Luontoisedut verotuksessa

Verohallinto on julkaissut 12.12.2024 päivätyn ohjeen Luontoisedut verotuksessa (linkki). Aikaisempaa ohjetta on päivitetty seuraavien kohtien osalta:

Työpäivän aikana käytettävissä oleva autopaikka

Verovapaana työnantajan järjestämänä pysäköintinä työpäivän aikana ei pidetä järjestelyä, jossa työntekijä pysäköi yleisille maksullisille parkkipaikoille ja laskuttaa sen jälkeen työnantajalta pysäköintimaksut (luku 4).

Työntekijöiden ruokailun tukeminen

Lukuun 5.7 on lisätty, että työnantajan tuki voidaan järjestää myös kohdennetulla maksuvälineellä.

Työnantaja voi tukea työntekijöidensä ruokailua myös muutoin kuin antamalla työntekijöille luontoisetupäätöksessä tarkoitetun ravintoedun. Tällöin työnantaja tekee ravintolan kanssa sopimuksen, jonka mukaan työnantaja tukee työntekijöidensä ruokailua tietyllä euromäärällä per ateria. Tuen tarkoituksena on alentaa hintaa, jonka ravintola perii työnantajan henkilöstöltä.

Työnantaja voi järjestää tuen myös kohdennetulla maksuvälineellä. Tällöinkin työnantajan tulee valita ne ravintolat, joissa työntekijä voi maksaa työnantajan tukeman aterian kohdennetulla maksuvälineellä. Kohdennetun maksuvälineen tulee myös eritellä työnantajan tuen euromääräinen osuus ja työntekijän oma maksuosuus aterian hinnasta maksutapahtuman yhteydessä.

Matkailuauto autoetuna

Luvussa 7.1 on täsmennetty, että matkailuautosta syntyvän luontoisedun arvo lasketaan autoedun laskentakaavalla, jos matkailuauto on rekisteröity henkilöautoksi.

Keskeytys autoedun käytössä

Lukuun 7.8.1 on lisätty ohjeistusta korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2024:108 vaikutuksista autoedun laskentaan, kun työsuhdeauto on poistettuna liikennekäytöstä.

Luontoisetu on veronalaista tuloa siltä ajalta, jolloin etu on palkansaajan käytettävissä. Jos palkansaaja ei esimerkiksi lomamatkansa aikana käytä työnantajalta saamaansa autoa, hänellä on kuitenkin luontoisetu, jos auto on hänen hallinnassaan. Autoetua ei kuitenkaan muodostu, jos työsuhdeauto on poistettuna liikennekäytöstä (KHO 2024:108). Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä KHO 2024:108 ei sovelleta silloin, kun työntekijällä on luontoisetuna muu ajo- tai kulkuneuvo kuin henkilö- tai pakettiauto. Päätöksellä ei siten ole vaikutusta esimerkiksi kuorma-autosta, moottoripyörästä ja veneestä syntyvän edun laskentaan.  

Auton käyttöön voi myös tulla verotukseen vaikuttava muu keskeytys kuin auton poistaminen liikennekäytöstä. Syynä voi olla esimerkiksi työkomennus ulkomaille tai palkansaajan ajokielto, jonka aikana auto ei ole myöskään palkansaajan perheenjäsenen tai muun läheisen käytössä. Pelkästään palkansaajan omatoiminen päätös auton avainten luovuttamisesta työnantajalle tai muu vastaava toimenpide ei kuitenkaan lakkauta autoetua, vaan edun lakkaamisesta on nimenomaisesti sovittava. Edellytyksenä on myös, että palkansaaja tai hänen perheenjäsenensä ei tosiasiassa voi käyttää autoa keskeytyksen aikana.

Myös auton vaurioituminen voi aiheuttaa veronalaisen edun lakkauttavan keskeytyksen, jos palkansaaja ei saa toista autoa vaurioituneen tilalle. Autoetu voidaan jättää huomioon ottamatta kuitenkin vain silloin, jos auto ei ole keskeytyksen aikana palkansaajan hallussa, vaan esimerkiksi työnantajan tai autokorjaamon hallussa.

Laskutuspalveluyritysten maksamat matkakustannusten korvaukset

Verohallinto on julkaissut 11.12.2024 päivätyn ohjeen Laskutuspalveluyritysten maksamat matkakustannusten korvaukset (linkki).

Ohjetta on päivitetty keskusverolautakunnan antaman ennakkoratkaisun KVL 18/2024 (KHO 5.12.2024 taltio 3481, ei muutosta) perusteella. Ratkaisun mukaan laskutuspalveluyritys voi maksaa työn suorittajalle todellisilta erityiselle työntekemispaikalle tehdyiltä työmatkoilta matkakustannusten korvaukset verovapaasti, vaikka työn suorittaja ja hänen asiakkaansa eivät ole sopineet matkakustannusten korvauksista toimeksiannon yhteydessä.

