Eläkkeiden ostovoimakatsaus 2026: maltilliset indeksikorotukset koettelevat ostovoimaa hintojen nousun vauhdittuessa

Maltillisen toteutuneen inflaation vuoksi eläkkeiden indeksikorotukset jäävät maltillisiksi vuonna 2026. Eläkkeiden veroprosentit säilyvät pääosin ennallaan, mutta katsauksen suurituloisella eläkkeensaajalla verotus kiristyy. Ennustettu inflaation lievä vauhdittuminen koettelee ostovoimaa.

TIIVISTELMÄ

• Tässä katsauksessa tarkastellaan eläkkeensaajien ostovoimakehitystä seitsemällä eri tulotasolla. Tarkastelussa huomioidaan eläkkeiden indeksikorotukset, verotus ja ennakoitu hintojen nousu.
• Eläkkeiden indeksikorotukset vuonna 2026 jäävät pieneksi maltillisesti toteutuneen hintojen nousun takia.
• Veroprosenttien muutokset ovat pääosin vähäisiä. Katsauksen suurituloisimman eläkkeensaajan verotus kiristyy hieman.
• Jos hinnat nousevat ennustetusti 2026, katsauksen eläketulotasoilla ostovoima heikkenee tai pysyy suunnilleen ennallaan.

Johdanto

Tässä katsauksessa tarkastellaan eläkkeensaajien tulojen, verotuksen ja ostovoiman kehitystä erituloisilla eläkkeensaajilla. Kehityksessä huomioidaan eläkeindeksi- ja veromuutokset sekä inflaatio 2026.

Katsauksessa tarkastellaan eläkkeensaajan tuloja, veroja ja ostovoimaa seitsemän erituloisen esimerkkieläkkeensaajan tapauksessa. Ostovoiman muutosta koskevissa laskelmissa on käytetty vuodelle 2026 ennustettua inflaatiota.

Tarkasteltavien esimerkkieläkkeensaajien bruttoeläkkeet kuukaudessa (v. 2025 tasossa) ovat:

• 986 euroa (takuueläke)
• 1 154 euroa (kansaneläke + työeläke)
• 1 490 euroa (kansaneläke + työeläke)
• 2 014 euroa (työeläke)
• 2 685 euroa (työeläke)
• 3 356 euroa (työeläke)
• 6 041 euroa (työeläke)

Eläkkeiden indeksikorotukset – paluu kituliaisiin indeksitarkistuksiin

Kookkaat eläkkeiden indeksikorotukset jokusen vuoden takaa ovat enää muisto vain. Vuonna 2026 työeläkeindeksin (TyEL-indeksi) korotus on +0,88 prosenttia ja Kelan maksamia eläkkeitä (takuu- ja kansaneläke) koskevan kansaneläkeindeksin (KEL-indeksi) +0,47 prosenttia.

Katsauksen kolmen pienimmän eläkkeen kohdalla kuukausieläke muodostuu joko takuueläkkeestä tai kansan- ja työeläkkeen yhdistelmistä. Neljän suurinta eläkettä saavan tulot muodostuvat yksinomaan työeläkkeestä. Koska TyEL-indeksin korotus on KEL-indeksiä suurempi, työeläkkeet kasvavat suhteellisesti Kelan eläkkeitä enemmän.

KEL-indeksin kehitys perustuu pelkästään kuluttajahintojen toteutuneeseen kehitykseen, siinä missä TyEL-indeksi noudattaa 80 prosentin painolla kuluttajahintojen ja 20 prosentin painolla ansiotasoindeksin muutosta.

KEL-indeksin pisteluku nousee vuodelle 2026 noin 0,47 prosenttia (1930 → 1939). TyEL-indeksin pisteluku nousee vastaavasti 0,88 prosenttia (3077 → 3104), sillä ansiotasoindeksin kuluttajahintoja nopeampi kehitys pienellä painotuksellaan vauhdittaa TyEL-indeksin nousua.

Taulukko 1: Esimerkkieläkkeensaajien bruttoeläkkeiden kasvu 2025–2026*

*luvut pyöristettyjä

Verotus – suurelle osalle vähäisempiä muutoksia, pienelle osalle suurempia

Jos bruttoeläkkeiden korotukset ovat ensi vuonna maltillisia, myös muutokset katsauksen eläkkeensaajien veroprosenteissa ovat jokseenkin vähäisiä. Suurituloisimman eläkkeensaajan verotus kiristyy hieman.

Työ- ja Kelan eläkkeistä maksetut verot ja maksut koostuvat käytännössä valtion tuloverosta, kunnittaisista kunnallis- ja kirkollisverosta, Yle-verosta sekä sairausvakuutusmaksusta.

