TaxFax nro 39 • 26.6.2025
Tuloverotukseen muutoksia vuonna 2026
Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esityksen luonnoksen, jossa esitetään muutoksia tulo- ja varainsiirtoverotukseen vuonna 2026. Lausuntoaika päättyy 19.8.2025.
Ansiotulojen verotus
Esitysluonnoksessa esitetään, että työn verotuksen kevennys toteutetaan korottamalla työtulovähennystä. Lisäksi ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet alennettaisiin noin 52 prosenttiin. Valtion tuloveroasteikon tulorajoja ja marginaaliveroprosentteja muutetaan. Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätettäisiin tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylempien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu.
Valtion tuloveroveroasteikko vuonna 2026
Ylimpien marginaaliverojen alentaminen ehdotetaan toteutettavaksi poistamalla työtulovähennyksen toinen poistuma sekä muuttamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja ja marginaaliveroprosentteja. Muutoksen yhteydessä tuloveroasteikosta poistuu väliaikainen ylin porras, joka on vuonna 2025 ollut 150 000 euron kohdalla.
|
Verotettava ansiotulo, euroa |
Vero alarajan kohdalla, euroa |
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % |
|
0 |
0 |
12,64 |
|
22 000 |
2780,80 |
19 |
|
32 700 |
4 813,80 |
30,25 |
|
40 200 |
7 082,55 |
33,25 |
|
52 100 |
11 039,30 |
37,5 |
Työtulovähennyksen lapsikorotus
Työtulovähennyksen lapsikorotusta ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 50 eurosta 105 euroon per lapsi. Korotuksen myöntämiseen ei ehdoteta muutoksia, joten se myönnettäisiin jatkossakin samoin perustein kuin nykyisin, mutta korotuksen määrä olisi suurempi.
Eläketulon lisävero
Eläketulon lisäveron veroprosenttia ehdotetaan alennettavaksi nykyisestä 5,85 prosentista 4 prosenttiin. Lisäksi tulorajaa, jonka ylittävästä tulon osasta eläketulon lisäveroa on suoritettava, ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 47 000 eurosta 57 000 euroon.
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut vähennyskelvottomiksi
Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivät olisi enää vähennyskelpoisia menoja vuodesta 2026 alkaen. Verotuksellisen kohtelun yhdenmukaisuuden johdosta ehdotetaan, että jäsenmaksujen vähennyskelvottomuus koskisi varsinaisten työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen lisäksi myös sellaisten järjestöjen jäsenmaksuja, joilla voisi olla sääntöjensä mukaan työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.
Jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden poistaminen toteutetaan symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuihin. Yrityksen yritystoiminnan edistämiseen tähtäävälle järjestölle maksamat jäsenmaksut ehdotetaan säädettäväksi vähennyskelvottomiksi, jos järjestöllä on mahdollista sen omien sääntöjen mukaan olla työmarkkinatoimintaa koskevia tavoitteita. Jäsenmaksut olisivat kokonaan vähennyskelvottomia, vaikka järjestö tarjoaisi jäsenilleen jäsenmaksua vastaan muitakin palveluita kuin työmarkkinatoimintaan liittyvää edunvalvontaa, koska jäsenmaksuista ei käytännössä ole mahdollista eritellä eri palveluille kohdistuvia osuuksia.
Ehdotettu sääntely ei vaikuttaisi yritysten järjestöiltä hankkimien koulutus-, neuvonta- tai muiden vastaavien palvelumaksujen vähennyskelpoisuuteen, jos kysymys olisi yksilöidyistä palveluista. Sen sijaan järjestöjen kaikilta jäseniltään veloittamat yksilöimättömät palvelumaksut rinnastettaisiin vähennyskelpoisuuden osalta jäsenmaksuihin.
Lisäksi työnantajajärjestöjen osalta vähennyskelvottomiksi ehdotetaan säädettäväksi jäsenmaksut järjestöissä, jotka ovat jäseninä toisissa järjestöissä, joilla voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita. Vähennyskelvottomia olisivat myös jäsenmaksut järjestöissä, joilla on läheinen suhde toiseen toimijaan, jolla voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.
