TaxFax nro 14 • 28.2.2025
Kasvuriihi-hanke työryhmän veroehdotukset
Valtioneuvosto on julkaissut Kasvuriihi-hankkeen loppuraportin (nk. Murron työryhmä) (linkki), joka sisältää myös useita muutosehdotuksia verotukseen. Työryhmä keskittyi toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää erityisesti yritysrakenteen uudistumista, synnyttää uusia kasvavia yrityksiä ja houkutella investointeja Suomeen.
Perintö- ja lahjaveron korvaaminen luovutusvoittoverotuksella
Valmistelutyöryhmä esittää, että perintö- ja lahjaverolaki korvataan tuloverotuksella. Muutos voi vaatia myös oman asunnon luovutusvoiton verokohteluun muutoksia, joita arvioitaessa pitää huomioida vaikutukset asuntomarkkinoille. Muutokset voidaan tehdä vaiheittain, jotta vaikutukset verokertymään ovat vähäiset.
Tällöin esimerkiksi ensimmäisen vuoden jälkeen perintö- ja lahjaverotuksen kohteena olisi 80 % vastikkeetta saadun varallisuuden arvosta, ja 20 %:iin sovellettaisiin ns. jatkuvuusperiaatetta, toisena vuonna perintö- ja lahjaverotuksen kohteena olisi 60 % vastikkeetta saadun varallisuuden arvosta ja 40 %:iin sovellettaisiin ns. jatkuvuusperiaatetta.
Tällöin myöhemmässä osin perintö- ja lahjaveron piirissä ja osin tuloverolain piirissä olleen varallisuuden luovutuksessa, esimerkiksi 80 %:iin ei kohdistuisi luovutusvoittoverotusta, jos luovutushinta olisi sama kuin perintö- tai lahjaverotuksessa vahvistettu arvo ja 20 %:iin kohdistuisi luovutusvoittoverotus ja vähennettäväksi tulisi, kun luovutus tapahtuisi alle 10 vuoden kuluessa jatkuvuusperiaatteen mukainen todellinen hankintameno tai 20 %:n hankintameno-olettama.
Jos oman asunnon luovutusvoittoverotukseen on tehtävä muutoksia, voisi myös tämä muutos olla vastaavasti vaiheittainen. Tällainen vaiheittaisuus toteutettiin, kun asuntolainan korkovähennysoikeudesta luovuttiin.
Osinkoverouudistus
Nykyistä osinkoverosääntelyä on perusteltua muuttaa vain yhdistämällä osinkoverouudistus perintö- ja lahjaverotuksen sekä luovutusvoittoverotuksen muutoksiin. Toissijaisesti voidaan tehdä muutoksia sukupolvenvaihdoshuojennussäännösten soveltamisalaan.
Tällä varauksella työryhmä esittää, että listaamattomien yhtiöiden henkilöosakkaille jakamien osinkojen verosääntelyä muutettaisiin ajallisesti porrastetusti siten, että:
- Pääomatulo-osingon nykyinen veronalainen osuus 25 % nousee viiden kalenterivuoden aikana vuosittain 3 %-yksikköä 40 %:iin ja
- 150 000 euron rajasta luovutaan.
Esitys mukailee Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raporttia (VM, 2017) ja on ehdollinen kokonaisuudelle, jossa joko perintö- ja lahjaverotus korvataan tuloverotuksella tai sukupolvenvaihdoshuojennussääntely uudistetaan.
Ehdotuksella olisi positiivinen vaikutus verokertymiin ja sen avulla voidaan osittain rahoittaa muita verotukseen kohdistuvia muutoksia.
Pääomatulona verotettava nettovarallisuustuotto on määritetty osakeyhtiöissä 8 %:iin sekä Ky:issä ja avoimissa yhtiöissä 20 %.iin. Jälkimmäisissä nettovarallisuusperustetta kasvattaa myös osa maksetuista palkoista. Nettovarallisuustuottoperusteista laskentaa ei välittömästi ehdoteta muutettavaksi, mutta sen yksityiskohdat ja liittäminen riskiperusteiseen tuottoon on arvioitava erikseen.
Sukupolvenvaihdoshuojennuksen omistamisedellytyksen pienentäminen
Työryhmä ehdottaa, että perintö- ja lahjaverolain ”kymmenesosa” sukupolvenvaihdoksen soveltamiseksi alennetaan ”sadasosaan”, jolloin esimerkiksi 1 %:n vastikkeeton erillisomisteinen luovutus ja sitä vastaava saanto yhtiön osakkeista oikeuttaisi sukupolvenvaihdoshuojennukseen.
