätiön sääntöjen edellyttämänä ajankohtana. Eläke kertyi työssäoloajan ja eläkepalkan perusteella. A oli ollut työsuhteessa C Oy:hyn vuosina 1990–2024, ja Eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti A:lle myönnettiin Eläkesäätiön vanhuuseläke hänen täytettyään 60 vuotta.

C Oy:n lopetettua toimintansa Eläkesäätiö oli selvitystilassa. Asiassa oli kysymys siitä, voitiinko Eläkesäätiön selvitystilan johdosta A:lle kahdessa erässä kertatulona maksettavaan suoritukseen soveltaa tulontasausta. Kertatulolla oli tarkoitus maksaa A:n Eläkesäätiöltä oleva vanhuuseläkesaaminen, jolloin Eläkesäätiö vapautuisi vastuustaan maksaa A:lle vanhuuseläkettä koko A:n jäljellä olevan eliniän.

Keskusverolautakunta totesi, että A:n oikeus eläkkeeseen ja siten myös kertatuloon oli kertynyt työssäoloajalta, ja eläketulon maksaminen kertakorvauksena johtui eläkeyhtiön selvitystilasta.

Siten kumpikin A:lle vuosina 2026 ja 2027 maksettava eläkesuoritus oli erikseen sellainen TVL 128 §:ssä tarkoitettu ansiotulo, jonka oli katsottava kertyneen jälkikäteen kahdelta tai useammalta vuodelta, ja johon voitiin soveltaa tulontasausta, kun A:n Eläkesäätiöltä saama kertatulo oli vähintään neljäsosa A:n verovuonna saaman puhtaan ansiotulon yhteismäärästä. Kummankin tuloerän katsottiin kertyneen 16 vuodelta, jolloin ne jaettiin tulontasausta laskettaessa TVL 129 §:n 1 momentin mukaisesti viidellä.

Ennakkoratkaisu verovuosille 2026 ja 2027.

Keskusverolautakunta 21.11.2024 nro 41 (ei lainvoimainen)

Sisällysluettelo