Työhuonevähennys
Kaavamainen työhuonevähennys ehdotetaan poistettavaksi. Ehdotuksen mukaan verovelvollisen omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät olisi palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia menoja. Jos verovelvollinen käyttäisi edellä mainittua asuntoa muiden tuloverolain mukaan verotettavien tulojen kuin palkkatulojen hankintaan, vähennykseksi hyväksyttäisiin Verohallinnon määräämän kaavamaisen työhuonevähennyksen määrä. Verohallinto vahvistaisi kaavamaisen työhuonevähennyksen määrän nykyistä vastaavalla tavalla.
Oman kodin tai vapaa-ajan asunnon perusteella ei siten voisi enää jatkossa saada vähennystä todellisten kustannusten perusteella tuloverolain mukaan verotettavien tulojen hankkimisesta johtuvana menona, vaan vähennysoikeuden perusteiden täyttyessä myönnettäisiin kaavamainen vähennys.
Ehdotettu säännös koskisi vain säännöksessä mainittujen asuntojen kustannuksia. Esimerkiksi kodin ulkopuolelta hankitun työtilan kustannuksia arvioitaisiin tulon hankkimista ja säilyttämistä koskevien menojen vähennyskelpoisuutta koskevien yleisten säännösten mukaan. Ehdotettu muutos koskisi säännöksessä mainitun asunnon käyttämistä tuloverolain mukaan verotettavien tulojen hankintaan. Muutoksella ei olisi vaikutusta elinkeinotoiminnan tai maatilatalouden menoiksi katsottavien kulujen vähennyskelpoisuuteen.
Työsuhdepolkupyörien verovapaa etu poistuu
Tuloverolaista ehdotetaan kumottavaksi työsuhdepyörien verovapautta koskevat säännökset. Muutosta sovellettaisiin vain niihin polkupyöräetuihin, joihin työntekijä ja työnantaja olisivat sitoutuneet kehysriihessä tehdyn päätöksen julkaisemisen jälkeen. Muutosta sovellettaisiin siten polkupyöräetuihin, joiden käyttöönottoon työnantaja ja työntekijä olisivat sitoutuneet 24.4.2025 tai sen jälkeen. Tätä ennen sovittujen polkupyöräetujen osalta ehdotetaan säädettäväksi siirtymäsäännös, jonka mukaan nykyistä verovapautta sovellettaisiin näihin polkupyöräetuihin sopimuskauden loppuun saakka.
Työsuhdepolkupyörä olisi veronalainen etu koko käyvästä arvostaan vuodesta 2026 alkaen, jos työnantaja ja työntekijä olisivat sitoutuneet polkupyöräedun käyttöönottoon 24.4.2025 tai sen jälkeen. Tätä ennen sovittuihin polkupyöräetuihin sovellettaisiin siirtymäaikaa, jonka jälkeen polkupyöräetu olisi kaikissa tilanteissa veronalainen etu käyvästä arvostaan.
Ehdollinen lisäkauppahinta
Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että luovutusvoitto verotettaisiin luovutussopimuksessa sovitun ehdollisen lisäkauppahinnan osalta sen verovuoden tulona, jona lisäkauppahinnan suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet. Muutoksen myötä verovelvollisen olisi nykyistä helpompi arvioida sitä, minkä verovuoden tulona ehdollinen lisäkauppahinta verotetaan.
Luovutussopimuksen tekemistä seuraavana vuonna vahvistunut ehdollinen lisäkauppahinta otettaisiin aina huomioon vasta lisäkauppahinnan vahvistumisvuoden verotuksessa. Luovutusvoittoa ei ehdollisen lisäkauppahinnan osalta verotettaisi kaupantekovuoden tulona silloinkaan, kun lisäkauppahinnan suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat vasta kaupantekovuoden päättymisen jälkeen, mutta ennen kaupantekovuoden verotuksen päättymistä.
Ehdollisen lisäkauppahinnan vahvistumisvuonna verotettaisiin uudelleen lasketusta luovutusvoitosta osuus, joka ylittäisi aiempina verovuosina samasta luovutusvoitosta verotetun luovutusvoiton määrän. Jos luovutussopimuksessa olisi sovittu useista eri vuosina vahvistuvista lisäkauppahinnan osista, määritettäisiin kunkin ehdollisen lisäkauppahinnan vahvistumisvuoden verotuksessa kyseiseen vuoteen kohdistuva osuus edellä mainitulla tavalla.
Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännös vahvistetun luovutustappion oikaisemisesta vastaamaan ehdollisen lisäkauppahinnan vahvistumisen vuoksi uudelleen lasketun luovutusvoiton tai luovutustappion määrää.
Ehdotetut muutokset koskisivat luovutusvoiton jaksottamista eri verovuosina verotettavaksi. Luovutusvoiton katsottaisiin kuitenkin omaisuuden luovutuksesta saaduksi tuloksi ja realisoituvan sinä verovuonna, jona kauppa tai vaihto olisi tehty tai muu luovutus olisi tapahtunut. Tämän vuoksi esimerkiksi hankintameno-olettamaa sovellettaessa myyjän omistusajan katsottaisiin nykyiseen tapaan päättyvän luovutussopimuksen tekemiseen.
Jos myyjä olisi kaupantekohetkellä yleisesti verovelvollinen, katsottaisiin luovutusvoitto edelleen saaduksi yleisesti verovelvollisena myös siltä osin kuin ehdollinen lisäkauppahinta vahvistuisi sellaisena vuonna, jolloin myyjä on ollut rajoitetusti verovelvollinen. Vastaavasti jos myyjä olisi kaupantekohetkellä rajoitetusti verovelvollinen, katsottaisiin luovutusvoitto nykyiseen tapaan rajoitetusti verovelvollisena saaduksi myös siltä osin kuin ehdollinen lisäkauppahinta vahvistuisi sellaisena vuonna, jolloin myyjä olisi yleisesti verovelvollinen.
Varainsiirtoverotus
Varainsiirtoverolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset kiinteistön tai arvopaperin luovutussopimuksessa sovitun ehdollisen lisävastikkeen perusteella suoritettavan veron määräajasta. Jos ehdollisen lisävastikkeen suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuisivat vasta veron suorittamiselle säädetyn määräajan jälkeen, olisi lisävastikkeen osalta vero suoritettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sen suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet. Ehdollisesta lisävastikkeesta suoritettava vero olisi myös ilmoitettava samassa määräajassa, jossa vero tulee suorittaa.
Muutosten jälkeen kiinteistön luovutussopimuksessa sovitun ehdollisen lisävastikkeen perusteella voisi veroa tulla suoritettavaksi vasta sen jälkeen, kun ostajan tulisi luovutuksen johdosta hakea lainhuutoa tai omistuksen kirjaamista. Vastaavasti arvopaperin luovutuksessa sovittua ehdollista lisävastiketta voisi tulla suoritettavaksi vasta pitkän ajan kuluttua luovutuksesta. Jotta ehdollisen lisäkauppahinnan jaksottaminen ei viivästyttäisi lainhuudon myöntämistä, omistuksen kirjaamista tai osakasluetteloon merkitsemistä kohtuuttomasti, varainsiirtoverolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset siitä, että riittävänä selvityksenä veron suorittamisesta lainhuutoa tai kirjaamista haettaessa tai osakeluetteloon merkittäessä pidettäisiin selvitystä siitä, että vero on suoritettu muusta kuin veron suorittamiselle säädetyn määräajan jälkeen vahvistuvasta lisäkauppahinnasta.
Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotus
Yleistä avainhenkilönlähdeveroa ehdotetaan alennettavaksi 25 prosenttiin. Ahvenanmaan maakuntaan kunnallisveroa maksavan ulkomailta tulevan palkansaajan osalta lähdeveroa ehdotetaan alennettavaksi 7,3 prosenttiin.
Lisäksi ehdotetaan, että myös Suomen kansalaisten on mahdollista päästä avainhenkilölähdeveron piiriin enintään 24 kuukauden ajaksi. Avainhenkilölain laajentaminen takaisin muuttaviin Suomen kansalaisiin tekisi paluun nykyistä houkuttelevammaksi. Soveltamisajan rajaaminen enintään 24 kuukauteen olisi perusteltua, jotta ulkomailla asuneet Suomen kansalaiset eivät pääsisi Suomessa pysyvästi asuneita olennaisesti edullisempaan asemaan.
