Eläkkeensaajan tulot, verot ja ostovoima 2025 – veronkiristys näkyy ostovoimassa

Tässä katsauksessa tarkastellaan eläkkeensaajien tulojen, verotuksen ja ostovoiman kehitystä 2024–2025 erituloisilla eläkkeensaajilla. Kehityksessä otetaan huomioon muutokset eläkeindekseissä ja verotuksessa sekä ennustettu inflaatio.

Eläkkeiden ostovoima kehittyy näillä näkymin rauhallisemmissa merkeissä kuin viime vuosina keskimäärin. Vauhdikkaan inflaation ja pääosin sitä jälkijunassa seuraavien kookkaiden indeksikorotusten ajat ovat ainakin toistaiseksi jääneet taakse.

Katsauksessa tarkastellaan eläkkeensaajan tuloja, veroja ja ostovoimaa seitsemän erituloisen esimerkkieläkkeensaajan tapauksessa. Ostovoiman muutosta koskevissa laskelmissa on käytetty vuodelle 2025 ennustettua inflaatiota.

Eläkkeiden määrät – indeksikorotukset aiempaa maltillisempia

Tarkasteltavien esimerkkieläkkeensaajien bruttoeläkkeet kuukaudessa (v. 2024 tasossa) ovat:

• 977 euroa (takuueläke)
• 1 140 euroa (kansaneläke + työeläke)
• 1 471 euroa (kansaneläke + työeläke)
• 1 988 euroa (työeläke)
• 2 650 euroa (työeläke)
• 3 313 euroa (työeläke)
• 5 963 euroa (työeläke)

Pienimpien eläkkeiden kohdalla kokonaiseläke muodostuu joko takuueläkkeestä tai kansan- ja työeläkkeen yhdistelmistä. Neljän suurinta eläkettä saavan tulot muodostuvat yksinomaan työeläkkeestä.

Takuu- ja kansaneläkkeiden määriä tarkistetaan vuosittain lähtökohtaisesti kansaneläkeindeksin, eli KEL-indeksin kehityksen mukaan. Maksussa olevien työeläkkeiden määriä puolestaan tarkistetaan työeläkeindeksin (TyEL-indeksi) kehityksen perusteella.

KEL-indeksin kehitys perustuu pelkästään kuluttajahintojen kehitykseen, TyEL-indeksi puolestaan 80 prosentin painolla kuluttajahintojen ja 20 prosentin painolla ansiotasoindeksin kehitykseen. Indeksikorotukset ovat selvästi matalampia kuin parina aiempana vuonna, jolloin bruttoeläkkeet kasvoivat runsaasti kuluttajahintojen ripeän kasvun siivittäminä.

KEL-indeksin pisteluku nousee vuodelle 2025 noin 1,0 prosenttia (1911 → 1930). TyEL-indeksin pisteluku nousee vastaavasti noin 1,3 prosenttia (3037 → 3077), sillä ansiotasoindeksin kuluttajahintoja nopeampi kehitys pienellä painotuksellaan vauhdittaa TyEL-indeksin nousua hieman KEL-indeksiin nähden.

Selvityksen eläkkeensaajien eläketuloihin indeksikorotukset vaikuttavat seuraavasti:

(euromäärät pyöristettyjä)

Verotus – eläketulovähennyksen heikennys kiristää verotusta

Takuu-, kansan- ja työeläkkeet verotetaan ansiotulona. Eläkkeiden verotukseen vaikuttaa moni osatekijä, joiden summana lopullinen verotus muodostuu. Verotukseen vaikuttaa katsauksessa valtion tuloveroasteikko ja muut veroperusteet, keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu sekä Yle-vero. Vuosien 2024 ja 2025 veroprosenttien laskennassa huomioidaan eläkkeiden indeksikorotukset.

Valtion tuloveroasteikkoon ja pienituloisille eläkkeensaajille relevanttiin perusvähennykseen tehtiin vuodelle 2025 ansiotasotarkistukset palkansaajien ennustetun yleisen ansiotason nousun (+3,4 %) mukaisesti. Valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan indeksitarkistukset jätetään tekemättä. Tämä indeksijäädytys vaikuttaa kiristävästi verotukseen suurta, yli 7 350 euron kuukausieläkettä nauttivilla henkilöillä, jotka eivät ulotu tämän katsauksen tarkasteluun.