Esittämämme muutokset helpottavat välillisesti omistetun, epälikvidin tulonhankkimis- ja elinkeinotoiminnan käytössä olevan varallisuuden siirtymistä sukupolvenvaihdoksissa siten, että itse yrityksen toimintaa ei liikaa rasiteta ennakoimattomasti. Muutos vapauttaa yrityksissä olevia varoja liiketoimintaan, investointeihin ja epälikvideihin sijoituksiin.
Yleishyödyllisten yhteisöjen pääomien kanavointi innovatiivisille yrityksille nykymuotoisten kotimaisten rahastojen kautta
Suomessa ammattimainen pääomasijoitus- ja VC-toiminta tapahtuu pääosin kommandiittiyhtiömuotoisissa rahastoissa. Ky:iden tulo-osuuksien verotus ei toteuta veroneutraaliutta:
Jos Ky:n verotettava tulo lasketaan tuloverolain mukaan (TVL), kuten osassa kiinteistörahastoja, muuttuu se elinkeinotoimintaa harjoittavalle sijoittajalle EVL-tulo-osuudeksi. Jos puolestaan Ky:n verotettava tulo lasketaan elinkeinoverolain mukaan (EVL), kuten pääosassa rahastoja, se ei muuta tuloverolain mukaista sijoitustoimintaa harjoittavalle sijoittajalle EVL-tulo-osuutta TVL-tulo-osuudeksi.
Tämä epäsymmetria ohjaa erityisesti yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, hyvinvointialueiden, kuntien ja seurakuntien muuta kuin elinkeinotoiminnaksi katsottavaa sijoitustoimintaa muihin sijoituksiin kuin elinkeinotoimintaa harjoittaviin Suomeen rekisteröityihin Ky-rahastoihin.
Lainsäädäntöä on muutettava siten, että jo nykyisin TVL-EVL-relaatiossa tapahtuva tulo-osuuden tulolähteen muutos toteutuu symmetrisesti EVL-TVL-relaatiossa siten, että sijoitustoiminnan tuotot ovat ao. toimijoille verovapaita. Muutos vaikuttaa myös yksityishenkilön TVL:n mukaan verotettuun sijoitustoimintaan siten, että sijoitustoiminnan tulo-osuudet verotetaan pääomatulona.
Yritysjärjestelyt
Yritysjärjestelyjen (sulautuminen, jakautuminen, liiketoimintasiirto ja osakevaihto) tyypillinen tavoite on yrityskoon kasvattaminen, kansainvälistyminen, rahoitettavuuden parantaminen sekä kilpailukyvyn vahvistaminen. Se miten ao. säännökset on kansallisesti saatettu voimaan sekä se, millaiseksi niiden soveltaminen on lainkäytössä muodostunut, ei tue näitä tavoitteita.
Näitä säännöksiä, jotka eivät lähtökohtaisesti kavenna Suomen veropohjaa, vaan luovat sellaisia tuloverotuksen lykkäysvaikutuksia, jotka saattavat yritysjärjestelyn osapuolina olevat yritykset, omistajat ja veronsaajan taloudelliselta etusijajärjestykseltään symmetriseen asemaan, on muutettava seuraavasti:
- Yritysjärjestelysäännökset on ulotettava ns. kolmansiin maihin. Nykyinen oikeuskäytäntö – KHO 2023:74 – ei mahdollista muutosta ilman lainsäädäntömuutosta. Esimerkiksi USA:n ja Yhdistyneiden kuningaskuntien (UK:n) pääoma- ja rahoitusmarkkinat eivät ole osakevaihtosäännösten soveltamisalan piirissä.
- Yritysjärjestelyjen nykyiset osake- ja rahavastikesäännökset ovat este ja hidaste yritysten epäorgaaniseksi kasvattamiseksi. Nykyisessä oikeuskäytännössä tarkastellaan ns. takaisinsijoitusten verokohtelua järjestelykokonaisuuden tasolla (KHO 2014:151 ja KHO 2020:71). Tämä merkitsee lähes poikkeuksetonta välitöntä osakevastikkeen verotusta, kun osana järjestelyä on rahavastike. Yritysjärjestelysäännökset on muutettava niin, että vain muu kuin osakevastike on yritysjärjestelyssä välittömästi tuloverotuksen kohteena samalla, kun osake- ja muun vastikkeen suhdetta tarkastellaan osaketasolla, ei osakas- tai järjestelykokonaisuustasolla. Osakevastikkeen osalta verotus lykkääntyy, kun takaisinsijoituksessa saadut osakkeet aikanaan luovutetaan (vrt. Ruotsi ja RÅ 2002 rf. 27).
