Vapaaehtoisen eläkesäästämisen vähennysoikeudet poistuvat
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 17/2025), jossa esitetään poistettavaksi vapaaehtoisten yksilöllisten vakuutusten ja ps-sopimuksen maksujen vähennyskelpoisuus. Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.
Lakiesitys sisältää myös seuraavia muutosehdotuksia:
- Tulorekisteri-ilmoitusten antamisvelvollisuus laajennetaan koskemaan suomalaisella aluksella toimessa olevan vuokratun henkilön saamaa tuloa ja muita työskentelyyn liittyviä tietoja.
- Ennakkoperintärekisteriin voitaisiin jatkossa merkitä myös sellainen rajoitetusti verovelvollinen, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueella.
- Ennakonpidätyksen toimittamisen laiminlyönnin johdosta ennakonpidätys määrätään suorituksen maksajalle kaavamaisesti 40 prosentin suuruisena, ellei kysymys ole sellaisesta suorituksesta, jolle on säädetty tai määrätty muun suuruinen pidätysprosentti.
- Veronkantolain säännös palautusten säilyttämisestä ehdotetaan kumottavaksi.
- Verohallinnolle annettaisiin mahdollisuus vuokratyövoiman käyttöön verotuksen avustavissa tehtävissä ja Verohallinnon avustavissa puhelinpalvelutehtävissä.
Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksujen vähennyskelpoisuuden poistaminen
Hallitus esittää lainmuutosta, jossa esitetään kumottavaksi vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten vakuutusmaksujen ja pitkäaikaissäästämissopimusten maksujen vähennyskelpoisuutta koskevat säännökset.
Myös työntekijän maksamien työnantajan järjestämän kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuus poistettaisiin. Verovelvollinen ei siten voisi jatkossa vähentää edellä mainittuja maksuja verotuksessaan.
Vakuutusmaksujen vähennyskelpoisuuden poistaminen ei lähtökohtaisesti vaikuttaisi vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen perusteella maksettavan eläkkeen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen perusteella maksettavan suorituksen verotukseen. Eläke ja ps-suoritus verotettaisiin jatkossakin koko määrästään suorituksen saajan pääomatulona tai ansiotulona, jos vakuutusmaksuja on aikanaan vähennetty ansiotuloista.
Maksujen vähennyskelpoisuuden poistaminen ei myöskään toisi muutosta eläkkeen tai ps-suorituksen maksamista koskeviin säännöksiin. Nykyisiä eläkkeen tai ps-suorituksen maksamisen ikärajoja noudatettaisiin myös jatkossa.
Tuloverolaissa säädettyjen edellytysten vastaisesti nostettuja säästövaroja verotettaisiin korotettuna myös lain voimaantulon jälkeen. Myös aiemmat eläkkeen tai ps-suorituksen maksamista koskevat siirtymäsäännökset pysyisivät lähtökohtaisesti voimassa.
Pienet säästövarat olisi kuitenkin mahdollista nostaa kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta ilman, että varoja verotettaisiin korotettuna. Esityksessä ehdotetaan, että korkeintaan 5 000 euron suuruiset säästövarat olisi mahdollista nostaa kertasuorituksena ennenaikaisesti tietyin edellytyksin ilman, että nostettuja varoja verotettaisiin korotettuna. Pienten säästövarojen nostaminen kertasuorituksena edellyttäisi myös vakuutuksenantajan suostumusta, vaikka verotuksessa tästä ei olisikaan seurauksena suorituksen verottamista korotettuna.
Työnantajan järjestämän kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuus
Esityksessä ehdotetaan, että työntekijän maksamien työnantajan järjestämän kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuus poistettaisiin. Työntekijä ei voisi jatkossa vähentää työnantajan ottamaan kollektiiviseen eläkevakuutukseen maksamiaan maksuja.
Esityksessä ei ehdoteta muutoksia työnantajan maksamien kollektiivisen lisäeläketurvan kuten esimerkiksi ryhmäeläkevakuutuksen maksujen verotuskohteluun. Työnantajan maksamat maksut olisivat pääsääntöisesti jatkossakin työntekijälle verovapaa etu, jos laissa säädetyt edellytykset vakuutuksen kollektiivisuudelle täyttyvät.
Vuokratyöhön suomalaisella aluksella liittyvät velvollisuusuudet
Tulorekisteri-ilmoitusten antamisvelvollisuus ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan sellaista tuloa, joka perustuu suomalaisella aluksella toimessa olevan vuokratun henkilön saamaan tuloon.
Rajoitetusti verovelvollisen velvoitetta hakea ennakonkantoa ehdotetaan laajennettavaksi myös suomalaisella aluksella toimessa olevan vuokratun henkilön saamaan palkkaan.
Rajoitetusti verovelvollisen rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin
Esityksessä ehdotetaan, että ennakkoperintärekisteriin voisi rekisteröityä myös sellainen rajoitetusti verovelvollinen, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueella. Nykysääntelyn mukaisesti vain sellainen rajoitetusti verovelvollinen voi hakeutua ennakkoperintärekisteriin, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka tai jonka kotipaikka on valtiossa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus.
