TaxFax nro 6 • 16.1.2025
Tulonhankkimismenot ansiotuloista
Verohallinto on julkaissut 14.1.2025 päivätyn ohjeen Tulonhankkimismenot ansiotuloista (linkki). Ohjeeseen on lisätty luku 2, jossa käsitellään vähennyskelvottomia elantomenona.
Verotuksessa ei voi vähentää tulonhankkimismenoina tavanomaisia elantomenoja. Vähennyskelvottomia ovat myös menot, jotka liittyvät verovapaan tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Tästä pääsäännöstä poiketen verovapaaseen osinkotuloon kohdistuvat tulonhankkimismenot ovat kuitenkin vähennyskelpoisia.
Yksityistaloudessa tavanomaisesti käytettävistä hyödykkeistä ja palveluista aiheutuneita menoja pidetään vähennyskelvottomina elantomenoina, vaikka ne liittyisivät myös tulon hankkimiseen. Jos tällaiset menot ovat tavanomaista suuremmat tulon hankkimisen takia, pidetään kuitenkin tavanomaista määrää ylittävää osaa menoista yleensä vähennyskelpoisena, koska tällöin menon voidaan katsoa tältä osin aiheutuvan tulon hankkimisesta.
Ohjeen mukaan vähennyskelvottomina elantomenoina pidetään esimerkiksi vaatetusmenoja ja sanoma- ja aikakausilehtien tilausmaksuja.
Ahvenanmaan verotus
Verohallinto on julkaissut 14.1.2025 päivätyn ohjeen Ahvenanmaan verotus (linkki).
Ahvenanmaalla asuvien progressiivinen valtionveroasteikko eroaa muualla Suomessa sovellettavasta asteikosta. Tämä johtuu siitä, että Ahvenanmaalla ei toteutettu muualla valtakunnassa toteutettua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, joka laski kunnallisveroa. Ahvenanmaan kunnallisverolaissa on säännöksiä, joiden muukaan yhteisöt ja yhteisetuudet maksavat veroa Ahvenanmaan kunnille. Kiinteistöverotus on myös osin erilainen verrattuna mantereeseen.
Uutta oikeuskäytäntöä
Kiinteistöverotuksessa hotellin yhteydessä oleva kylpylä voitiin arvostaa erikseen
Hotellirakennukseen tyypillisesti kuuluvien ja majoituskäyttöä palvelevien aula-, ruokailu-, peseytymis- tai saunatilojen olemassaolo ei vielä yksin johda siihen, että jonkin osan rakennuksesta olisi katsottava olevan muussa kuin hotellikäytössä ja että hotellirakennukselle kaavamaisin perustein kiinteistöverotusta varten laskettavaa arvoa olisi korjattava. Hotellirakennukseen kuuluva kylpylä, joka sijoittui majoitustiloista erilleen ja oli tarkoitettu rakennuksessa majoittuvia huomattavasti suuremmalle asiakasmäärälle, voitiin kuitenkin arvostaa erikseen edellyttäen, että kylpyläosa muodosti huomattavan osan koko rakennuksesta. Huomattavuutta oli arvioitava pinta-alojen lisäksi myös rakennuksen eri osien tilavuuksia vertailemalla. Kiinteistöverotus vuosilta 2011–2019.
KHO 16.1.2024 T: 53 eli ennakkopäätös KHO:2025:6
Sijoittajilta kerättyjen varojen hallinnointi- ja sijoitustoimintaa pidettiin väliyhteisölaissa tarkoitettuna taloudellisena toimintana
Yhteisö A oli oikeutettu vähintään 25 prosenttiin ulkomaisen B-rahaston voitosta. B-rahasto oli rajoittamattomalle piirille suunnattu avoin ja vaihtuvapääomainen trustimuotoinen sijoitusrahasto. Rahaston harjoittama varsinainen sijoitustoiminta vastasi pitkälti kotimaisen sijoitusrahaston toimintaa.
Asiassa oli kysymys siitä, oliko B-rahastoa pidettävä A:n väliyhteisönä. Arvioitavaksi tuli, oliko B-rahaston katsottava väliyhteisölaissa edellytetyllä tavalla tosiasiallisesti harjoittavan asuinvaltiossaan taloudellista toimintaa.
Väliyhteisölain säännöksiä oli tulkittava niin, että ne täyttävät veronkiertodirektiivissä 2016/1164/EU (ATAD) asetetut vähimmäisvaatimukset. Jotta B-rahastoa ei pidetty A:n väliyhteisönä, sen tuli ATAD:n suomenkielisen kieliversion mukaan harjoittaa merkittävää taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, varoja ja tiloja. Kun kuitenkin otettiin huomioon ATAD:n eri kieliversioissa käytetyt ilmaisut, jo sellaista väliyhteisölain tulkintaa, jossa edellytetään todellisen taloudellisen toiminnan harjoittamista, oli pidettävä ATAD:n mukaisena. B-rahaston toimintaa oli korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevin perusteluin pidettävä väliyhteisölain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuna taloudellisena toimintana.
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuosille 2023 ja 2024.
KHO 15.1.2025 T:51 eli ennakkopäätös KHO:2025:5
Sama rahanarvoinen etuus luetaan vain kerran veronalaiseen tuloon myös väliyhteisölakia sovellettaessa
Yhteisö A oli B L.P. -rahaston äänetön yhtiömies. B L.P. oli puolestaan C L.P. -rahaston äänetön yhtiömies. Kumpikin rahasto oli verotuksellisesti läpivirtaava. C L.P. omisti D Company -nimisen yhtiön koko osakekannan. D Company oli katsottu A:n väliyhteisöksi.
Asiassa oli ratkaistavana, oliko A:lle vahvistettavasta osuudesta B L.P:n tuloon, siltä osin kuin se muodostui välillisesti D Companyn jakamasta osingosta, vähennettävä se määrä, joka A:n tuloverotuksessa oli otettu veronalaisena tulona lukuun D Companylta saatuna väliyhteisötulona samana tai viitenä edellisenä verovuotena.
Väliyhteisölain 4 §:n 2 momentin sanamuoto sinänsä puolsi tulkintaa, jonka mukaan A:n D Companysta saamaa väliyhteisötuloa ei voitaisi ottaa lukuun A:lle B L.P:lta vahvistetun tulo-osuuden veronalaisen määrän vähennyksenä. Suomen tuloverojärjestelmän yleinen periaate kuitenkin oli, että sama rahanarvoinen etuus luetaan vain kerran verovelvollisen veronalaiseen tuloon. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sama yleinen periaate oli otettava huomioon, kun sovellettiin väliyhteisölain säännöksiä. Tätä tulkintaa puolsi myös mainitun lain esitöissä oleva toteamus siitä, että lain 4 §:n tarkoitus on välttää taloudellinen kahdenkertainen verotus.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että väliyhteisölain 4 §:n 2 momentista ilmenevää periaatetta oli sovellettava myös A:lle vahvistettavaan osuuteen B L.P:n tulosta. Tämän vuoksi A:n osuus B L.P:n tuloon, siltä osin kuin se muodostui välillisesti D Companyn jakamasta osingosta, oli A:n veronalaista tuloa vain siltä osin kuin se ylitti määrän, joka D Companyn tulosta oli samana tai viitenä edellisenä verovuonna luettu A:n väliyhteisötuloksi.
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuodelle 2024.
KHO 15.1.2025 T:49 eli ennakkopäätös KHO:2025:4