Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 12.3.2025 päivätyn ohjeen Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa (linkki). Ohjetta on päivitetty myöhästymismaksun määrää käsittelevän luvun 3.2 osalta sekä luvun 4.2.6 osalta, joka käsittelee myöhästymismaksun sijaan määrättävää veronkorotusta.
Myöhästymismaksu kun oikaisuilmoituksella palautettavan veron määrää on pienempi
Jos verovelvollinen ilmoittaa veroilmoituksella yli 45 päivää myöhässä palautettavaa arvonlisäveroa, joka olisi vähemmän kuin aiemmin verokaudelle ilmoitettu palautettavan arvonlisäveron määrä, verovelvolliselle määrätään prosenttiperusteinen myöhästymismaksu. Myöhästymismaksu määrätään oikaisuilmoituksella ja aiemmin verokaudelle ilmoitetun arvonlisäveron määrän erotuksesta. Myöhästymismaksu määrätään riippumatta siitä, onko verovelvollinen saanut tämän määrän hyväkseen.
Esimerkki
Verovelvollinen ilmoittaa tammikuulta palautettavaa arvonlisäveroa 3 000 euroa 12.3. Verovelvollinen korjaa aiemmin antamaansa veroilmoitusta 30.5. antamalla oikaisuilmoituksen, jossa palautettavan arvonlisäveron määrä on 1 000 euroa. Oikaisuilmoituksessa ilmoitetun veron ja verokaudella voimassa olevan ilmoituksen veron erotus on 2 000 euroa. Verovelvolliselle määrätään myöhästymismaksua kaksi prosenttia liikaa ilmoitetun palautetavan arvonlisäveron määrästä eli 40 euroa.
Verovelvollinen antaa tämän jälkeen 30.6. toisen oikaisuilmoituksen, jossa maksettavan arvonlisäveron määrä on 1 000 euroa. Toisessa oikaisuilmoituksessa ilmoitetun veron ja verokaudella voimassa olevan aiemman oikaisuilmoituksen veron erotus on 2 000 euroa. Verovelvolliselle määrätään myöhästymismaksua kaksi prosenttia arvonlisäveron määrän erotuksesta eli 40 euroa. Myös verokauden ensimmäisen oikaisuilmoituksen perusteella määrätty 40 euron suuruinen myöhästymismaksu jää voimaan.
Veronkorotus myöhästymismaksun sijasta
Jos verovelvollinen antaa veroilmoituksen tai oikaisee veron määrää ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että myöhästymismaksusta tai veronkorotuksesta vapauduttaisiin, verovelvolliselle määrätään myöhästymismaksun sijaan veronkorotus. Myöhästymismaksun sijaan määrättävä veronkorotus lasketaan liikaa ilmoitetun palautettavan arvonlisäveron määrästä.
Kun verovelvolliselle määrätään veronkorotus myöhästymismaksun sijasta, veronkorotus on perustilanteessa 10 prosenttia. Jos menettely on toistuvaa tai verovelvollisen toiminta osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista, veronkorotusta määrätään vähintään 15 prosenttia ja enintään 50 prosenttia.
Määräaikojen pidennys häiriötilanteessa
Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesityksen (linkki), jossa ehdotetaan, että verotukseen, tulorekisteriin ja positiiviseen luottotietorekisteriin liittyviä määräaikoja voitaisiin pidentää valtioneuvoston asetuksella. Lausuntoaika päättyy 23.4.2025.
Säännös koskisi tilanteita, joissa verovelvollisen, muun ilmoitus- tai tiedonantovelvollisen, Verohallinnon, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tai veronsaajien mahdollisuus noudattaa verotukseen, tulorekisteriin tai positiiviseen luottotietorekisteriin liittyviä määräaikoja on vakavasta häiriötilanteesta johtuen estynyt tai merkittävästi vaikeutunut.
Määräaikojen pidennykset olisivat tilapäisiä ja niiden tulisi koskea niitä määräaikoja, joiden pidentäminen kysymyksessä olevassa häiriötilanteessa on välttämätöntä.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2026.
Uutta oikeuskäytäntöä
Kaupankäynnin kohteena olevan rahasto-osuuden luovutusta ei pidetty Suomesta saatuna tulona
Rajoitetusti verovelvollinen A S.A. suunnitteli sijoittavansa avoimeen erikoissijoitusrahastoon (”Rahasto”). Rahaston sijoitusten kokonaisvaroista yli puolet muodostui Suomessa sijaitsevista kiinteistökohteista. Hakemushetkellä suunniteltiin Rahaston yhden tai useamman uuden osuussarjan listaamista Luxemburgin pörssin päälistalle. Hakija aikoi kuitenkin sijoittaa Rahaston listaamattomaan euromääräiseen osuussarjaan. Hakijan myöhemmin luovuttaessa listaamattomia osuuksia osa rahaston muista osuussarjoista tuli hakemuksen mukaan olemaan listattuna.
Keskusverolautakunta katsoi, että tuloverolain 10 §:n 10 a kohdassa viitattiin lain 33 §:n 2 momentissa tarkoitettuun julkisesti noteerattuun yksikköön, eikä lainkohdassa sanamuodon mukaan edellytetty, että luovutettavien osakkeiden tai osuuksien tulisi olla julkisen kaupankäynnin kohteena. Lisäksi verojärjestelmän johdonmukaisuus edellytti, että ilmaisua julkisesti noteerattu yhtiö tai vastaava yksikkö oli tuloverolain 10 §:n 10 a kohtaa sovellettaessa tulkittava yhdenmukaisesti saman lain 33 a §:n 2 momentin soveltamiskäytännön kanssa. Lain 33 a §:n 2 momenttia oli vakiintuneesti tulkittu niin, että julkisesti noteerattu yhtiö tarkoitti yhtiötä, jonka jokin osakesarja oli kaupankäynnin kohteena.
Siten Rahaston listaamattomien osuuksien luovutuksesta saatu voitto ei ollut tuloverolain 10 §:n 10 a kohdassa tarkoitettua Suomesta saatua tuloa, jos Rahaston jokin osuussarja oli luovutushetkellä julkisen kaupankäynnin kohteena tuloverolain 33 a §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla Luxemburgin pörssin päälistalla.
Ennakkoratkaisu verovuosille 2025 ja 2026. Äänestys 4–4
Keskusverolautakunta 24.2.2025 nro 6 (ei lainvoimainen)