Ennakonpidätyksen määrääminen suorituksen maksajalle
Esityksessä ehdotetaan, että ennakonpidätyksen laiminlyöntitilanteessa suorituksen maksajalle määrättävä ennakonpidätys olisi 40 prosenttia suorituksen määrästä, ellei kyse ole sellaisesta suorituksesta, jolle on säädetty tai määrätty muu ennakonpidätysprosentti laissa, asetuksessa tai Verohallinnon päätöksessä.
Palautusten säilyttämisestä luopuminen
Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi palautusten säilyttämisestä tulevia maksuvelvoitteita varten. Samalla luovuttaisiin erilaisista palautusten säilyttämistä koskevista vaihtoehdoista ja euromääräisistä palautusrajoista. Palautusten säilyttämisestä luopumisella selkeytettäisiin verojen maksamista vähentämällä veronpalautusten käyttöä verojen suoritukseksi.
Oma-aloitteisten verojen veronpalautukset ja muut palautettavat määrät palautettaisiin verovelvolliselle viipymättä vero- tai oikaisuilmoituksen antamisen jälkeen taikka palautusta koskevan päätöksen perusteella. Mikäli oma-aloitteisen veron vero- tai oikaisuilmoitukseen kohdistuisi valvontatoimia, palautukset maksettaisiin nykytilan mukaisesti viipymättä sen jälkeen, kun oikeus palautuksen saantiin on selvitetty. Palautukset käytettäisiin erääntyneiden verojen suoritukseksi ennen palauttamista verovelvolliselle muiden veronpalautusten ja palautettavien määrien tavoin.
Veronkantolaissa säädetyt muut palautuksen esteet voisivat edelleen rajoittaa palautettavan määrän maksamista verovelvolliselle.
Vuokratun työvoiman käytön mahdollistaminen Verohallinnossa
Verohallinnosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuokratyön käyttäminen Verohallinnon avustavissa puhelinpalvelutehtävissä ja verotuksen avustavissa tehtävissä olisi jatkossa mahdollista.
Tavoitteena on myös se, että Verohallinto voisi siirtää tehtäviä yksityisen hoidettavaksi tai tämän lisäksi käyttää ehdotetun sääntelyn mukaisesti vuokratyöntekijöitä näissä samoissa tehtävissä. Avustavia puhelinpalvelutehtäviä ei kuitenkaan voisi siirtää yksityisen hoidettavaksi.
Kiinteistöverolain soveltaminen
Verohallinto on julkaissut 7.2.2025 päivätyn ohjeen Kiinteistöverolain soveltamisohje (linkki).
Ohjetta on päivitetty vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä.
Kiinteistöverotuksessa verotusarvona käytetään kiinteistöveron määräämisvuotta edeltävän kalenterivuoden verotusarvoa, joka lasketaan kyseisen vuoden 31.12. tilanteen perusteella. Esimerkiksi vuoden 2025 kiinteistövero määrätään vuoden 2024 verotusarvojen perusteella.
Kiinteistövero koskee pääsääntöisesti kaikkia rakennuksia ja rakennelmia. Verohallinnon rekisteristä puuttuu kuitenkin sellaiset pienet, taloudelliselta merkitykseltään vähäiset rakennukset ja rakennelmat, joista ei saada tietoa kunnan rakennusvalvonnalta. Näiden rakennusten ja rakennelmien rakentamiseen ei vaadita yleensä lupaa eikä niiden rakentamisesta tarvitse edes ilmoittaa rakennusvalvonnalle.
Pieniä rakennuksia ja rakennelmia ovat omakotitalojen ja vapaa-ajan rakennusten pihapiirissä olevat kevytrakenteiset piharakennukset, esimerkiksi leikkimökit, puutarhavajat, puusuojat, jätesuojat ja muut vastaavat rakennukset sekä kesämökkien tavanomaiset laiturit ja muut rakennelmat. Jos tällainen rakennus tai rakennelma, jonka pinta-ala on enintään 5 m², puuttuu selvitysosalta, sitä ei tarvitse ilmoittaa kiinteistöverotukseen.
Uutta oikeuskäytäntöä
Arvonlisäveron palauttaminen myytäessä rahoituspalvelua yritykselle, jolla oli kotipaikka Euroopan unionin ulkopuolella
Yhtiöllä oli oikeus saada arvonlisäverolain 131 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisena palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä arvonlisävero, jos hankinta liittyi sen rahoituspalvelun myyntiin elinkeinonharjoittajalle, jolla oli liiketoiminnan kotipaikka Euroopan unionin ulkopuolella. Merkitystä ei ollut sillä, että tällaisella ostajalla oli mahdollisesti kiinteä toimipaikka unionin alueella.
Jos kuitenkin rahoituspalvelun ostajan kiinteä toimipaikka vastaanotti ja käytti rahoituspalvelun omiin tarpeisiinsa, yhtiöllä oli oikeus palautukseen, jos tämä kiinteä toimipaikka sijaitsi unionin ulkopuolella. Merkitystä ei tällöin ollut sillä, että ostajalla oli mahdollisesti liiketoiminnan kotipaikka tai jokin toinen kiinteä toimipaikka unionin alueella.Keskusverolautakunnan arvonlisäverotusta koskeva ennakkoratkaisu ajalle 21.11.2023–31.12.2024.
KHO 19.3.2025 T:599 eli ennakkopäätös KHO:2025:20