TaxFax nro 29 • 6.5.2025
Verojen maksujen ja palautusten käyttöjärjestystä täsmennetään
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 39/2025), jonka mukaan verojen maksut ja palautukset käytettäisiin verojen suoritukseksi verojen eräpäiväjärjestyksessä ja nykyisestä vanhentumispäivän mukaisesta käyttöjärjestyksestä luovuttaisiin. Eräpäivän mukaista käyttöjärjestystä sovellettaisiin jatkossa kaikkien verolajimaksujen käyttämisessä. Esityksessä ehdotetaan, että lait tulisivat voimaan marraskuussa 2025.
Samana päivänä erääntyvien verojen keskinäinen käyttöjärjestys säilyisi ennallaan. Maksuja ja palautuksia käytettäisiin samana päivänä erääntyvien verojen kesken ensin usealle veronsaajalle tilitettäville veroille, kuten työnantajasuorituksille ja viimeisenä yksin valtiolle tilitettäville veroille, kuten arvonlisäverolle ja valmisteverolle.
Käytettävissä olevat maksut kohdistettaisiin veron suoritukseksi aina ennen käytettävissä olevia palautuksia. Kun veron suoritukseksi olisi eräpäivänä käytettävissä useita maksuja ja palautuksia, käytettäisiin kaikki maksut ensin, vaikka palautus olisi muodostunut ennen maksun maksupäivää. Menettely vähentäisi veronpalautusten käyttämistä verojen suoritukseksi.
Verojen kohdistaminen yhdellä viitenumerolla
Verojen maksamisessa otettaisiin käyttöön menettely, jossa maksu kohdistetaan verovelvollisen kaikkien verojen suoritukseksi yhtä viitenumeroa käyttämällä. Yhden viitenumeron käyttö vähentäisi viitteiden valinnassa tapahtuvia virheitä ja yksinkertaistaisi maksun käyttämistä veron suoritukseksi.
Viitenumero, jolla maksu kohdistuisi verovelvollisen kaikkien verojen suoritukseksi, annettaisiin yhteisöjen, yhtymien ja yhteenliittymien verotuspäätösten maksutiedoissa, verkkolaskulla sekä yhteenvedolla. Verovelvollisen tulisi käyttää samaa viitettä maksaessaan oma-aloitteisia veroja.
Muutos koskisi myös julkisyhteisöjä kuten esimerkiksi kuntia ja seurakuntia. Myös yhtymät ja yhteenliittymät kohdistaisivat maksut kaikille yhtymän ja yhteenliittymän veroille, joista yhtymää ja yhteenliittymää verotetaan erillisenä verovelvollisena.
Kaikilla verovelvollisilla säilyisi nykyinen oikeus kohdistaa maksu tietyn verolajin suoritukseksi verolajikohtaisilla viitenumeroilla. Kaikki verovelvolliset voisivat myös kohdistaa maksuja yhdellä viitenumerolla kaikkien verojensa suoritukseksi.
Henkilöiden ja kuolinpesien verojen maksamiseen ei esitetä muutoksia
Luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät maksaisivat verot verolajikohtaisilla maksuilla nykytilan mukaisesti.
Arvonlisäveron eritysjärjestelmän verot ja perintöverot sekä maksujärjestelyn piirissä olevat verot
Kaikkien verojen suoritukseksi kohdistettua maksua ei käytettäisi perintöveron tai arvonlisäveron, johon sovelletaan arvonlisäverolain erityisjärjestelmää, suoritukseksi. Nämä verot jäisivät niihin liittyvien erityispiirteiden vuoksi kaikkien verojen suoritukseksi kohdistetun maksun käyttöjärjestyksen ulkopuolelle. Perintövero suoritettaisiin kohdistamalla verolajikohtainen maksu perintöveron suoritukseksi. Erityisjärjestelmän mukainen arvonlisävero suoritettaisiin jatkossakin veroilmoituskohtaisilla viitenumeroilla Suomen ollessa tunnistamisjäsenvaltio.
Kaikkien verojen suoritukseksi kohdistettua maksua ei käytettäisi myöskään perintätoimen, kuten maksujärjestelyn tai ulosoton, kohteena oleville veroille. Jos verovelvolliselle on myönnetty maksujärjestely, suoritettaisiin maksujärjestelyssä olevat verot Verohallinnon maksujärjestelyä varten antamalla viitenumerolla nykytilan mukaisesti. Jos vero on siirretty perittäväksi ulosottoon, suoritettaisiin vero ulosottoviranomaiselle.
