Peruskorko laskee
Valtiovarainministeriö tiedottaa vahvistaneensa peruskoroksi 2,25 prosenttia tämän vuoden heinä-joulukuulle (linkki). Peruskorko on tammikuusta alkaen ollut 2,75 prosenttia.
Peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti.
Perintö- ja lahjaverotuksen toimittamisen lykkäys
Verohallinto on julkaissut 28.5.2025 päivätyn ohjeen Perintö- ja lahjaverotuksen toimittamisen lykkäys (linkki).
Ohjeessa kerrotaan, millä perusteella Verohallinto voi lykätä perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisen määräajaksi kuolinpesän osakkaan tai lahjansaajan ennen verotuksen toimittamista tekemästä hakemuksesta. Lykkäys on Verohallinnon harkinnassa. Lähtökohtaisesti lykkäyssyyn on oltava sellainen, että perintö- tai lahjaverotusta ei voida toimittaa ilman puuttuvaa seikkaa.
Lykkäystä voidaan myöntää kohtuulliseksi määräajaksi siten, että verotus toimitetaan kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä. Verovuodella tarkoitetaan sitä kalenterivuotta, jona perinnönjättäjä on kuollut, lahjansaaja on saanut lahjan haltuunsa tai verovelvollisuus on muutoin alkanut.
Verotuksen toimittamista voidaan lykätä esimerkiksi:
- silloin, kun kuolinpesään liittyy erityisen hankalia perillis- tai varallisuustilanteita, joista on riitaprosessi vireillä yleisessä tuomioistuimessa. Tällainen tilanne voi muodostua esimerkiksi testamenttia koskevasta oikeusriidasta.
- kansainvälisissä tilanteissa, joissa perintöasian selvittely on ulkomailla kesken ja se vaikuttaa Suomessa toimitettavaan perintöverotukseen.
- sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisedellytykset vaativat jonkin erityisen seikan selvittämistä
- ennakkoperinnöstä on vireillä kanne yleisessä tuomioistuimessa.
- lahjoitustoimen mahdollista pätemättömyydestä on vireillä kanne yleisessä tuomioistuimessa
Perunkirjoituksen toimittamiselle ja perukirjan tai lahjaveroilmoituksen jättämiselle voi myös hakea lisäaikaa.
Tonnistoverovelvollisen ilmoitusvelvollisuus
Verohallinto on päivittänyt ohjettaan tonnistoverovelvolliseksi hakeutuminen ja ilmoitusvelvollisuus (linkki).
Jos yhtiöllä on sekä tuloverotettavaa että tonnistoverotettavaa toimintaa, antaa yhtiö ainakin seuraavat veroilmoituslomakkeet:
- tuloverotettava toiminta: 6B ja 62
- tonnistoverotettava toiminta: 68, 69A ja 69B
- tonnistoverotettavasta toiminnasta tuen seurantaa varten: 6T ja 62T
Lomakkeella 62 T ilmoitetaan tonnistoverotettavan toiminnan varaukset ja poistot
Lomaketta 62T käytetään myös tonnistoverotettavan toiminnan käyttöomaisuuden seurantaan.
Uutta oikeuskäytäntöä
Työnantaja sai vähentää työntekijän ruokailuun liittyvän sovelluksen hallintapalkkion arvonlisäveron
A Oy harjoitti arvonlisäverollista liiketoimintaa. Yhtiö tarjosi henkilökunnalleen ravintoedun B Oy:n hallinnoiman ja ylläpitämän sähköisen sovelluksen kautta siten, että käytettävissä oleva ravintoedun rahamäärä latautui tähän sovellukseen. Yhtiö veloitti työntekijältä edun verotusarvoa vastaavan summan vähentämällä sen nettopalkasta. Sovelluksella oli mahdollista maksaa ainoastaan aterioita ja aterioiden kuljettamisesta aiheutuneita kustannuksia. Sovellus hyväksyttiin maksutavaksi lukuisissa ravintoloissa. Työntekijä saattoi maksaa osan aterian hinnasta muuta maksuvälinettä käyttäen.
A Oy oli solminut B Oy:n välityksin tiettyjen ravintoloiden kanssa erillisen sopimuksen ruokailun järjestämisestä. Kun A Oy:n työntekijä käytti sovellusta tällaisessa sopimusravintolassa, B Oy laati ja lähetti ruokailusta laskun A Oy:lle ravintolan nimissä ja lukuun. Asiassa oli ratkaistavana A Oy:n oikeus vähentää tällaiselle laskulle merkitty arvonlisävero.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että B Oy:n sovellukseen sisältyvä ravintoetu muodosti arvonlisäverotuksessa lounasseteliinrinnastettavan arvosetelin. Arvosetelin hankkimista ja luovutusta ei ollut pidettävä hyödykkeen ostamisena ja myymisenä. Työntekijälle luovutetun ateria- ja ravintolapalvelun myyjänä oli pidettävä ravintolaa ja ostajana yhtiön henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. A Oy:llä ei ollut oikeutta vähentää B Oy:n laatimalle laskulle merkittyä ravintola- tai ateriapalvelun arvonlisäveroa.
B Oy laskutti omissa nimissään A Oy:ltä erillisen palkkion tuottamistaan sovelluksen hallinnointiin liittyvistä palveluista. Tämä veloitus katsottiin A Oy:n verolliseen liiketoimintaan kohdistuvaksi vähennyskelpoiseksi yleiskuluksi.
Keskusverolautakunnan arvonlisäverotusta koskeva ennakkoratkaisu ajalle 27.2.2024–31.12.2025.
KHO 9.6.2025 T:1294 eli ennakkopäätös KHO:2025:46
Arvonlisäverotuksen liittymisperiaate vakuutuspalveluiden välityksessä
Yhtiö, joka oli merkitty Finanssivalvonnan ylläpitämään rekisteriin vakuutusmeklarina, tarjosi yritysasiakkailleen vakuutuksiin liittyviä asiantuntijapalveluja. Yhtiön asiakkailleen tarjoamat palvelukokonaisuudet olivat vakuutusten vuosihuoltopalvelu ja kokonaishallinnointipalvelu.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiön vuosihuoltopalveluun sisältyviä vakuutusten voimassaolon jatkumiseen liittyviä palveluja ja kokonaishallinnointipalvelun osalta vakuutusten voimassaolon jatkumiseen ja vakuutusten kilpailuttamiseen liittyviä palveluja voitiin yhtiön asiakkaiden näkökulmasta pitää tavoitteena sinänsä. Ne olivat verosta vapautettua vakuutuksen välityspalvelua.
Palvelukokonaisuuksiin kuuluvia muita palveluja, kuten vakuutus- ja riskianalyysiä sekä vakuutusohjelmien hallinnointia, voitiin pitää ostajayritysten kannalta mielekkäinä silloinkin, kun palvelut eivät johtaneet uusien vakuutusten hankkimiseen tai olemassa olevien vakuutusten uusimiseen. Tässä tapauksessa niistä oli suoritettava arvonlisäveroa. Kyseisten palvelujen verollisuutta koskevassa arvioinnissa merkitystä ei ollut sillä, että samantyyppiset palvelut saattoivat toisissa olosuhteissa tarjota keinon nauttia vakuutusten välityspalveluista parhaissa mahdollisissa olosuhteissa ja siten liittyä vakuutuksen välityspalveluun.
Keskusverolautakunnan arvonlisäverotusta koskeva ennakkoratkaisu ajalle 21.5.2024–31.12.2025.
KHO 9.6.2025 T:1286 eli ennakkopäätös KHO:2025:45