Ennakkoratkaisun hakeminen
Verohallinto on julkaissut 16.1.2025 päivätyn ohjeen Ennakkoratkaisuhakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös (linkki).
Ohjeessa käsitellään tuloveroa, arvonlisäveroa, ennakkoperintää, työnantajan sairausvakuutusmaksua, perintö- ja lahjaveroa, varainsiirtoveroa, arpajaisveroa, lähdeveroa, korkotulon lähdeveroa, kiinteistöveroa, apteekkiveroa, autoveroa ja valmisteveroa koskevan ennakkoratkaisuhakemuksen tekemistä Verohallinnolle. Ohjetta voidaan soveltuvin osin noudattaa myös muissa Verohallinnolle tehtävissä ennakkoratkaisuhakemuksissa.
Ennakkoratkaisuhakemuksessa on esitettävä yksilöity verotusta koskeva kysymys. Yleisluonteisiin tai teoreettisiin kysymyksiin ennakkoratkaisua ei anneta. Esimerkiksi kysymykset siitä, aiheutuuko suunnitellusta toimenpiteestä veroseuraamuksia tai minkälaisia veroseuraamuksia hakemuksessa kuvatusta järjestelystä voisi syntyä, eivät ole yksilöityjä verotuskysymyksiä. Yksilöity verotusta koskeva kysymys ei myöskään ole kysymys pelkästään omaisuuden käyvästä arvosta, vaan hakemuksessa täytyy aina yksilöidä se verotusasia ja yhteys, jonka kannalta omaisuuden käyvällä arvolla on merkitystä hakijan verotuksessa.
Ennakkoratkaisua voi hakea ennen kuin hakemuksessa esitettyä asiaa koskeva vero olisi tullut ilmoittaa tai maksaa taikka ennakonpidätys olisi pitänyt toimittaa.
Arvonlisäveron palauttaminen ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle
Verohallinto on julkaissut 20.1.2025 päivätyt ohjeet:
- Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle (linkki).
- Arvonlisäveron palauttaminen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle (linkki).
Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on tietyissä tapauksissa oikeus saada palautus Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvästä arvonlisäverosta. Ohjeissa selvitetään palautuksen edellytyksiä.¨
Ohjeisiin on päivitetty arvonlisäverokantojen muutokset. Ohjeisiin on lisätty maininnan lukuun 3.1.3 on lisätty maininta niiden rakentamispalvelujen verovelvollisuudesta, jotka kohdistuvat kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleviin koneisiin, laitteisiin ja kalusteisiin (3.1.3).
EU-maahan sijoittautuneita elinkeinonharjoittajia käsittelevään ohjeeseen on lisätty luvut 3.1.4 ja 3.1.5. Luvussa 3.1.4 käsitellään arvonlisäverotuksen erityisjärjestelmiin rekisteröityneiden ja luvussa 3.1.5 vähäisen toiminnan harjoittajille tarkoitettuun pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmään rekisteröityneiden ulkomaalaisten elinkeinonharjoittajien oikeutta saada ulkomaalaispalautus.
Myös EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita elinkeinonharjoittajia käsittelevään ohjeeseen on lisätty luku 3.1.4, jossa kerrotaan arvonlisäveron erityisjärjestelmiä käyttävän elinkeinonharjoittajan oikeudesta saada ulkomaalaispalautus.
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Verohallinto on julkaissut 17.1.2025 päivätyn ohjeen Ennakonpidätyksen toimittaminen (linkki). Ohjeessa on huomioitu ennakkoperintälain ja -asetuksen muutokset, joita sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2025 ennakkoperinnässä sekä Verohallinnon päätöksiin tulevat muutokset.
Uutta oikeuskäytäntöä
Maksamatonta ennakonpidätystä ei luettu tuloksi
Palkansaajan, joka oli osakeyhtiön hallituksen varajäsen ja jonka avopuoliso oli yhtiön osakkeenomistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, katsottiin tienneen, ettei yhtiö maksa tekemiään ennakonpidätyksiä. Hänen palkastaan tehty ennakonpidätys jätettiin tämän vuoksi verotusta toimitettaessa lukematta hänen hyväkseen.
Asiassa ei ollut perustetta katsoa, että yhtiöltä säästyneet varat olisivat tulleet muutoksenhakijan vallintaan. Maksamatta jätettyä ennakonpidätystä ei luettu hänen tulokseen. Verovuosi 2020.
KHO 20.1.2025 T:90 eli ennakkopäätös KHO:2025:8
Henkilöstöantia pidettiin osakeoptio-oikeuksia koskevaan järjestelyyn nähden itsenäisenä ja erillisenä järjestelynä
A Oy suunnitteli toteuttavansa tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitetun työsuhteeseen perustuvan osakeannin. A Oy:llä oli entuudestaan optio-ohjelmia, ja henkilöstöantiin osallistuvat työntekijät olivat saaneet yhtiöltä osakeoptio-oikeuksia työsuhteensa aikana. Mikäli työntekijät merkitsevät suunnitellussa osakeannissa yhtiön osakkeita, vastaava määrä työntekijöille tarjotuista osakeoptio-oikeuksista mitätöidään.
Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, voitiinko yhtiön suunnittelemaan osakeantiin soveltaa tuloverolain 66 a §:n henkilöstöantia koskevaa säännöstä vai oliko osakkeiden merkinnässä kysymys tuloverolain 66 §:n 3 momentissa tarkoitetusta työsuhdeoption käyttämisestä tai luovuttamisesta taikka veron kiertämisestä.
Osakeoptio-oikeus on työnantajan työntekijälle myöntämä oikeus, jonka työntekijä voi käyttää tai jättää käyttämättä. Käyttämättä jättäminen ei merkitse taloudellista etua työntekijälle. Suunnitellussa henkilöstöannissa osakkeiden merkintä tehdään henkilöstöannin ehtojen mukaan eikä osakeoptio-oikeuksien perusteella. Palkitsemistavaltaan osakeoptiot ja henkilöstöanti ovat erilaisia henkilöstön sitouttamiseen pyrkiviä järjestelyjä. Suunniteltua henkilöstöantia oli pidettävä osakeoptio-oikeuksia koskevaan järjestelyyn nähden itsenäisenä ja erillisenä järjestelynä. Osakeoptio-oikeuksien mitätöinnissä ei siten ollut kysymys työsuhdeoption käyttämisestä tai luovuttamisesta taikka veron kiertämisestä, eikä työntekijälle näin ollen voitu katsoa muodostuvan järjestelyssä tuloverolain 66 §:n 3 momentissa tarkoitettua palkaksi katsottavaa etua.
Hallinto-oikeuden päätös ja Verohallinnon ennakkoratkaisu kumottiin. Asia palautettiin Verohallinnolle sen arvioimiseksi, täyttyvätkö suunnitellussa osakeannissa muut tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitetut edellytykset. Verohallinnon ennakkoratkaisu ajalle 18.5.2022–31.12.2023.
KHO 17.1.2025 T:74 eli vuosikirjassa KHO:2025:7