Työmatkakustannusten korvaukset
Verohallinto on julkaissut 17.12.2024 päivätyn ohjeen Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa (linkki).
Päivärahan puolittaminen
Lukuun 8.3.3 on täsmennetty, mitä tarkoitetaan päivärahan määrään vaikuttavalla ilmaisella aterialla:
Ruokailusta aiheutuneita kustannuksia ei synny, jos palkansaaja saa työmatkalla ilmaiset ateriat. Ilmaisten aterioiden lukumäärä vaikuttaa päivärahan määrään. Kokopäiväraha puolitetaan, jos palkansaaja saa kokopäivärahaan oikeuttavalla työmatkalla kaksi tai useamman ilmaisen aterian. Yhdellä ilmaisella aterialla ei siis ole vaikutusta kokopäivärahan määrään eikä päivärahaa puoliteta. Sen sijaan osapäiväraha puolitetaan jo yhdestä ilmaisesta ateriasta.
Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaisella päivärahan määrään vaikuttavalla ilmaisella aterialla tarkoitetaan työmatkaan kiinteästi liittyvää työnantajan järjestämää tai kustantamaa ateriaa asiakastapaamisten, neuvottelujen, koulutusten, edustustilaisuuksien, virkistystilaisuuksien, työyhteisötilaisuuksien tai muiden vastaavien tilaisuuksien yhteydessä. Kustannuspäätöksessä tarkoitettu ilmainen ateria voi kuulua myös kurssipaketin tai matkalipun hintaan. Matkalipun hintaan sisältyvä ateria on esimerkiksi lennon aikana saatu lounas tai päivällinen. Samoin palkansaajan työnantajan edustajana asiakkaan kanssa nauttima ateria on otettava huomioon päivärahan verovapaata enimmäismäärää selvitettäessä. Sen sijaan, jos palkansaaja ruokailee työmatkan aikana ravintoetuna saamallaan lounassetelillä, tuo ateria ei vaikuta päivärahan verovapaaseen määrään.
Jos palkansaaja maksaa aterian itse muissa kuin edellä mainituissa tilaisuuksissa ja tuo siitä tositteen työnantajan maksettavaksi tai maksaa aterian työnantajan luottokortilla, kyseessä ei ole ilmainen ateria.
Esimerkki:
Palkansaaja tekee liikkuvaa työtä. Hän käy syömässä työmatkojen aikana ja maksaa yhden aterian päivän aikana yhtiön luottokortilla. Työnantajan maksamat ateriat eivät ole tässä tapauksessa Verohallinnon kustannuspäätöksessä tarkoitettuja ilmaisia aterioita, joita voisi maksaa verovapaasti. Työnantaja voi joko maksaa verovapaasti päivärahan ja käsitellä palkansaajan ateriakustannukset palkansaajan ennakonpidätyksen alaisena palkkana tai maksaa verovapaasti ainoastaan päivärahan ja ateriakustannusten erotuksen.
Työnantajan maksamat muuttokustannukset
Luvussa 10.12 on huomioitu työnantajan maksamien muuttokustannusten verovapauden laajentuminen vuoden 2025 alusta. Jatkossa työnantaja voi maksaa verovapaasti työntekijän ja hänen perheenjäsentensä muutto- ja siihen liittyvät matkustamiskustannukset aina, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi. Vuosina 2020-2024 työnantaja on voinut maksaa verovapaasti vain puolet työntekijän ja hänen mukanaan muuttavien perheenjäsenten muutto- ja matkustamiskustannuksista.
Vuodesta 2025 lähtien kustannusten verovapauteen ei vaikuta enää se, onko kyseessä työkomennus vai suoraan suomalaisen työnantajan kanssa solmittu työsopimus vai Suomen sisällä tapahtuva muutto.
Työskentelypaikan käsitettä on tarkoitus tulkita laajasti. Tyypillisesti työntekijä muuttaa varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi, mutta säännöksen soveltamisalan piiriin kuuluvat myös kaikki muut työn sijainnin vuoksi tapahtuvat muutot.
Muutto tapahtuu työntekijän työpaikan sijainnin vuoksi aina, kun ulkomailta Suomeen töihin tuleva työntekijä muuttaa Suomeen. Suomen sisäisissä muutoissa muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi aina, kun työntekijä muuttaa toiselta paikkakunnalta työskentelypaikkakunnalle tai lähemmäksi työskentelypaikkakuntaa ja muuton seurauksena hänen asunnon ja työpaikan väliseen matkaan käyttämä aika lyhenee.
Myös saman paikkakunnan sisällä tapahtuva muutto voi tapahtua työpaikan sijainnin vuoksi. Tällöin uusi asunto sijaitsee työpaikalle kulkemisen kannalta olennaisesti parempien kulkuyhteyksien päässä siten, että työntekijän asunnon ja työpaikan väliseen matkaan käyttämä aika lyhenee.
Jos muutolla ei ole olennaista vaikutusta työpaikalle kulkemiseen, muuttokustannusten korvaus on koko määrältään veronalaista.
