TaxFax nro 24 • 3.4.2025
Perintöverotuksen korvaaminen luovutusvoittoverolla
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on julkaissut muistion, jossa on selvitetty vaikutuksia, mikäli perintöverotus korvattaisiin luovutusvoittoverolla (linkki). Seuraavassa muistion keskeisimpiä kohtia:
Perintöveron rooli verojärjestelmässä
Taloustieteellinen tutkimuskirjallisuus tukee laajasti perintöverotuksen roolia osana hyvin toimivaa ja tehokasta verojärjestelmää. Perintöveron havaitut käyttäytymisvaikutukset ovat tyypillisesti pienempiä kuin useissa muissa verotusmuodoissa.
Perintövero kohdentuu eniten kaikkein suurituloisimpiin ja varakkaimpiin niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa, joten perintöverolla voidaan tehokkaasti toteuttaa verotuksen tulonjakotavoitteita. Perintö- ja lahjaveron korvaaminen perityn omaisuuden luovutusvoittoverolla muuttaisi merkittävästi perintöjen verotuksen periaatteita.
Perintöveron poistaminen kohdistuisi asunto- ja kiinteistövarallisuuteen sekä käteisvaroihin
Perintöveron uudistaminen kohdistuisi pääasiassa asunto- ja kiinteistövarallisuuteen sekä likvidiin omaisuuteen kuten käteisvaroihin. Suomessa valtaosa peritystä varallisuudesta koostuu asunto- ja kiinteistövarallisuudesta (noin 40 prosenttia). Sen sijaan yritysvarallisuuden osuus perinnöistä ja lahjoista on noin 20 prosenttia ja perintö- ja lahjaveroista noin 15 prosenttia. Perintöveron poistaminen yritystoiminnan ja investointien vauhdittamiseksi olisi siten verrattain huonosti kohdennettu toimenpide, jonka vaikutukset heijastuisivat pääosin muuhun varallisuuteen kuin yrityksiin.
Yritystoiminnan vauhdittaminen
Yritystoiminnan ja investointien vauhdittamiseen tähtäävät veronalennukset voitaisiin toteuttaa kohdennetummin ja pienemmillä verotuottovaikutuksilla esimerkiksi yhteisöveroa tai muita suoraan yritystoimintaan kohdistuvia veroja alentamalla. Mikäli erityisesti yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvään verotukseen tavoitellaan muutosta, olisi se siksi kustannustehokkaampaa toteuttaa nykyisen perintöveromallin puitteissa. Tutkimustieto ei anna selkeää tukea sukupolvenvaihdoksiin liittyvän perintöveron keventämisen tai kiristämisen puolesta. Yritysvarallisuuteen kohdistuvat perintö- ja lahjaveron huojennukset lisäävät kuitenkin myös varallisuuslajien välistä verosuunnittelua, mikä on tärkeää ottaa kokonaisarvioinnissa huomioon.
Verotulot pienentyisivät merkittävästi
Perintö- ja lahjaveron korvaaminen luovutusvoittoverolla todennäköisesti vähentäisi perinnöistä kerättäviä verotuloja merkittävästi. Arvioiden mukaan vuosittaiset verotulot laskisivat ilman käyttäytymisvaikutusten huomioimista vähintään noin 300–400 miljoonaa euroa, johtuen käteisvarojen ja pankkitalletusten verottomuudesta, lahjaverotuoton laskusta sekä perittyjen asuntojen ja kiinteistöjen siirtymisestä perinnönsaajien asumiksi.
Luovutusvoittoverotus mahdollistaisi nykyistä perintöveroa laajemmat verosuunnittelumahdollisuudet, koska erityyppisiä perittyjä tai lahjoitettuja varallisuuslajeja verotetaan luovutusvoittoverotuksessa eri tavoin.
Perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla on esitetty keinona kiihdyttää talouskasvua ja lisätä investointeja. Perintöverotuksen käyttäytymisvaikutukset on verosuunnittelua lukuun ottamatta kuitenkin arvioitu tutkimuskirjallisuudessa yleisesti pieniksi, joten dynaamisten vaikutusten ei voida olettaa korvaavan perintöveron poistamisesta johtuvaa verotulojen laskua.
Verojärjestelmän muuttamisella haitallisia vaikutuksia kansantaloudelle
Perintöveron korvaamisella luovutusvoittoverolla voisi olla kansantalouden kannalta haitallisia vaikutuksia. Luovutusvoittovero vähentäisi kannusteita myydä peritty yritys, vaikka yritys voisi toimia uudessa omistuksessa tehokkaammin ja kannattavammin kuin perinnönsaajan omistamana. Tämä lukkiutumisvaikutus voi vähentää tuottavuutta kansantalouden tasolla. Lukkiutumisvaikutus koskisi mahdollisesti myös asuntoja, koska perinnönsaajalla olisi kannustin asettua perittyyn asuntoon asumaan myymisen sijaan. Tämä voisi vähentää esimerkiksi työvoiman liikkuvuutta ja asuntomarkkinoiden tehokkuutta.
Perintöverojärjestelmässä useita kehittämiskohteita
Perintöverojärjestelmässä on itsessään monia mahdollisia kehittämiskohteita. Nykyjärjestelmässä perintöveroon saa kymmenen vuotta maksuaikaa, mutta silloin alkuperäisen verotusvuoden jälkeen maksamattomaan veroon kohdistuu verrattain korkea kahdeksan prosentin vuosittainen viivästyskorko, mikä nostaa efektiivistä perintöveroa merkittävästi maksuviiveiden osalta.
Kiinteän omaisuuden kuten asuntojen ja kiinteistöjen osalta perintöveroa voisi muuttaa lähemmäs luovutusvoittoverotusta esimerkiksi siten, että perintövero tulisi maksettavaksi vasta omaisuuden luovuttamisen yhteydessä tiettyyn määräaikaan mennessä (esimerkiksi 2–3 vuotta).
Lisäksi asuntoihin ja kiinteistöihin kohdistuvan perintöveron maksuvelvollisuutta voisi myös lykätä siihen hetkeen, kunnes lesken hallintaoikeus kyseiseen omaisuuteen päättyy. Lisäksi yritysvarallisuuden kohdalla sovellettavaa kymmenen vuoden korotonta maksuaikaa voisi myös ainakin osaltaan laajentaa asuntoihin ja kiinteistöihin. Nämä helpottaisivat perintöveron maksamista erityisesti silloin, kun kiinteän varallisuuden kuten asuntojen ja kiinteistöjen myynti uudelle omistajalle ei ole mahdollista tai siihen kohdistuu viivettä.
Pakollisen eläkevakuutusmaksun maksaminen työntekijän puolesta
Verohallinto on julkaissut 1.4.2025 päivätyn kannanoton, jossa käsitellään miten työnantajan työntekijän puolesta maksamaa lakisääteisen työeläkevakuutusmaksun (TyEL-maksu) maksuosuutta käsitellään verotuksessa (linkki).
Aiempaan ohjaukseen verrattuna kannanottoon on lisätty laskentaesimerkkejä ja tehty muita vähäisiä täsmennyksiä. Ohjeen esimerkeissä on käytetty työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrää vuonna 2025.
Jos työnantaja maksaa työntekijän osuuden TyEL-maksusta, työnantajan työntekijän puolesta maksama määrä on työntekijän veronalaista palkkaa (luontoisetua), josta työnantajan on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu.
Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus
Verohallinto on julkaissut 2.4.2025 päivätyn ohjeen Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus (linkki). Ohjepäivitys on tekninen. Ohjeessa kerrotaan millä edellytyksillä terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden myynti on arvonlisäverotonta. Ohjeeseen on päivitetty sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain terminologia ja rekisteröintiä koskeva menettely.