Kaikkien verojen suoritukseksi maksettua käyttämätöntä maksua ei palauteta automaattisesti
Kaikkien verojen suoritukseksi kohdistettua, mutta käyttämättä olevaa maksua ei palautettaisi automaatiossa, vaan maksu odottaisi verovelvollisen tulevia veroja. Maksu käytettäisiin käyttöjärjestykseen kuuluville veroille niiden erääntyessä. Käyttämättä oleva maksu palautettaisiin verovelvolliselle pyynnöstä.
Maksun palautuspyynnön voisi esittää Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa ilman yhteydenottotarvetta Verohallintoon. Menettely vastaisi nykyistä oma-aloitteiselle verolle kohdistetun maksun käsittelyä.
Maksua käytettäisiin myös erääntyneelle perintöverolle, erääntyneelle arvonlisäverolle, johon sovelletaan erityisjärjestelmää sekä yrityssaneerauksen ja velkajärjestelyn maksuohjelman laiminlyödyille määrille. Lisäksi maksua käytettäisiin ennen palauttamista verovelvollisen maksujärjestelyssä ja ulosotossa olevien verojen suoritukseksi. Maksua käytettäisiin ennen palauttamista myös erääntyneille vastuuveroille.
Viivästyskorko
Viivästyskorkoseuraamusten vähentämiseksi esityksessä ehdotetaan, että verolle laskettaisiin viivästyskorkoa maksun käyttöhetken sijaan maksun maksupäivään silloin, kun maksu käytetään erääntyneen veron suoritukseksi vasta maksupäivän jälkeen. Viivästyskorkoa ei siten kertyisi ajalta, jolta veron suoritukseksi käytetty maksu on ollut käyttämättä Verohallinnolla.
Palautuksen käyttäminen veron suoritukseksi
Veronpalautusten käyttötilanteiden vähentämiseksi ehdotetaan, että maksut olisivat ensisijaisia veronpalautuksiin nähden.
Ehdotuksen mukaan maksu olisi käytettävissä veron suoritukseksi maksupäivänä. Esimerkiksi veron eräpäivänä maksettu maksu huomioitaisiin veron suoritukseksi eräpäivänä käytettävissä olevana maksuna. Menettelyllä varmistettaisiin, että ajallaan eräpäivänä suoritettu maksu käytettäisiin veron suoritukseksi ennen veronpalautusta, jolloin maksun käyttö vastaisi maksajan tarkoitusta, ja veronpalautus palautettaisiin verovelvolliselle odotusten mukaisesti.
Oma-aloitteisten verojen maksun ja palautuksen käsittely
Maksujen kohdistaminen pelkästään oma-aloitteisten verojen suoritukseksi vähenisi merkittävästi, kun yhteisöt ohjattaisiin kohdistamaan maksut kaikkien verojen suoritukseksi. Maksutavan muutoksen myötä ehdotetaan luovuttavaksi myös oma-aloitteisten verojen yhdessä käsittelemiseen liittyvistä menettelyistä.
Oma-aloitteiset verot käsiteltäisiin veronkannossa jatkossakin yhdessä yhtenä verolajina. Maksun kohdistaminen oma-aloitteisten verojen suoritukseksi verolajikohtaisella viitenumerolla säilyisi ohjattuna maksutapana luonnollisilla henkilöillä.
Oma-aloitteisen veron maksun käytöstä maksukuukauden lopussa muille veroille luovutaan
Oma-aloitteisen veron maksun käytöstä maksukuukauden lopussa muille veroille ehdotetaan luovuttavaksi. Oma-aloitteisille veroille kohdistetut maksut käytettäisiin nykytilan mukaisesti oma-aloitteisen veron suoritukseksi veron eräpäivänä. Maksut odottaisivat tulevia erääntyviä oma-aloitteisia veroja, eikä niitä enää käytettäisi muiden verolajien erääntyneille veroille sen kuukauden lopussa, jolloin maksu on suoritettu.
Maksua käytettäisiin muille erääntyneille veroille vasta, kun maksua palautettaisiin aiheettomana maksuna. Jos verovelvollinen pyytäisi käyttämättä olevan maksun palauttamista, käytettäisiin maksu ennen palauttamista verovelvollisen muiden verolajien erääntyneille veroille ja muille Verohallinnon saataville. Maksu ei kohdistuisi muille veroille ilman verovelvollisen tahdonilmaisua, mikä parantaisi maksujen käytön ennakoitavuutta.