Laskutuspalveluyritys vastaa suoritusten maksajana siitä, että sen maksamat matkakustannusten korvaukset täyttävät verovapauden edellytykset.

Verokortti ja ennakkovero

Verohallinto on julkaissut 12.12.2024 päivätyn ohjeen Verokortti ja ennakkovero (linkki).

Ohjeessa kerrotaan, mitä eri verokortteja luonnollisille henkilöille tehdään ja mitä tietoja verokortit sisältävät. Lisäksi ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ennakkoveroa ja lisäennakkoa.

Perusverokortin voimassaoloaika on vuodesta 2025 lähtien tammikuun alusta (1.1.) joulukuun loppuun (31.12.). Perusverokortti on kuitenkin voimassa enintään siihen asti, kun samaa tuloa koskevan muutosverokortti tulee voimaan.

Verokortin tuloraja lasketaan verokortin voimassaoloajalle. Palkan perusverokortin tuloraja vastaa 12,5 kuukauden palkkaa. Siihen sisältyy lomaraha, joka on arvioitu puolen kuukauden palkan suuruiseksi. Muiden verokorttien tuloraja vastaa 12 kuukauden tuloa. Muutosverokortin tuloraja lasketaan verokortin voimassaoloajalle.

Jokainen suorituksen maksaja seuraa vain omalta osaltaan verokortissa olevaa tulorajaa. Suorituksen saajan on huolehdittava verokortin tulorajan riittävyydestä. 

Vuoden 2025 valtion tuloveroasteikko

Oikaisu valtion tuloveroasteikkoon, joka julkaistiin TaxFax nro 71:ssä. Korkein marginaaliveroprosentti oli virheellinen, oikea luku on 44,25 prosenttia (ei 44,75).

Yrityksille uusia seuraamusmaksuja vuodesta 2025 alkaen

Patentti ja rekisterihallitus (PRH) tiedottaa (linkki), että vuodesta 2025 alkaen yrityksille voidaan määrätä uusia seuraamusmaksuja, jos yritykset eivät ilmoita tilinpäätöstietoja ajoissa tai kehotuksesta huolimatta eivät korjaa kaupparekisteritiedoissa olevia puutteita tai virheitä. Uudet maksut perustuvat kaupparekisterilakiin.

PRH lähettää kehotuksen kirjepostissa, joten on tärkeää pitää yrityksen osoitetiedot ajan tasalla kaupparekisterissä. Rekisteröidyt tiedot voit tarkistaa lataamalla maksuttoman kaupparekisteriotteen Virre-tietopalvelusta (linkki).

Myöhästymismaksu

PRH määrää tilinpäätöksen myöhästymismaksun, jos osakeyhtiö, osuuskunta, eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta ei ilmoita tilinpäätöstä kaupparekisteriin 8 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Uusi tilinpäätöksen myöhästymismaksu koskee joulukuussa 2024 ja sen jälkeen päättyvien tilikausien tilinpäätöksiä. Käytännössä PRH alkaa määrätä maksuja syksystä 2025 alkaen.

Maksu riippuu myöhästymisen kestosta:

• 150 euroa, jos tilinpäätös on ilmoitettu enintään 2 kuukautta myöhässä
• 300 euroa, jos tilinpäätös on ilmoitettu 2–4 kuukautta myöhässä
• 600 euroa, jos tilinpäätös on ilmoitettu yli 4 kuukautta myöhässä tai tilinpäätöstä ei ole ilmoitettu.

Maksu on kaksinkertainen, jos yritysmuoto on julkinen osakeyhtiö tai eurooppayhtiö.

PRH määrää kaksinkertaisen maksun myös, jos tilinpäätöstä ei ole ilmoitettu ajoissa kahdelta tai useammalta peräkkäiseltä tilikaudelta.

Laiminlyöntimaksu

Laiminlyöntimaksu määrätään puutteellisista ja virheellisistä tiedoista. PRH voi määrätä laiminlyöntimaksun esimerkiksi, jos

• osoite puuttuu
• päätösvaltainen hallitus puuttuu
• edunsaajatiedot puuttuvat
• rekisteritiedoissa on virheitä (esimerkiksi tilintarkastaja ei ole hyväksytty)
• vastuuhenkilö tai tilintarkastaja on liiketoimintakiellossa.

Laiminlyöntimaksu on 300 euroa. Maksu on kaksinkertainen, jos yritysmuoto on julkinen osakeyhtiö tai eurooppayhtiö.

Erityisalalla työskentelevien matkakustannukset

Verohallinto on julkaissut 12.12.2024 päivätyn ohjeen Erityisalalla työskentelevien matkakustannukset (linkki). Verotus- ja oikeuskäytännössä erityisaloina pidetään rakennus-, maanrakennus- ja metsäalaa. Ohjeeseen on tehty teknisluonteisia muutoksia.

Sisällysluettelo