TaxFax nro 10 • 3.2.2025

Vastuu tulorekisterin tietojen oikeellisuudesta muuttuu ja täsmentyy

Hallitus esittää (He 216/2024), että lakia tulotietojärjestelmästä muutetaan niin, että laista kumotaan säännökset, jotka koskevat suorituksen maksajien vastuuta tulorekisteriin talletettujen tietojen oikeellisuudesta, tietojen oikaisemisesta ilman aiheetonta viivytystä sekä tulonsaajan korjausvaatimuksen tekemistä suorituksen maksajalle. 

Lakiin lisättäisiin säännökset tulorekisteriyksikön vastuusta tietosuoja-asetuksessa rekisterinpitäjälle säädettyjen velvollisuuksien ja rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisessa. Tulorekisteriyksikön rekisterinpitoon liittyvien vastuiden laajeneminen ei vaikuttaisi suorituksen maksajien vastuuseen täyttää säädetty ilmoitusvelvollisuutensa tulorekisteriin asianmukaisesti. Tulorekisteriyksikkö voisi velvoittaa ilmoitusvelvollisen täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla. Ehdotuksen mukaan lainmuutokset tulevat voimaan 4.1.2027. 

Jatkossa selvityspyynnöt tulorekisterin tiedoissa havaituista virhe-epäilyistä tulisivat suorituksen maksajille ensisijaisesti Tulorekisteriyksiköltä eivätkä enää tulonsaajilta itseltään. Lisäksi täsmennetään Verohallinnon roolia tulotietojärjestelmän yhteisrekisterinpitäjänä järjestelmän teknisessä ylläpidossa.

Tiedon käyttäjien toimivalta säilyisi jatkossakin tiedon käyttäjillä itsellään siten kuin siitä muualla laissa on säädetty. 

Ilmoitusvelvollisen laiminlyödessä ilmoitusvelvollisuuden Tulorekisteriyksikkö voisi velvoittaa ilmoitusvelvollisen täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla. Uhkasakko voitaisiin erityisestä syystä kohdistaa myös ilmoitusvelvollisen palveluksessa olevaan tai muuhun, joka toimii ilmoitusvelvollisen lukuun. Uhkasakon kohdistaminen ilmoitusvelvollisen palveluksessa olevaan soveltuisi esimerkiksi tilanteeseen, jossa yhtiön toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan tai muun yhtiössä merkittävässä asemassa olevan henkilön voitaisiin katsoa olennaisesti vaikuttaneen siihen, että tietoja ei ole asianmukaisesti ilmoitettu tulorekisteriin. Ilmoitusvelvollisen lukuun toimivana tahona olisi pidettävä esimerkiksi tilitoimistoa tai muuta palveluntarjoajaa, jolle yhtiön palkanlaskenta tai siihen liittyvä maksu- ja ilmoitusliikenne on sopimusperusteisesti ulkoistettu. 

Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa

Verohallinto on julkaissut 28.1.2025 päivätyn ohjeen Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa (linkki).

Aiempaan samannimiseen ohjeeseen verrattuna ohjeeseen on päivitetty työtulovähennyksen, eläketulovähennyksen, perusvähennyksen sekä kotitalousvähennyksen määrät vuodelle 2025. Ohjeesta on poistettu kokonaan ansiotulovähennystä koskevat asiat, koska vähennystä koskenut tuloverolain säännös on kumottu 1.1.2025 alkaen

Lukua 3.3.2, joka käsittelee veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen myöntämistä yksinomaan suuren sairauskulujen perusteella, on päivitetty Verohallinnon yhtenäistämisohjeiden muutoksen vuoksi.

Ohjeeseen on lisätty uusi luku 3.8, jossa kerrotaan takaisinperintävähennyksestä.

Takaisinperintävähennys

Jos verovelvollinen maksaa takaisin aikaisempana vuonna aiheetta saamaansa eläkettä, opintorahaa tai muuta veronalaista lakisääteistä etuutta niin myöhään, että suoritusta ei voida ottaa huomioon etuudensaajan alkuperäisen suorituksen maksuvuoden verotuksessa, takaisin maksettu määrä vähennetään takaisinmaksuvuoden verotuksen oikaisuna samalla tavoin kuin puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset. Vähennys tehdään muiden vähennysten jälkeen ennen perusvähennystä.