Maksun käyttäminen vanhentuvalle verolle
Verohallinto voi palauttaa aiheettomaksi katsotun maksun viranomaisaloitteisesti, mutta tilanteessa, jossa verovelvollisella olisi tiedossa tulevia veroja, maksua ei lähtökohtaisesti pidettäisi aiheettomana maksuna viranomaisaloitteisesti. Jos verovelvollinen ei pyytäisi käyttämättä olevan maksun palauttamista, mutta verovelvollisella vanhenisi maksun käyttöjärjestyksen ulkopuolisia pääasiassa ulosottoperinnässä olevia veroja, olisi Verohallinnolla on mahdollisuus kohdistaa maksuja viranomaisaloitteisesti vanheneville veroille verojen kertymisen turvaamiseksi.
Maksulle laskettava hyvityskorko
Hyvityskorkoa ei maksettaisi maksulle, joka käytetään veron suoritukseksi myöhemmin kuin maksupäivänä. Ehdotuksen myötä kaikkien verojen suoritukseksi kohdistetulle maksulle sekä oma-aloitteisten verojen suoritukseksi kohdistetulle maksulle ei laskettaisi hyvityskorkoa ajalta, jona maksu odottaa veron eräpäivää. Hyvityskorkoa ei siten kertyisi maksun suorittamisesta etukäteen ennen veron eräpäivää.
Veron alenemasta aiheutuville veronpalautuksille maksettaisiin hyvityskorkoa nykytilan mukaisesti. Hyvityskorkoa maksettaisiin myös maksulle, joka palautetaan verovelvolliselle aiheettomana maksuna.
Maksulle, jota ei ole käytetty veron suoritukseksi ja joka palautetaan verovelvolliselle pyynnöstä, maksettaisiin hyvityskorkoa maksun maksupäivää seuraavasta päivästä palautuspäivään.
Yhteenvedon lähettäminen
Yhteenvetoa ei lähetettäisi enää pyynnöstä postitse niille verovelvollisille, jotka kuuluvat yhteenvedon pakollisen sähköisen tiedoksiannon piiriin. Yhteenveto on tulostettavissa Verohallinnon sähköisestä asiointipalvelusta (OmaVero), jos verovelvollisella on tarve paperiselle yhteenvedolle.
Rakentamaton rakennuspaikka kiinteistöverotuksessa
Verohallinto on julkaissut 2.5.2025 päivätyn ohjeen Rakentamaton rakennuspaikka kiinteistöverotuksessa (linkki). Ohje korvaa aiemmat erilliset Verohallinnon ohjeet rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin soveltamisesta ja kunnille tarkoitetun ohjeen rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittamisesta Verohallinnolle. Ohjeiden yhdistäminen ei vaikuta verotus- tai oikeuskäytäntöön tai Verohallinnon menettelytapoihin.
Vapaaehtoisuudesta pakkoon vuoden 2026 alusta
Verohallinto tiedottaa (linkki), että vuoden 2026 alusta alkaen viranomaisposti toimitetaan ensisijaisesti digitaalisesti kaikille, jotka asioivat sähköisesti. Siitä lähtien täysi-ikäiset henkilöt, jotka tunnistautuvat viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin, saavat tunnistautumisen yhteydessä Suomi.fi-viestit käyttöön ilman erillistä suostumusta, ellei henkilöllä ole jo palvelu entuudestaan käytössä.
OmaVero ehdottaa Suomi.fi viestien käyttöottoa
OmaVero ehdottaa kirjautumisen yhteydessä Suomi.fi-viestien käyttöönottoa 12.5.2025 alkaen. Suomi.fi-viestejä ehdotetaan sellaisille täysi-ikäisille henkilöasiakkaille, jotka eivät vielä ole ottaneet niitä käyttöön.
Mikäli asiakas ottaa käyttöön Suomi.fi-viestit, hän saa jatkossa henkilökohtaisen veropostinsa sekä useiden eri viranomaisten lähettämän postin vain sähköisesti
Jotta viestit saa käyttöön, täytyy OmaVeroon kirjautuessa antaa sähköpostiosoite ja vahvistaa se.