Palkansaajan matkakustannusten vähentäminen
Verohallinto on julkaissut 17.12.2024 päivätyn ohjeen Matkakustannusten vähentäminen palkansaajan verotuksessa (liite).
Ohjeeseen on päivitetty euromääräiset muutokset, jotka on tehty Verohallinnon päätöksiin ja yhtenäistämisohjeeseen.
Lukuun 3.2 on lisätty kaksi esimerkkiä tilanteesta, jossa työnantaja on korvannut vain osan työmatkan matkustamiskustannuksista.
Lukuun 3.3 on lisätty ohjausta siitä, mitä asioita työntekijän on tarvittaessa pystyttävä selvittämään, jos hän vaatii vähennettäväksi työmatkalta aiheutuneita matkustamiskustannuksia. Pyydettäessä työntekijän on esitettävä työmatkakohtainen selvitys työmatkoista (mistä työmatka on alkanut, minne se on tehty, matkan pituus, milloin matka on tehty, työmatkan tarkoitus, käytetty ajoneuvo).
|
Työmatkaan käytetty kulkuneuvo |
Vähennyksen määrä verovuonna 2024 |
|
Oma auto |
0,27 €/km |
|
Vapaa autoetuauto |
Ei vähennystä |
|
Käyttöetuauto |
0,13 €/km |
|
Moottoripyörä ja kevyt nelipyörä |
0,21 €/km |
|
Mopo |
0,12 €/km |
|
Polkupyörä |
100 €/vuosi |
Ennakkoratkaisujen käsittelymaksut nousevat
Valtiovarainministeriö on antanut asetuksen Verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta vuonna 2025 (SK 791/2024). Ennakkoratkaisun hakeminen Verohallinnolta sekä Keskusverolautakunnalta kallistuu. Myös muita Verohallinnon suoritteiden maksuja korotetaan. Seuraavassa esimerkkejä käsittelymaksuista:
|
Verohallinnon antama ennakkoratkaisu, kun päätös sisältää tuloverotusta koskevan ratkaisun ja hakijana on: |
|
|
- luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yhteisetuus tai elinkeinoyhtymä ja ratkaisu koskee maatilatalouden tai elinkeinotulon verotusta tai yritysjärjestelyjä |
2 210 e |
|
- luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yhteisetuus tai verotusyhtymä ja ennakkoratkaisu koskee muuta kuin edellä tarkoitettua verotusta |
740 e |
|
Päätösmaksu, kun ennakkoratkaisu koskee arvonlisäverotusta |
510 e |
|
Päätösmaksu, kun ennakkoratkaisu koskee perintö- tai lahjaverotusta, kiinteistöverotusta, varainsiirtoverotusta tai arpajaisverotusta |
740 e |
|
Päätösmaksu, kun päätöksen antaminen asiassa edellyttää erityisen laajaa selvitystyötä (valmistelu vaatii yli 30 tuntia asiantuntijatyötä) |
4 410 e |
|
Käsittelymaksu asiassa, jossa Verohallinto päättää olla antamatta ennakkoratkaisua, jättää hakemuksen tutkimatta tai asian sillensä. |
210 e
|
|
|
|
|
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu, kun päätös sisältää keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun ja hakijana on: |
|
|
- luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yhteisetuus tai elinkeinoyhtymä ja ennakkoratkaisu koskee maatilatalouden tuloverotusta tai elinkeinotulon verotusta tai niihin liittyvää arvonlisäverotusta tai kun hakijana on muu verovelvollinen |
3 020 e |
|
- luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yhteisetuus tai verotusyhtymä ja ennakkoratkaisu koskee muuta kuin edellä tarkoitettua verotusta |
1 180 e |
|
Päätösmaksu, kun päätöksen antaminen asiassa edellyttää erityisen laajaa selvitystyötä (valmistelu vaatii yli 30 tuntia asiantuntijatyötä) |
5 040 e |
|
Käsittelymaksu asiassa, jossa keskusverolautakunta päättää olla antamatta ennakkoratkaisua, jättää hakemuksen tutkimatta tai asian sillensä |
210 e |
Muutos yhteyshenkilön yhteystietojen julkisuuteen
Patentti ja rekisterihallitus tiedottaa (linkki), että yhteyshenkilön yhteistiedot eivät ole enää julkisia ilmoituksissa, jotka tulevat vireille kaupparekisteriin, yhdistysrekisteriin ja säätiörekisteriin 1. tammikuuta 2025 alkaen. Yhteyshenkilön yhteystietoja ovat postiosoite, sähköposti ja puhelinnumero.
Useat yritysmuodot voivat tehdä ilmoituksen kaupparekisteriin YTJ-palvelussa. Mikäli sähköinen asiointi ei ole mahdollista, ilmoittaminen tehdään Y-lomakkeella, joka uudistuu vuoden vaihteessa. Uudet Y-lomakkeet otetaan käyttöön 1.1.2025. Vanhoja lomakkeita ei kannata käyttää, koska silloin tietojen rekisteröinti viivästyy.