- Tekniset korjaustarpeet yritysjärjestelysäännöksiin:
a. Yritysjärjestelyjen veroneutraaliuuteen ei tule osapuolina olevien yritysten osalta vaikuttaa osakkeenomistajan saaman osake- ja muun vastikkeen välinen suhde.
b. Yritysjärjestelyjen mahdollistama vaihtoehtoinen osake- ja rahavastike on muotoiltava osake- ja muu kuin osakevastike.
c. Yritysjärjestelyjen veroneutraaliudelle asetettu vaatimus osakkeiden saamisesta omistuksen mukaisessa suhteessa kustakin yhtiöstä on muutettava muotoon arvomääräisesti omistuksen mukaisessa suhteessa, jolloin omistus voi jakautumisessa kohdistua eri omistussuhtein osapuolina oleviin yrityksiin.
d. Liiketoimintasiirtoa koskevan säännöksen kansalliseen tulkintakäytäntöön (KHO 2001:3) perustuvassa lainkäytössä edellytetään siirtyvien varojen ja velkojen erotuksen olevan vähintään nolla euroa tai positiivinen EVL-menojäännöksin, jotta ao. yritysjärjestely on veroneutraali. Kansallinen tulkintaohje luo erityisesti kasvuyrityksille esteen yritysrakenteen tarkoituksenmukaiseen muokkaamiseen konsernirakenteeseen, koska T&K-menot käsitellään kirjanpidossa ja verotuksessa laajasti vuosikuluina eikä niitä aktivoida varoiksi. Edellytys tulee säännösmuutoksin poistaa.
e. Säännöksissä rahavastikkeen laskenta perustuu osakepääomaan. Muotoilu on osakeyhtiölain (OYL) muutosten jälkeen ollut jo pitkään vanhentunut ja tulisi laskea koko sijoitetun oman pääoman määrästä.
f. Suomen yhtiöoikeudellisten säännösten mukaan toteutettavissa olevat sulautumis- ja jakautumisyritysjärjestelyt tulee voida käsitellä tulovero- ja varainsiirtoveroneutraalina järjestelyn osapuolina olevissa yhtiöissä (jakautuva/ sulautuva sekä vastaanottava yhtiö / vastaanottavat yhtiöt) jakautumisjärjestelyissä tuloverotuksen osalta kuitenkin edellyttäen, että osittaisjakautumista ja osittaisjakautumisella toteutettavaa yhtiöittämistä koskeva liiketoimintakokonaisuusedellytys toteutuu.
T&K-investointivähennys
Nykyisen T&K-yhdistelmävähennyksen vaikutus on euromääräisesti vaatimaton ja säännöksen tulkinta vaikeaa.
T&K-toiminnan merkittävä kasvu on hyvin tärkeää Suomen kestävälle kasvulle. Yhteisöverokannan itsenäinen alentaminen voi luoda käyttäytymisvaikutuksia, mutta sen yhdistäminen ehdotettuun T&K-vähennykseen osaltaan ohjaa siihen, ettei yhteisöveroalennusta itsenäisenä ratkaisuna ulosmitata varojenjakona yhtiöstä osakkeenomistajille.
Työryhmä ehdottaa, että
- verolainsäädännössä määritelty T&K-toiminta oikeuttaa Suomessa yritystoimintaa harjoittavan yhteisön vähentämään verotettavasta tulostaan vuosittain lisävähennyksenä ao. kuluja tai poistoja enintään määrän, joka olisi enintään 25 % verotettavasta tulosta.
- yritys voi saada T&K-toiminnan vähennyksen itse tuottamansa ja palveluna ostamansa T&K-toiminnan kuluistaan, mutta myös siltä osin kuin se tekee lahjoituksia yliopistoille tai ammattikorkeakouluille käytettäväksi tällaiseen tarkoitukseen välittömästi tai välillisesti. Vastaavasti tuloverolain 57 §:n lahjoitusvähennyssäännöksen vähennyskelpoisuusmäärää ja kvalifioidut kohteet tulee tältä osin päivittää.
- siltä osin kuin ao. yhteisöllä ei ole verotettavaa tuloa, josta vähennys on tehtävissä, voisi vähennyksen tehdä ao. yhteisön tilittämistä muista veroista, kuitenkin tältä osin enintään uudessa säännöksessä erikseen määriteltyyn määrään asti. Jotta kasvuyrityksillä olisi mahdollisuus hyötyä T&K-intensiivisestä toiminnastaan, ehdotamme samanaikaisesti, että vahvistettujen tappioiden käyttöajan enimmäisajasta luovutaan.
Pääomasijoitustoiminnan verotuksen muuttaminen
Suomalaiseen pääomasijoitustoiminnan tuloverotukseen kohdistuu merkittävää kilpailuhaittaa, mikä ohjaa pääomasijoitustoimintaa harjoitettavaksi muualle kuin Suomeen (esimerkki käyttäytymisvaikutuksesta KVL 35/2024, ei lainvoimainen).