Veronkiertosäännöksen soveltaminen
Verohallinto on julkaissut 24.6.2025 päivätyn ohjeen Veronkiertosäännöksen soveltaminen (linkki). Aiemmin julkaistuun ohjeeseen verrattuna ohjeeseen on lisätty uusi luku (3.4.2), joka käsittelee niin sanottuja saattohoitotilanteita. Ohjeeseen on sisällytetty myös sisältö, joka oli aikaisemmin julkaistu kannanotoissa, jotka käsittelevät sivuutetun kommandiittiyhtiön omistaman kiinteistön luovutusta ja sivuutetusta yhtiöstä saadun tulolajia.
Arvonsa menettäneen omaisuuden luovutus saattohoitajalle
Markkinoilla on toimijoita, jotka hankkivat ulkopuolisilta tahoilta arvonsa menettänyttä omaisuutta palkkiota vastaan. Näissä tilanteissa siirtyvään omaisuuteen liittyy vastuita, velvoitteita tai riskejä, joista myyjä ei halua jäädä vastuuseen. Ostaja ottaa kaupan myötä vastattavakseen nämä vastuut, velvoitteet ja riskit, mutta perii toisaalta omaisuuden vastaanottamisesta myyjältä palkkion. Tyypillisesti ostajan tarkoitus ei kuitenkaan ole huolehtia hankittuun omaisuuteen liittyvistä vastuista ja velvoitteista. Kyse on niin sanotuista omaisuuden saattohoitajista. Saattohoitaja ei yleensä toimi bulvaanina, vaan tekee sopimuksen itsenäisesti omissa nimissään palkkiota vastaan.
Saattohoitotilanteissa myyjä sopii ostajan kanssa siitä, että omaisuus luovutetaan kauppakirjaan kirjattavaa nimellistä kauppahintaa vastaan. Tämän lisäksi sovitaan kuitenkin myös, että myyjä maksaa ostajalle palkkion eikä tätä palkkiota tyypillisesti mainita kauppakirjassa. Kyse on siitä, että myyjä maksaa ostajalle vastuita, velvoitteita tai riskejä sisältävän omaisuuden vastaanottamisesta ja ostajan saama suoritus liittyy siten omaisuuden luovutukseen. Myyjän ostajalle maksama palkkio arvottoman yrityksen osakkeiden ostamisesta ei ole luonteeltaan myynnin järjestämisestä maksettava palkkio.
Saattohoitotilanteissa maksettava palkkio on kaupan toteutumisen olennainen ehto ja luettavissa osaksi varsinaista luovutussopimusta riippumatta siitä, onko palkkiosta sovittu kauppakirjalla vai sen yhteydessä erikseen. Jos palkkiosta on sovittu erikseen, kyseessä on kauppahintajärjestely, jossa kauppakirjasta ilmenevä kauppahinta ei vastaa asian varsinaista luonnetta eikä osapuolten todellista tarkoitusta. Näissä tilanteissa – vaikka luovutus sinänsä on aito ja perustuu todelliseen taloudelliseen intressiin luovuttaa omaisuus eteenpäin – kauppahinta on kokonaisuus huomioon ottaen tosiasiassa negatiivinen. Järjestelyyn voidaan puuttua verotuksessa VML 28 §:n nojalla, kun myynti ja palkkion maksaminen muodostavat kokonaisuuden ja järjestelyn tarkoituksena on ollut luovutustappion vahvistaminen sellaisesta vastikkeettomasta omaisuuden siirrosta, joka tosiasiassa ei lainkaan kuulu luovutusvoittoverotuksen piiriin. Tällaisessa negatiivisen kauppahinnan tilanteessa menetellään vastaavalla tavalla kuin vastikkeettomissa luovutuksissa eli luovutus jää luovutusvoittoverotuksen ulkopuolelle. Siten luovutustappiota ei voida vahvistaa eikä luovutustappio voi tulla luovuttajalle vahvistettavaksi myöskään myöhempien vuosien verotuksessa.