Metsävähennyksen määrää korotetaan
Hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesitysluonnoksen (linkki), jonka mukaan metsävähennyksen määrä olisi jatkossa enintään 75 prosenttia verovelvollisen saaman metsätalouden veronalaisen pääomatulon määrästä. Lisäksi metsävähennyksen enimmäismäärä olisi 75 % metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista. Korotetun metsävähennyksen voisi tehdä myös ennen lain voimaan tuloa hankittujen metsien hankintamenojen perusteella. Tällä hetkellä metsävähennyksen määrä on enintään 60 prosenttia verovelvollisen verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä.
Muutosta on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Lausuntoaika päättyy 9.4.2025.
Ulkomaille lähtevien ja Suomeen tulevien opettajien ja tutkijoiden verotus
Verohallinto on julkaissut 28.3.2025 päivätyn ohjeen Opettajan ja tutkijan verotus kansainvälisissä tilanteissa (linkki). Ohjeessa käsitellään sekä verosopimusten että sisäisen lainsäädännön vaikutuksia ulkomailta Suomeen tulevan ja Suomesta ulkomaille lähtevän opettajan ja tutkijan verotukseen.
Ohjeen lukuun 5 on lisätty, milloin opettajahuojennus voi soveltua päiväkodissa työskentelevään opettajaan. Lukuun 5 on lisätty myös Suomen ja Korean väliseen verosopimukseen liittyvä maininta. Ohjeen lukuun 6.2 on lisätty esimerkki siitä, miten apurahan veronalainen osuus jaetaan Suomesta ja ulkomailta saadun apurahan välillä. Lisäksi ohjeen lukuun 6.3 on lisätty apurahansaajan vakuuttamiseen liittyvä maininta.
Uusia menettelyjä saada asia korkeimman oikeuden käsittelyyn
Oikeusministeriö tiedottaa (linkki), että 15.4.2025 tulevat voimaan lakimuutokset, jotka nopeuttavat tulkinnanvaraisten kysymysten ohjautumista korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Erityisesti riita-asioita koskevien valituslupahakemusten määrä korkeimmassa oikeudessa on voimakkaasti laskenut, mikä on heikentänyt korkeimman oikeuden mahdollisuuksia ratkaista tulkinnanvaraisia oikeuskysymyksiä ja ohjata oikeudenkäyttöä antamalla ennakkopäätöksiä. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa lait 4.4.
Ennakkopäätöskysymysmenettely
Lainmuutos mahdollistaa sen, että asiaa käsittelevä alempi tuomioistuin voi siirtää asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisen kysymyksen korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Korkein oikeus voi ottaa siirretyn kysymyksen ratkaistavaksi, jos se on tärkeää lain soveltamisen kannalta muissa tapauksissa. Näin kysymykseen saadaan aiempaa nopeammin korkeimman oikeuden ratkaisu.
Hyppyvalituslupa
Hyppyvalituslupa tulisi sovellettavaksi asioissa, joissa hovioikeus ei ole myöntänyt jatkokäsittelylupaa. Jos asianosaisen valitettua tällaisesta päätöksestä korkein oikeus havaitsisi asiassa ennakkopäätösluonteisen kysymyksen, se voisi ratkaista kysymyksen suoraan. Nykytilassa tällainen asia on palautettava ensin hovioikeuden ratkaistavaksi, minkä jälkeen asianosaisen on vietävä juttu uudelleen korkeimman oikeuden ratkaistavaksi, jotta siihen saataisiin korkeimman oikeuden kannanotto.
Uutta oikeuskäytäntöä
Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevan valtion keskuspankki rinnastui Suomen pankkiin
Suomessa rajoitetusti verovelvollinen Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion A keskuspankki omisti suomalaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeita. Asiassa oli ratkaistavana, katsottiinko valtion A keskuspankin rinnastuvan tulon perusteella suoritettavasta verosta vapautettuun Suomen Pankkiin siten, että lähdeveron periminen sen Suomesta julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä saamista osingoista muodostaisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 63 artiklassa tarkoitetun kielletyn pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksestään tarkemmin ilmenevin perustein, että Suomen Pankin ja valtion A keskuspankin tehtävät vastasivat toisiaan niin, ettei pankkien välillä ollut löydettävissä objektiivisia eroja. Asiassa ei ollut annettava merkitystä sille seikalle, että osa Suomen Pankin ylijäämästä siirretään käytettäväksi valtion tarpeisiin. Näin ollen lopputulos, jonka mukaan valtion A keskuspankki ei olisi ollut Suomessa vapaa osingoista suoritettavasta lähdeverosta, olisi muodostanut SEUT 63 artiklassa tarkoitetun kielletyn pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksen. Rajoitusta ei voitu perustella verojärjestelmän johdonmukaisuudella eikä valtioiden välisen verotusvallan tasapainoisella jakautumisella. Näiden seikkojen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei mainituista osingoista ollut perittävä lähdeveroa. Lähdeverokortti ajalle 1.1.–31.12.2023.
KHO 25.3.2025 T:660 eli ennakkopäätös KHO:2025:22