Kun asiakas on antanut ja vahvistanut sähköpostiosoitteensa, hän siirtyy OmaVeroon. Tieto viestien aktivoinnista näkyy OmaVerossa 1–2 päivän kuluessa. Jos Suomi.fi-viestejä ei halua käyttöön, voi käyttöönoton ohittaa ja siirtyä suoraan OmaVeroon.
Uutta oikeuskäytäntöä
Lyhyt vierailu- sopimukset arvonlisäverotuksessa
Hakija tarjosi majoitusta kalustetuissa huoneissa kuluttaja- ja yritysasiakkaiden tilapäiseen tarpeeseen joustavalla sopimusmallilla. Kaikki asiakkaiden kanssa solmitut majoituspalvelusopimukset olivat määräaikaisia ja voimassa enintään yhden kuukauden kerrallaan. Majoituspalvelun hinta oli päiväperusteinen alle kuukauden kestävissä majoitussopimuksissa (niin sanotut lyhyt vierailu -sopimukset) ja kuukausiperusteinen yhden kuukauden pituisissa majoitussopimuksissa (niin sanotut joustava vierailu -sopimukset). Lyhyt vierailu -sopimuksissa asiakkaalta veloitettu majoitushinta sisälsi kalustetun huoneen lisäksi sähkön, veden, lämmön ja internetin. Joustava vierailu -sopimuksissa hakija veloitti näistä erillisen kiinteän kuukausittaisen maksun asiakkaalta. Majoitussopimuksiin sisältyi aina siivous. Hakija markkinoi majoituspalvelujaan omien internetsivujensa lisäksi printtimediassa, sosiaalisessa mediassa, muilla internet-alustoilla ja internetin majoitusportaaleissa. Hakija ylläpiti matkustajarekisteriä majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain mukaisesti.
Hakemuksen mukaan hakijan majoitustilat olivat teknisiltä ominaisuuksiltaan ja asemakaavan mukaan hotellirakennuksia. Asiakas ei voinut ilmoittaa huonetta vakituiseksi osoitteekseen tai saada siihen esimerkiksi Kelan asumistukea. Asiakkaat voivat valita täysin kalustetun tai kevyesti kalustetun huoneen. Kevyesti kalustetun huoneen varusteluun kuului sänky tai sängyt, pöytä ja tuolit, säilytystilat, valaistus ja perustasoiset keittiökoneet sisältäen astianpesukoneen. Lisäksi osassa huoneita on pyykinpesukone. Täysin kalustetun huoneen varusteluun kuului edellisten lisäksi tyynyt, peitot, pyyhkeet, lakanat, verhot ja matot sekä ruoanlaitto- ja ruokailuvälineet. Osassa täysin kalustettuja huoneita on myös sohva tai nojatuoli.
Kaikkien asiakkaiden käytössä olivat lisäksi vastaanottopalvelut, aulan lounge-tilat olohuoneena ja työskentelyalueena, työskentely- ja neuvotteluhuoneet, yhteiskäyttöpolkupyörät, kuntosali ja kuntohuone, spa-osasto, yhteiskäyttöinen keittiö ja ruokailuhuone sekä lainattavat pienkodinkoneet. Hakija tarjosi asiakkaille erillistä maksua vastaan lisäsiivousta, ravintolapalveluja, pysäköintipaikkoja ja erikokoisia varastotiloja asiakkaiden henkilökohtaisia tavaroita varten.
Lyhyt vierailu -sopimuksissa majoitussopimus päättyi sopimuskauden (1 päivä–1 kuukausi) päättyessä. Asiakas pystyi uusimaan majoitussopimuksen seuraavaksi sopimuskaudeksi maksamalla seuraavan sopimuskauden hinnan ennen edellisen sopimuskauden päättymistä. Joustava vierailu -sopimuksissa hakija lähetti asiakkaalle kuukauden 14. päivänä viestin, jossa kysyttiin asiakkaan halukkuutta jatkaa majoitussopimusta seuraavaksi kuukaudeksi. Jos asiakas ei ilmoittanut ennen edeltävän kuukauden 28. päivää vastustavansa tätä ja jos asiakas maksoi seuraavan kuukauden majoituksen hinnan ennen edellisen sopimuskauden päättymistä, seuraavan kuukauden majoitussopimus voitiin solmia.