Veroperusteista olennaisia ovat paitsi kuntien, seurakuntien ja valtion tuloveroasteikon veroprosentit, myös muiden veroparametrien muutokset. Nämä tarkoittavat verovähennyksiä ja tuloveroasteikon tulorajoja.

Seuraavassa käydään läpi eläkeverotukseen liittyvät kiemuraiset tuloveroperustemuutokset ensi vuodelle, joten kiinnitä turvavyösi. Parametriviidakon ymmärtäminen erisuuntaisine muutoksineen voi olla hankalaa, mutta muutoksien yhteisvaikutuksia kuvaava ”tulostaulu” kappaleen lopussa (Taulukko 2) niputtaa seuraavassa esitellyt muutokset yksiselitteiseen numeeriseen muotoon katsauksen esimerkkieläkeläisille.

Ansiotuloverotuksen perusvähennykseen tehdään ansiotasotarkistus ansiotasoindeksin syksyllä ennustetun kehitysvauhdin mukaisesti, mikä tarkoittaa 3,6 prosentin korotusta vähennyksen enimmäismäärään.

Vähennyksen korotus on pientä eläkettä saavan näkökulmasta myönteinen, sillä eläkkeiden indeksikorotukset (KEL- +0,47 % & TyEL-indeksi +0,88 %) ovat huomattavasti ansiotuloveroperusteiden ansiotasotarkistusta (+3,6 %) pienemmät. Perusvähennys keventää pienituloisten ansiotulonsaajien verotusta.

Eläketulovähennyksen enimmäismäärä perustuu täyden kansaneläkkeen määrään, joten muutos on melko vähäinen. Vähennyksen alenemaprosentit ja aleneman toinen tuloraja säilyvät ennallaan, mikä käytännössä keventää joillakin eläketulon tasoilla veroprosentteja.

Valtion, vielä vuonna 2025 kuusiportaiseen, tuloveroasteikkoon tulee voimaan vuodenvaihteessa kosolti muutoksia. Ansiotasotarkistukset tehdään vuoden 2025 asteikon toisen ja kolmannen portaan alarajaan (keventää eläkkeiden verotusta) ja veroprosentit pysyvät ennallaan.

Neljännen ja viidennen portaan alarajaa lasketaan selvästi (kiristää verotusta) ja veroprosentteja alennetaan (keventää osaltaan). Kuudes, eli ylin asteikon porras – niin kutsuttu solidaarisuusvero – poistuu kokonaan (keventää).

Tuloveroasteikon edellä kuvattu koukeroinen remontti liittyy olennaisesti kevään 2025 kehysriihen päätöksiin alentaa palkkatulojen verotusta ja etenkin ylimpiä marginaaliveroja. Jotta palkansaajan verotusta saatiin kokonaisuudessaan kevenneltyä hallituksen toiveiden mukaisesti etenkin keskituloisille, myös verosta tehtävää työtulovähennystä rukattiin uuteen uskoon.

Työtulovähennyksen muutokset eivät vaikuta eläkkeensaajaan, mutta tuloveroasteikon muutokset vaikuttavat. Veroasteikon ja muiden ansiotuloveroperustemuutosten yhteisvaikutus on valtaosalle Suomen eläkkeensaajista jokseenkin neutraali (ellei hitusen keventäväkin), mutta pieni väliinputoajien joukkokin on tunnistettavissa.

Tuloveroasteikon muutoksien takia eläketulon lisäveron, eli raippaveron, alarajaa päätettiin erikseen korottaa, mikä kompensoi tuloveroasteikon kiristäviä vaikutuksia osin, muttei kokonaan.

Kevään 2025 kehysriihen päätöksellä eläketulon lisäveroprosenttia (5,85 %) piti vielä alentaman, mutta syksyn 2025 budjettiriihen sopeutustoimien osana eläketulon lisäveroa kevennettiin 20 miljoonaa euroa aikaisemmin päätettyä vähemmän ja prosentti pysyi ennallaan. Alarajaa kuitenkin nostettiin hieman kehysriihessä kaavailtua enemmän 60 000 euroon. Muutokset kiristävät rajan ylittävää eläkettä saavien verotusta keväällä linjattuun nähden.

Vuoteen 2025 nähden verotus kiristyy jonkin verran noin 70 000–100 000 euron bruttovuosieläkkeiden tasolla. Tätä suuremmilla eläkkeillä verotus voi toisaalta keventyä paljonkin vuodesta 2025 tuloveroasteikon korkeimpien marginaalien alentamisen myötä, joskin budjettiriihen päätös eläketulon lisäveroprosentin alentamatta jättämisestä vaikuttaa itsessään verotusta kiristävästi myös heihin.

