Lunastuskorvausten verotus
Verohallinto on julkaissut 6.3.2025 päivätyn ohjeen Lunastustoimituksissa ja niihin rinnastettavissa tilanteissa saatujen korvausten verotus (linkki).
Ohjeen luvussa 4 on huomioitu peltojen ja metsän vuokrauksesta saadun tulon tulolähteen muuttuminen. Uutta tulolähdejakoa sovelletaan vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa.
Ohjeen luvussa 5.3 on huomioitu uusi luonnonsuojelulaki ja yksityisiä luonnonsuojelualueita koskeva tuorein oikeuskäytäntö.
Luonnonsuojelulakiin perustuva haitan korvaus
Luonnonsuojelulain nojalla suojelualueen omistajalle maksettava kertakaikkinen korvaus on verovapaata niistä taloudellisen hyödyn menetyksistä, joita luonnonsuojelulain mukaisesta suojelusta aiheutuu omistajalle. Säännöstä sovelletaan 1.6.2023 voimaan tulleen luonnonsuojelulain perusteella valtion kiinteistön omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle maksamiin merkityksellisen haitan korvauksiin. Tällainen korvaus on verovapaa, vaikka se tulisi veronalaisen tulon sijaan, eikä sitä myöhemminkään lisätä omaisuuden luovutushintaan.
Myös yksityisen tahon kiinteistön omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle maksamaa kertakaikkista korvausta voidaan pitää verovapaana, kun korvaus maksetaan yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisen yhteydessä. Verovapauden edellytyksenä on se, että kiinteistölle perustetaan luonnonsuojelualue viranomaisen päätöksellä ja viranomaisen vahvistamalla kertakorvauksella korvataan alueen taloudellisen käytön estymisestä aiheutunut haitta, eikä muita korvauksia makseta (KVL 2024/6).
Jos kiinteistö luovutetaan luonnonsuojelulaissa tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi joko vaihtamalla se toiseen kiinteistöön tai luovuttamalla se valtiolle tai valtion liikelaitokselle, luovutusvoitto voi olla verovapaa.
Eläketulojen lisävero
Ulkoministeriö tiedottaa (linkki), että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on 6.3.2025 antanut ratkaisun eläketulon lisäverotusta koskevissa asioissa. EIT katsoi yksimielisesti, ettei Euroopan ihmisoikeussopimuksen syrjinnänkieltoa koskevia artikloita loukattu.
Valituksissaan EIT:lle valittajat vetosivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen syrjinnän kieltoa koskeviin artikloihin väittäen, että tuloverolaki syrjii perusteettomasti eläkkeellä olevia verovelvollisia ja on siten ikään perustuvaa syrjintää.
Eläkeläisinä heidän oli maksettava yli € 45 000 vuosittaisesta eläkkeestään 6 %:n lisävero, kun taas työlliset verovelvolliset maksoivat vain 2 % € 100 000 ylittävistä vuosituloista. Eläkeläinen maksoi samasta tulosta enemmän veroa kuin työllinen veronmaksaja. Lisäksi eläkkeellä olevien veronmaksajien lisävero on pysyvä, kun taas työllisten veronmaksajien lisävero on tilapäinen.
EIT ei löytänyt näyttöä syrjinnästä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Perintöverotuksessa ei otettu huomioon Ruotsin luovutusvoittoveroa
Asiassa oli ratkaistavana, oliko Ruotsissa perintönä saadun omaisuuden luovutuksesta maksettu vero otettava huomioon perintöverotuksessa Suomessa.
Ruotsiin asunnon ja rahastojen luovutuksen perusteella maksetuissa veroissa ei ollut kyse perintösaannon eli perinnönjättäjän kuoleman perusteella suoritetusta verosta. Näin ollen asiassa ei tullut soveltaa perintö- ja lahjaverolain 4 §:n 2 momentin säännöstä ulkomaisen veron hyvityksestä eikä Ruotsiin maksettua veroa ollut vähennettävä valittajalle Suomessa maksuunpannusta perintöverosta.
Valittajan mukaan perintöverotuksessa omaisuuden arvoa alentavana seikkana oli otettava huomioon piilevä verovelka eli se, että Ruotsissa perittävän elinaikana tapahtuneesta omaisuuden arvonnoususta syntyi veronalaista tuloa, mistä menevästä verosta perilliset joutuivat vastaamaan. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kuolinpesän osakkaiden myöhemmin maksettavaksi tullut vero alentanut omaisuuden käypää arvoa eli todennäköistä luovutushintaa perittävän kuolinpäivänä. Asunto ja rahastot oli myyty perinnönjättäjän kuoleman jälkeen, joten kyseisten luovutusten perusteella Ruotsiin maksettu luovutusvoittovero ei ollut myöskään sellainen perinnönjättäjän elinaikaan kohdistunut vero, joka olisi ollut perintö- ja lahjaverolain 9 §:n 2 momentin nojalla perintöverotuksessa kuolinpesän omaisuudesta vähennyskelpoinen.
Helsingin hallinto-oikeus 27.2.2025 T:1197