Ruotsalainen käyttöomaisuusosakkeita koskeva verovapaus on yleisesti kaikkien ruotsalaisten osakeyhtiöiden käytettävissä. Verokohtelua ei ole rajoitettu rahastoihin tai niiden sijoitusrakenteeseen kuuluviin holdingyhtiöihin, vaan kaikki ruotsalaiset osakeyhtiöt voivat hyötyä osinkojen ja luovutusvoittojen verovapaudesta edellyttäen, että ao. sääntelyssä erikseen määritellyt kriteerit täyttyvät.
Työryhmä ehdottaa, että osakeluovutusten verovapautta laajennetaan Ruotsin sääntelyn mukaisesti. Keskeiset muutostarpeet käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitto verosäännöksiin ovat:
a. pääomasijoitustoimialaa koskeva toimialapoikkeus poistetaan;
b. kaikki omistusosuusvaatimuksen täyttävät osakeomistukset (käyttöomaisuus- ja muu omaisuuslajin osakkeet) ovat luovutusvoiton verovapaussääntelyn piirissä lukuun ottamatta rahoitusomaisuusosakkeita;
c. sääntelyn soveltamisala ulotetaan tuloverolaissa määriteltyjen yhteisöjen lisäksi elinkeinoyhtymiin, erityisesti kommandiittiyhtiöihin. Jotta elinkeinoyhtymien osalta sääntely voi toteuttaa yhtiömiestasolla yhdenkertaista verotusta, tuloverolain tulo-osuuteen sisältyvää osinkoverosääntelyä täydennetään tulo-osuuteen sisältyvällä luovutusvoittoverosääntelyllä. Omistusosuusvaatimusta tarkasteltaisiin elinkeinoyhtymätasolla, jotta tarkastelu on neutraali osakeyhtiömuotoisen pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön kanssa.
d. nykyinen omistusosuus- ja omistusaikavaatimus säilytetään sekä nykyinen luovutuksen kohdetta koskeva kiinteistöpoikkeus.
Muutoksilla on välitön myönteinen vaikutus suomalaisiin listaamattomiin yhtiöihin tehtäviin suoriin sijoituksiin. Ne edistävät sijoituksia suomalaisiin pääoma- ja VC-rahastoihin.
Yrityskaupat
Verotuksellisesti ongelmallisiksi lainkäytössä ovat muodostuneet muuttuva kauppahinta ja maksettavaksi jäävä, velaksi jätetty kauppahintasaaminen. Työryhmä ehdottaa:
- Muuttuvan kauppahintasaamisen tuloverotus on lykättävä siihen verovuoteen, jona ao. saatavan peruste vahvistuu. Vastaavasti muuttuvan kauppahinnan varainsiirtoverotuksen lainkäytössä on luovuttava käytännöstä, jonka perusteella verovelvollisen tulisi osata arvata lopullinen kokonaiskauppahinta, ja säätää varainsiirtoveron suoritusvelvollisuus ennustettavasti tuloverovelvoitteen kanssa johdonmukaisesti.
- Oikeuskäytännössä (KHO 2010:66) on katsottu, että maksamattoman kauppahintasaatavan menetys ei ole tuloverotuksessa (TVL) vähennyskelpoinen. Yrityskaupan rahoitusjärjestelyn osaksi sovittu myyjän maksamattoman kauppahintasaatavan verotus on lykättävä ajankohtaan, jolloin ao. kauppahintasaatava maksetaan myyjälle.
Korkovähennysrajoitukset
Nykyset infrapoikkeussäännökset eivät sosiaalista asuntotuotantoa lukuun ottamatta ulotu yksityisten yritysten toteuttamiin infrastruktuurihankkeisiin, jos niiden tilaaja on muu kuin julkisyhteisö tai viimekätisesti julkisyhteisöomisteinen yritys. Näille kustannusvastaavalla liiketoimintamallilla toimiville yhtiöille korkovähennysoikeuden rajoitukset tarkoittavat monesti vähentämättä jääneiden korkomenojen lopullista vähennyskelvottomuutta ja pysyvää ylimääräistä kustannusta ja kilpailuhaittaa. Työryhmän mukaan keskeiset muutosta edellyttävät seikat:
- ATAD-poikkeusmahdollisuuden piiriin kuuluville infrastruktuurihankkeille luodaan määrittelytapa ja näiden infrastruktuurihankkeiden korkovähennysoikeuden rajoitukset poistetaan (pitkän aikavälin julkisella infrastruktuurihankkeella tarkoitetaan hanketta, jolla tuotetaan, kehitetään, käytetään ja/tai ylläpidetään laajamittaista omaisuutta, jonka Suomi katsoo olevan yleisen edun mukainen.) Suurten energiahankkeiden osalta ao. asia on mukana hallitusohjelmassa.
- Muut muutokset, kuten nykyinen EBITDA 25 % muutetaan EBITDA 30 %:iin ja kansallisesti voimaansaatetut ATAD-direktiiviä tiukemmat kiristykset ns. tasevapautussäännöksiin poistetaan.