Verovalitusmenettely

Verohallinto on julkaissut 31.1.2025 päivätyn ohjeen Verovalitusmenettelyä koskeva ohje (linkki). Ohjeen lukuun 9.2 on lisätty 1.1.2025 voimaan tulleet oikeudenkäyntimaksut. 

Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta verotuksessa

Verohallinto on julkaissut 31.1.2025 päivätyn ohjeen Tukihenkilö- tukiperhetoiminta verotuksessa (linkki). Ohje koskee sellaista tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa, jota harjoitetaan muutoin kuin työsuhteessa (esimerkiksi toimeksiantosuhteessa tai vapaaehtoistyönä). Ohjeeseen on päivitetty matkakuluvähennyksen määrä vuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa.

Tukihenkilö voi vähentää tukihenkilötoiminnasta aiheutuneita todellisia kuluja omassa verotuksessaan, jos hän on saanut toiminnasta veronalaista tuloa (veronalaista palkkiota tai veronalaisia kustannusten korvauksia). Kuluja voi kuitenkin vähentää enintään veronalaista tuloa vastaavan määrän, koska tukihenkilötoiminta ei yleensä ole tulonhankkimistoimintaa.

Tukihenkilö voi vaatia matkakustannuksia vähennettäväksi omassa verotuksessaan joko tositteiden (esimerkiksi matkalippujen) perusteella tai kaavamaisena matkakuluvähennyksenä (0,27 euroa kilometriltä vuonna 2024).

Tukihenkilö voi vaatia aiheutuneita kuluja vähennettäväksi omassa verotuksessaan riippumatta siitä, onko maksaja korvannut kuluja tai minkä suuruisena kuluja on korvattu. Vähennystä voi kuitenkin vaatia enintään tukihenkilötoiminnasta saadun veronalaisen tulon määrään saakka.

Lunastuslain korvausperusteet

Hallitus esittää muutoksia lunastuslain korvausperusteisiin (He 218/2024).

Esityksen mukaan lunastuskorvauksen määräämisen perusteita koskevaa sääntelyä uudistettaisiin siten, että lunastettavasta omaisuudesta määrättäisiin käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Kohteenkorvaukselle ja haitankorvaukselle tulisi suorittaa lisäksi 25 prosentin suuruinen korotus. 

Markkina-arvon määrittäminen perustuisi nykyistä monipuolisemmin erilaisten arviointimenetelmien hyödyntämiseen. Lunastuslaista kumottaisiin asemakaavoituksesta johtuvan maan arvonnousun leikkaamista koskevat säännökset.

Asunto- ja ammattiomaisuuden suojaa koskevaa sääntelyä esitetään laajennettavaksi koskemaan kaikkia lunastuslain alaan kuuluvia lunastustilanteita. Ehdotuksella pyrittäisiin vahvistamaan omistajan korvausoikeudellista suojaa silloin, kun kysymys on omistajan omana asuntonaan käyttämästä kiinteistöstä taikka ammatinharjoittamisessa välttämättömästä omaisuudesta.

Asunto- ja elinkeino-omaisuuden osalta on lisäksi otettava huomioon uuden vastaavan kaltaisen kiinteistön hankinnasta aiheutuvat kulut, jotka tulee lähtökohtaisesti korvata omistajalle vahingonkorvauksena kohteenkorvauksen lisäksi. Tällaisia kuluja ovat ainakin väliaikaisasumisesta johtuvat kulut, uuden kiinteistön hankinnasta aiheutuva varainsiirtovero, lainhuudatus ja muut vastaavat transaktiokulut sekä muuttamisesta aiheutuvat kulut.

Muutokset parantavat lunastuksen kohteen omistajien oikeusasemaa. Muutokset esitetään tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun säännösten soveltamiseksi tarpeelliset muutokset Maanmittauslaitoksen toimitustuotannon ja muihin tietojärjestelmiin on saatu tehdyksi. Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vuoksi esitetään, että uusia korvausperusteita tulisi ryhtyä soveltamaan myös vireillä olevissa toimituksissa.

Sisällysluettelo