Veronmaksajien vuosikokous: Verotuksen mittava kiristäminen ei ole kestävä tapa tasapainottaa julkista taloutta
Veronmaksajain Keskusliitto katsoo, että veronkiristysten osuus hallituksen kehysriihessä päättämissä julkisen talouden sopeutustoimissa on aivan liian suuri. Verotusta kiristetään peräti 1,5 miljardilla eurolla. Tämä ei ole perusteltua maassa, joka jatkuvasti sijoittuu maailman kaikkein ankarimpien verottajien kärkiryhmään.
Suomen huolestuttava velkakehitys on taitettava kestävälle uralle, joten velkaantumista hillitseville lisätoimille on selvästi tarvetta. Hallituksen kehysriihen päätöksissä ongelma ei olekaan toimenpiteiden mittaluokka, vaan valitut keinot.
Talouskasvu ja paraneva työllisyys ovat olennaisia edellytyksiä myös Suomen julkisen talouden velkakestävyyden pitkäjänteiselle parantamiselle. Siksi tarvitaan kannustamista työntekoon ja yritteliäisyyteen, ei jatkuvasti kiristyviä veroja.
Hallitusohjelman ytimessä on julkisen talouden tasapainottaminen menosäästöillä ja rakenneuudistuksilla, ei kiristämällä verotusta. Hallitus luopui nyt turhaan tästä hyvästä periaatteesta, kun kehysriihessä päätetyistä uusista sopeutustoimista peräti puolet on veronkiristyksiä.
Mikään veronkiristys ei ole ongelmaton. Jos kiristämiseen kaikesta huolimatta ryhdytään, on vähemmän vahingollista verottaa haittoja ja kuluttamista kuin työtä ja yrittämistä. Arvonlisäveron pääverokannan korottaminen peräti puolellatoista prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin on kuitenkin ylimitoitettu muutos, joka nostaa kansalaisten elinkustannuksia ja rasittaa monia muutenkin haastavassa taloustilanteessa toimivia yrittäjiä.
Eläkkeensaajien verotuksessa hallitus lisää entisestään jo nyt erityisen jyrkkää progressiota leikkaamalla eläketulovähennystä. Pelkkä takuueläke on jo valmiiksi kokonaan verovapaa, mutta työeläkkeiden verotus kiristyy nopeasti eläketason noustessa. Eläkkeiden vanha ”raippavero” eli eläketulon lisävero on jo nyt ylimääräinen ja perusteeton kiristys hyvää eläkettä saavien verotuksessa. Hallituksen päättämä uusi ”tuplaraippavero” on täysin perusteeton muutos, jonka säätämisestä on syytä luopua.
Ansiotulojen verotuksessa progressiota kiristetään entisestään, kun hallitus jättää kahdessa ylimmässä asteikkoluokassa indeksitarkistukset ensi vuonna tekemättä. Ansiotulojen verotus on Suomessa valmiiksi ankaraa ja progressio erityisen jyrkkää kansainvälisestikin vertailtuna. Progression lisääminen on askel väärään suuntaan.
Hallituksen päätös leikata kotitalousvähennyksestä sata miljoonaa euroa on kehysriihen outo kummajainen. Kotitalousvähennyksellä puretaan tehokkaasti harmaata taloutta ja edistetään verotettua työtä ja yrittämistä monilla kotitalouspalvelujen toimialoilla. Jos halutaan vain kerätä lisää veroja, olisi paljon parempi korottaa esimerkiksi alkoholin ja tupakan veroja, ja jättää kotitalousvähennys rauhaan.
Nimityksiä liiton toimielimiin
Veronmaksajien valtuuskunnan jäseniksi kaudelle 2024–2027 valittiin uudelleen projektipäällikkö Ilpo Harjumäki, varatuomari Tom Hoffström, FT Kimmo Juopperi, tutkimuspäällikkö Matti Koivisto, OTM,YTM Janne Niemi, varatuomari Juha Regelin, varatuomari Kai Rissanen, sijoituspäällikkö Mari-Päivi Ryytty, revisioneuvos Tapani Tauriainen, KHT Ilkka Vairimaa sekä pankinjohtaja Seppo Yli-Antola.
Valtuuskunnan uusia jäseniä ovat Vantaan paikallisyhdistyksen johtokunnan jäsen Kare Kotiranta, Helsingin paikallisyhdistyksen johtokunnan jäsen Ilkka Malka, Keski-Suomen paikallisyhdistyksen johtokunnan jäsen Päivi Ritvanen ja Parkanon paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja Merja Sammi.
Veronmaksajain Keskusliiton hallituksen uusiksi jäseniksi kaudelle 2024–2027 valittiin uudelleen johtaja Jyrki Konola, johtaja Janne Makkula ja johtaja Penna Urrila.
Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin Nuorten yrittäjyys ja talous NY:n toimitusjohtaja KTM, FM Jenni Järvelä.
Veronmaksajain Keskusliiton puheenjohtajana kolmivuotiskaudella 2023–2026 jatkaa professori Jaakko Ossa ja varapuheenjohtajana jatkaa kauppatieteen tohtori Tomi Viitala.
Veronmaksajain Keskusliiton vuosikokouksen kannanotto 13.5.2024 (pdf)