Kunnallisveroprosentti nousee 38 Suomen kunnassa ja laskee viidessä; kirkollisveroprosentti nousee vastaavasti 12 kunnassa ja laskee kuudessa. Toisin sanoen valtaosassa Suomen 308 kunnasta kyseiset prosentit säilyvät ennallaan.

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 7,57 prosenttiin, joka on 0,04 prosenttiyksikköä vuodentakaista korkeampi. Eläkkeensaajan sairaanhoitomaksu nousee täsmälleen saman verran. Keskimääräinen kirkollisveroprosentti (1,38) säilyy ennallaan.

Edellä kuvattujen muutoksien yhteisvaikutuksia katsauksen eläkkeensaajille käydään läpi Taulukossa 2. Veroprosentit sisältävät verot (kunnallis- ja kirkollisverot keskimääräiset 2025 & 2026) ja sairaanhoitomaksun. Vuoden 2026 veroprosentissa on huomioitu eläkkeiden indeksikorotukset.

Taulukko 2: Esimerkkieläkkeensaajien veroprosenttien muutokset 2025–2026

Mainittavimmat muutokset veroprosentteihin katsauksen esimerkkieläkkeissä tapahtuvat suurituloisemmassa päässä. Muutokset ovat useiden keventävien ja kiristävien tekijöiden summia. Kookkain ja selväpiirteisin muutos tapahtuu katsauksen suurinta eläkettä saavalle.

Katsauksen suurituloisimman eläkkeen verotusta kiristää muutokset tuloveroasteikossa, mitä eläketulon lisäveron tulorajan nosto kompensoi vaillinaisesti.

Kuvio 1: Eläkkeensaajien veroprosentit 2010–2026*

*takuueläkkeen (986 €/kk v. 2025) veroprosentti olisi 0,7 % vuosina 2013–2015, muutoin 0,0 % koko olemassaolonsa ajalta (2011 alkaen)

Taannehtivat indeksikorotukset vetävät ostovoimaa miinukselle

Ostovoima heikkenee katsauksen miltei jokaisella eläketulon tasolla.

Kun isossa kuvassa katsauksen eläkkeensaajien indeksikorotukset ovat pieniä ja verotuksessa ei tapahdu isossa kuvassa suuria muutoksia, ostovoiman kehitys 2026 on pitkälti toteutuvan inflaation armoilla.

Eläkkeiden indeksikorotukset perustuvat pitkälti kuluttajahintojen kehitykseen. Koska vuonna 2025 hinnat ovat nousseet edeltävään vuoteen nähden verkkaisesti, indeksikorotukset ovat kohtuullisen pieniä (alle 1 prosenttia).

Tuleva hintakehitys ei kuitenkaan piitanne menneestä kehityksestä. Suomalaiset ennustelaitokset ovat povanneet syksyn ja loppuvuoden ennusteissaan kuluttajahintojen nousevan 1–2 prosentin verran vuonna 2026, eli jonkin verran indeksikorotuksia voimakkaammin.

Katsaukseen on valittu vuoden 2026 inflaatioennusteeksi valtiovarainministeriön (18.12.2025) ennustama 1,2 prosenttia.

Tuleva hintojen nousu hyvittyy kuitenkin eläkkeensaajalle seuraavan vuoden indeksikorotuksissa. Vuonna 2026 kohoavat hinnat kuitenkin merkitsevät ostovoiman heikentymistä miltei kaikille katsauksen tulotasoille.

Ostovoima kärsii suhteellisesti eniten katsauksen suuri- ja pienituloisimmilla tulotasoilla. Toisin kuin muilla, katsauksen suurituloisimman eläkkeensaajan ostovoima heikentyy paitsi indeksikorotuksia korkeamman inflaation, myös verotuksen kiristymisen vuoksi.

Takuueläkkeen saajan ostovoima heikentyy suhteellisesti monia työeläkkeitä saavia enemmän, sillä Kelan eläkkeiden indeksikorotus on muiden työeläkkeiden indeksikorotusta pienempi. Lisäksi takuueläkkeen verotus ei kevene lainkaan (takuueläkkeensaajan veroprosentti on 0,0).

Katsauksen toiseksi suurimman eläkkeen ostovoima pysyy käytännössä ennallaan, kun indeksitarkistus ja verotuksen pieni keveneminen päihittää hintojen nousun juuri ja juuri.

Taulukko 3: Esimerkkieläkkeensaajien ostovoiman kehitys 2025–2026

Kuvio 2: Keskituloisen (2014 €/kk v. 2025) bruttoeläkkeen ja ostovoiman kehitys 2011–2026

Kuvio 3: Keskituloisen eläkkeensaajan (brutto 2014 €/kk v. 2025) nettoeläkkeen ostovoiman kehitys 2011–2026 vuoden 2025 hintatasossa

Janne Kalluinen