Siltä osin kuin hakija luovutti palvelun asiakkaalleen lyhyt vierailu -sopimuksella, hakemuksessa kuvatun majoitustilojen luovuttamisen sopimukseen sisältyvien oheispalvelujen kanssa voitiin katsoa kilpailevan hotellialan kanssa. Keskusverolautakunta katsoi, että lyhyt vierailu -sopimusten osalta hakemuksessa tarkoitetussa palvelussa oli kyse arvonlisäverolain 29 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta verollisesta hotellitoimintaan verrattavassa majoitustoiminnassa tapahtuvasta huoneiden ja muiden sellaisten tilojen käyttöoikeuden luovuttamisesta.
Siltä osin kuin hakija luovutti huoneen käyttöoikeuden asiakkaalle hakemuksessa tarkoitetulla joustava vierailu -sopimuksella, asiakkaalle sopimuksen mukaan kuuluvien oikeuksien ja velvoitteiden ei ollut katsottava merkittävästi poikkeavan vuokrasopimuksissa yleensä olevista oikeuksista ja velvoitteista. Joustava vierailu -sopimusten voimassaoloehdot ja muut sopimusehdot huomioon otettuna palvelulla ei ollut keskeisesti samoja piirteitä ja päämääriä kuin hotellitoiminnalla. Joustava vierailu -sopimuksella luovutettavan palvelun objektiivisena pääasiallisena sisältönä oli, että hakija antoi asiakkaalleen vuokraa vastaan sovituksi ajaksi oikeuden hallita kyseistä tilaa ja sulkea muut pois sen piiristä. Sopimuksen mukaiset oheispalvelut olivat näissä oloissa asiakkaalle keino käyttää tätä pääasiallista palvelua parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.
Joustava vierailu -sopimuksella myytävässä palvelussa oli katsottava olevan kysymys arvonlisäverolain 27 §:ssä tarkoitetusta verottomasta kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta ja arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan l kohdassa tarkoitetusta kiinteän omaisuuden vuokrauksesta. Yksinomaan se seikka, että asiakkaan kanssa solmittu joustava vierailu -sopimus oli oikeudelliselta muodoltaan majoituspalvelusopimus, ei antanut aihetta arvioida palvelun tosiasiallista luonnetta arvonlisäverotuksessa verottomana kiinteistöön kohdistuvan oikeuden luovutuksena toisin. Ennakkoratkaisu ajalle 24.4.2025–31.12.2026.
Keskusverolautakunta 24.4.2025 nro 19 (ei lainvoimainen)
Työvaatteiden pesukustannuksia ei hyväksytty vähennykseksi verotuksessa
Valittaja oli työskennellyt vuosina 2020–2022 Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa valvontahenkilönä avovankilassa. Hänen työtehtävänsä olivat koostuneet muun muassa päihdevalvonnasta, tarkastustoiminnasta, vanginkuljetustehtävistä, valvomossa tapahtuvista valvontatehtävistä sekä vankien kanssa tehtävästä lähityöstä. Hän ilmoitti joutuneensa pesemään kotonaan virkavaatteita lähes päivittäin ja erillään muusta pyykistä, jolloin pesukustannukset olivat muodostuneet poikkeuksellisen suuriksi. Valittaja vaati ansiotuloistaan vähennettäväksi virkavaatteiden pesukustannuksina ensisijaisesti pesulayrityksen hinnastoon perustuvat määrät ja toissijaisesti niitä pienemmät määrät.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja totesi, että työssä käytettävien vaatteiden
pesukustannuksia aiheutuu kaikille työssä käyville verovelvollisille ja että niiden kotona pesemisestä aiheutuvaa tavanomaista kustannusta ei voida pitää verotuksessa vähennyskelpoisena. Työssä käytettävästä vaatetuksesta aiheutuvat hankinta- ja pesukustannukset ovat yleensä verotuksessa vähennyskelvottomia elantokustannuksia. Hallinto-oikeus katsoi jääneen osoittamatta, että valittajan työ olisi kaikkina tai useimpina työpäivinä ollut likaisuudeltaan verrattavissa esimerkiksi paineastiantarkastajan tai raudoittajan erityisen likaisena pidettävään työhön ja että valittajan työvaatteet oli säännöllisesti ollut välttämätöntä pestä erikseen muista vaatteista. Valittajan ei voitu katsoa osoittaneen, että hänelle olisi aiheutunut työvaatteiden kotona pesemisestä tavanomaista olennaisesti suurempia pesukustannuksia.
Verovuodet 2010, 2021 ja 2022
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 29.4.2025 T:584/2025