Tehdyt veroparametrien ansiotasotarkistukset (+3,4 %) kuitenkin omalta osaltaan keventävät monen eläkkeensaajan verotusta, sillä eläkkeiden indeksikorotukset ovat selvästi pienempiä (vrt. KEL-indeksi +1,0 % & TyEL-indeksi +1,3 %).

Katsauksen verolaskelmissa on käytetty vuosien 2024 ja 2025 keskimääräisiä kunnallis- ja kirkollisveroprosentteja. Kunnallisveroprosentti vuonna 2025 nousee 7,54 %:iin (7,47 % vuonna 2024), kun taas kirkollisveroprosentti säilyy samana edeltävään vuoteen nähden: 1,38 %.

Kunnallisveroprosentin nousu kiristää katsauksen eläkkeensaajien verotusta, joskin on hyvä huomioida, että kunnallisveroprosentit kehittyvät vuodenvaihteessa eri puolilla Suomea hyvin eri tavoin. Eläkkeensaajien sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu alenee 0,03 %-yksikköä, mikä keventää kokonaisverotaakkaa osaltaan hieman.

Yle-veroon tehtävät muutokset keventävät verotusta katsauksen viidellä korkeimmalla tulotasolla. Kevennyksen suuruusluokka on enimmillään kahden euron verran per kuukausi, tyypillisesti huomattavasti vähemmän.

Kevään 2024 kehysriihessä päätetty eläkkeiden 150 miljoonan euron veronkiristys vaikuttaa noin 2 500–4 500 euron kuukausieläkettä saavien verotukseen. Tämä näkyy erityisesti katsauksen toiseksi ja kolmanneksi suurinta eläkettä saavalla. Kiristys toteutetaan kohottamalla eläketulovähennyksen toista poistumaprosenttia. Suurituloisin eläkkeensaaja ei olisi saanut eläketulovähennystä ilman päätettyä kiristystäkään, minkä vuoksi kiristyspäätöksellä ei ole häneen vaikutusta. Eläketulovähennyksen enimmäismäärä perustuu kansaneläkkeen täyteen määrään per vuosi.

Muilla veroa maksavilla verotus kokonaisuudessaan hieman kevenee, mikä on pitkälti seurausta veroperusteiden ansiotasotarkistuksesta ja Yle-veron muutoksesta.

Veroprosentit ovat prosenttiosuus veroista ja veronluonteisista maksuista yhteensä jaettuna eläkkeen määrällä. Vuosieläke = 12 x kuukausieläke, ei muita veronalaisia ansiotuloja. Vuosien 2024 ja 2025 veroperusteet. Eläkkeiden bruttomäärissä huomioitu muutokset eläkeindekseissä.

Eläkkeiden veroprosentit 2020–2025

Ostovoimakehitys kaksijakoista

Katsauksen eläkkeensaajien muutokset ostovoimassa ovat jokseenkin maltillisia. Huomattavimman ostovoiman heikentymisen kokee katsauksen toiseksi korkeinta eläkettä saava, reilut puoli prosenttia. Kolmanneksi korkeinta eläkettä saavalla ostovoima heikkenee parilla prosentin kymmenyksellä. Heikentyminen on keskeisesti seurausta kehysriihessä päätetystä veronkiristyksestä.

Kuluttajahintojen nousun vaikutus ostovoimaan on maltillinen. Ennustettu kuluttajahintojen nousu vuodelle 2025 perustuu valtiovarainministeriön talven 2024 Taloudellisen katsauksen ennusteeseen (+1,1 %). Inflaatiovauhti vastaa melko lailla eläkeindeksien muutosta.

Ennustettu inflaatio (1,1 %) on kuitenkin hieman KEL-indeksin muutosta (+1,0 %) korkeampi, mikä selittää sen, että ”verovapaan” takuueläkkeen ostovoimakehitys on nippanappa miinusmerkkinen.